torstai 27. helmikuuta 2014

keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Hajutonko (?)

 “Pecunia non olet”.
Makrohaaste 136

maanantai 24. helmikuuta 2014

Poikkeuksellinen

Tämä luonnonmetsässä kasvava kuusi ei ole tavallinen, siksi se on poikkeuksellinen.
(MV#153)

lauantai 22. helmikuuta 2014

Angervo on talventörröttäjä

Kevät on lähestymässä ja viherpeukaloa alkaa jo kutittaa. Posti kuljettaa siemenluetteloja, joita onkin ihan mukava katsella. Meillä on tilava tontti jossa voisi vaikka viljellä vähän vaikka vihanneksia, juureksia ym. Olemme kuitenkin lähes kokonaan luopuneet niistä ja keskitytty herukkapensaisiin ja muihin marjoihin. Maa on hiesuvoittoista, joten sen viljelyominaisuudet eivät ole erityisen hyvät. Koristekasveja on lisätty ja monet niistä lisääntyvät luonnonmenetelmällä, kuten mm. töyhtöangervot, nuo talven törröttäjät. Juurakosta niitä on mahdollista jakaa ja pensaiden alle syntyy paljon pikkutaimia. Ovatko ne tulleet juuriversoista tai siemenistä, sitä en ole tutkinut. Reilun metrin, jopa 1½ m. korkuinen angervo on näyttävä kasvi kesällä ja talvellakin. Nyt kun lumi on maassa on hyvä katsoa, minne pihan kulmaan voisi keväällä perustaa uuden puskan. Varjoisasta, kosteasta ja ravinnerikkaasta kasvupaikaste tämä perenna pitää. 
 (Aruncus dioicus) maljakossa

Hoo!

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hannunvaakuna

"Hannunvaakuna on symboli, jota on perinteisesti käytetty koristeluun monessa maailman kolkassa, etenkin Pohjois-Euroopassa ja Virossa. Suomessa on ollut tapana maalata merkki talon tai ladon seinään suojaamaan rakennuksen asukkeja huonolta onnelta ja pahoilta hengiltä. Se myös kaiverrettiin usein puisiin esineisiin, kuten lusikoihin tai juustolautoihin. Vanhimmat suomalaiset hannunvaakunat on kaiverrettu noin vuoden 1000 paikkeilla suksiin."


Aakkoset 12

torstai 20. helmikuuta 2014

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

Nokia 3210 saa taas virtaa

Vaihdoin uuden akun, en puhelinta
Ostin pari vuotta sitten kirpputorilta Nokia 3210 matkapuhelimen, jossa oli silloin lähes tuore akku ja muutenkin puhelin oli siisti ja vähänkäytetyn näköinen. Tämä Nokia 3210-malli on tullut markkinoille vuonna 1999. Siinä on sisäänrakennettu antenni sekä ennakoiva tekstinsyöttöominaisuus.

Wikipedian mukaan:
 — Nokia 3210-mallia myytiin noin 160 miljoonaa kappaletta, mikä tekee siitä The Telegraph -lehden syksyn 2013 katsauksen mukaan maailman kaikkien aikojen toiseksi myydyimmän matkapuhelimen Nokia 1110:n jälkeen.

Olen ollut tyytyväinen vanhaan puhelimeen, sillä en tarvitse puhelimessa kameraa enkä radiota, en myöskään välttämättä tarvitse älypuhelinta.
Nyt tuosta hiipui akku ja olin jo lähdössä aikoen ostaa Sony älyluuri. Googletin kuitenkin vielä mahdollisuutta saada tähän puhelimeen uusi akku. Heti ensi hakemalla sellaisen löysin ja myös tilasin akun. Nyt noin 1 vrk. tilauksesta akku saapui kirjelähetyksenä postilaatikkoon. Taisin saada pitämälleni puhelimelle jatkoajan. Tosin akku maksoi enemmän, mitä olen maksanut puhelimsta akkuineen, mutta ei se haittaa!

Asemasota-ajan puhdetyö (ikä 72v.)

— Siellä jossain v. 1942 punottu


Makrohaaste 135


maanantai 17. helmikuuta 2014

Kevään ensimmäisiä pajunkissoja

Keväällä pajunkissat ilmestyvät, mutta nyt niitä on jo avautumassa, vaikka on vasta helmikuu. Nyt ei ole oikein perinteistä talvea ollut niin onko vielä tulossa aikainen kevät? Onneksi järven jäät ovat edelleen melko vahvoja ja hyvin vähälumisia siksi rantoja pitkin on oikein mukava kävellä. Tuskin sen parempaa lenkkipolkua onkaan. Kameran kanssa rantoja kierrellessä löytyy monia mukavia luonnon kuvauskohteita. Sitä voisi poiketa vaikka tapaamaan joitakin pilkkijöitä, heitä näkyy nyt noissa poukamissa olevan, jopa näin arkipäivänä.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Erilaiset oksat




Rantapolkua
kuljin vanhan puun liki.
Oksat kuvasin.

Alamäkiluistelua

Taidokasta ja vauhdikasta laskettelua luistimilla
Talviurheilussa on paljon erilaisia muotoja ja niitä taidetaan keksiä kaiken aikaa lisää. Ajelin eilen Laajavuorentietä ja huomasin rinteessä poikkeuksellisen paljon katsojia, joten piti sinne poiketa katsomaan. Kamera oli takapenkillä, joten kuvasin joitakin ruutuja menossa olevasta alamäkiluistelusta. Rinteeseen jäädytettyä kourumaista rataa syöksyi miehiä luistimet jalassa. Vauhti näytti aika kovalta, jotkut pyllähtivät välillä takamuksilleen, mutta matka jatkui rinnettä alas maaliin saakka. Jääkiekkoilijoilta nuo laskijat vaikuttivat. En ehtinyt kauaa seurata tuota menoa, mutta sain sentään muutaman kuvan tästä urheilulajista, josta en aiemmin tiennyt yhtään mitään.

lauantai 15. helmikuuta 2014

perjantai 14. helmikuuta 2014

Hyvää Ystävänpäivää

Hyvää Ystävänpäivää kaikki te rakkaat ihmiset!
314. haasteen aihe on rakkaus

Pipo pitää ukon pään kylmänä


Vuodenajat ovat erilaisia eivätkä vuodet eivät ole veljeksiä, eivät ainakaan identtisiä toistensa kanssa. Tämä talvi vaikuttaa poikkeukselliselta. Se on sitä meillä Suomessa ja säätiedot kertovat Englannin sateista ja myrskyistä. Amerikan mannerta koettelevat poikkeuksellisen hankalat sääilmiöt. Myös muualla maailmassa on jos jonkinlaisia säähäiriöitä.

Suomen vähälumisuus ei ainakaan äkkiä ajatellen tunnu minua ollenkaan haittaavan, kun en kaipaa hiihtomahdollisuuksia. Vähälumisissa metsissä voi tallustella kumisaappaissa, kun ns. normaalitalvena pitäisi olla ainakin lumikengät. Nyt minun olisi pitänyt ostaa uudet tukevat lumikengät, viime keväänä rikkoutuneiden tilalle, mutta eipä niitä ole tarvinnut.

Tänä talvena riittää kuvausaiheita vaikka kuinka, sormia ei palella, eikä kamera kangistu kylmästä, lunta on sentään sen verran, että maa on valkoinen, mikä antaa valoisuutta. Kuvat ovat erilaisia, kuin pakkastalvena otetut. Pilvisenä päivänä loiva valo antaa kuviin erilaista ilmettä ja sumussa syvyysvaikutelma on mielenkiintoinen. Lähikuvilla voi kertoa paljon luonnon ihmeellisyyksistä.

Öisin on sentään pakastanut vähän suojien jälkeen, jotta pienten lasten tekemät lumiukot ja lumilyhdyt säilyvät ainakin jonkin aikaa. Tärkeintä on se että pappa ehtii teoksia valo- ja videokuvaamaan.


keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Lautanen

Lautanen laskeutuu lumisateessa

MAKROTEX nro 134

tiistai 11. helmikuuta 2014

Rannalla

Kaislat tuulessa
huojuvat odottaen
— älä katkaise!

maanantai 10. helmikuuta 2014

Onneksi Sotshissa on luminen talvi



Tämän talven säät tuntuvat, ainakin näyttävät olevan normaalista poikkeavia. Aamut, jopa päivätkin ovat sumuisia, eikä lunta ole paljoa. Vaikuttaa siltä, että lumi voi sulaa lähes kokonaan pois jo helmikuussa. Niin varmaan tapahtuukin, ellei uutta lunta sada. 
Keski-Suomessa ei ole tänä talvena suuria joukkoja hiihtäjiä nähnyt, kuin järvien jäillä, eikä enää järvilläkään, koska jäät harmaantuvat ja ladulle nousee vesi.

Pihan siivoamiseen olen tarvinnut lumikolaa vasta kerran tai pari, kun lumisina talvina lähes päivittäin on saanut pihaa puhdistaa. Jos ilmasto edelleen lämpenee saattaa pian olla talvia, jolloin ruohonleikkurilla on todella pitkä vuosittainen käyttöaika.

Kun katselee talviolympialaisen kuvia Etelä Venäjän vuoristosta, voi vain ihmetellä miten sinne on onnistuttu tilaamaan kunnon talvi noita suuria kisoja varten. Hyvä niin, sillä olisihan se presidentti Putinille suuri harmi, jos lumesta olisi pulaa.

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Halpa sateensuoja kameralle

Pussi suojaa kameraa sateella
Taas on vaihtelevia talvisäitä ja se tarkoittaa, että on sateista, sumuista tai muuten vain märkää. Ja näitä kelejä piisaa. Itselläni on kunnon sadevarusteet, mutta joskus harmittaa kameran puolesta, kun ei näitä harrastelaitteita ole kovin hyvin kosteudelta suojaavin tiivistein varustettu.

Olen katsellut, nettikaupoista ja löytänyt moniakin erilaisia suojia kameralle. Hintahaitari on 10 - 50 euroon ja taitaa jotkut olla paljonkin kalliimpia. En sellaista osta, jätän sitten vaikka kameran laukkuun ja olen kuvaamatta.


Tuli sitten mieleen, että tuommoinen pieni järkkäri mahtuu hyvin minigrip pussiin ja katsoin keittiön laatikkoon, jossa olikin kahden litran pusseja. Hyvin siihen sopii ainakin tuo D5300 kamera kittilinssin kanssa. Kirkkaan muovipussin läpi näkee takanäytön ihan tyydyttävästi  ja pystyy kuvaamaan etsintäkin käyttäen. Laukaisunappi ja säädöt toimivat suht. vaivattomasti. Testikuvia otin muutaman ja nyt on nippu pusseja varalta kameralaukussa. Tuommoista muovipussia en aio käyttää, kuin kerran ja sitten sen voi hylätä. Ainakaan märkään muovipusiin ei kameraa pidä jättää, sillä niin voi joutua ojasta allikkoon.


Mielestäni tämä on paremman puutteessa halpa ja käypänen ratkaisu, mutta vastuu on aina käyttäjällä itsellään.


lauantai 8. helmikuuta 2014

Aikainen kevätpuro


Suomen talvi tuntuu pitkältä, mutta ei se niin pitkä ole, ei ainakaan tänä vuonna. Pakkaskausi oli ja meni, toki helmikuu voi vielä “helistää”, mutta aurinko on jo korkeammalla. Maaliskuu on yleensä jo hyvinkin keväinen kuukausi. Nyt lunta on niin ohuesti, että pälvet puhkeavat ensimmäisten keväisten päivien koittaessa. Jo nyt tienvarret ovat harmaita noesta ja puroissa vesi virtaa lähes vapaana.

perjantai 7. helmikuuta 2014

O_10



Haaste: Aakkoset 10

Haukkalan lähde


Haukkalan lähde Jyväskylä
Haukkalan lähde  pulppuaa raikasta vettä. Lähteellä on jatkuvasti virtaava putki, josta vesi on helppo ottaa omaan astiaan. Veden laatu on erinomaista ja terveysviranomaiset valvovat veden puhtautta. Ei tuosta juurikaan voi ohi kulkea niin, etteikö joku olisi vettä noutamassa. Itse on kuulu lähteen vakio asiakkaisiin, mutta olen sentään joskus hakenut sieltä 20 litran kannullisen kahvivettä. Nyt on ollut pitkä aika, ettei ole tullut vettä noudettua. Voisi olla mielekästä ottaa kävelylenkille 5 litran kannu reppuun ja kantaa siten vettä kotiin. Tuommoinen lisäpaino antaisi mukavan lisärasituksen kävelylenkkiin ja samalla hoituisi lähdevettä kotiin.

keskiviikko 5. helmikuuta 2014

Kiinnostava äänikirja ei nukuta


Varma tieto siitä, että silmälasit ovat vaihtoiässä, on silmien väsymiminen lukiessa. Se on kiusallista, mutta helposti korjattavissa, kunhan vain asia tulee hoidetuksi viivyttelemättä. Tekniikka antaa tosin mahdollisuuden pitkittää silmätarkastuksessa käyntiä, jos lainaa kirjastosta- tai ostaa äänikirjoja.


Äänikirja on toki muutenkin kätevä tapa kuluttaa kultuuria, ainakin minä pidän niistä. Usein lataan levyt MP3 tiedostoina pikku laitteseen ja kuuntelen kirjoja missä ja milloin vain.
Autossa matka kuluu joutuin tarinoita  kuunnellessa. Kävelylenkilläkään eivät kevyet kuulokkeet ole haitaksi. Aamuin ja illoin voi lojua sängyssä silmät kiinni, kuunnellen pari CD-levyä vuorokaudessa. Jos uni voittaa kirjan kuuntelijan, on selvä merkki siitä, ettei kirja ole kiinnostava.


Kuvassa olevassa Leif Davidsenin "Jälkiä jättämättä" äänikirjassa oli 11 levyä ja yhteensä 13 tuntia luettua tekstiä. Ilmeisesti minä pidin kirjasta paljon, koska kuuntelin sitä enemmän kuin 2 levyä vuorokaudessa, en kertaakaan nukahtanut kesken kuuntelun.


Kirja kertoo milenkiintoisella tavalla Venäjästä, joka on nyt muutenkin ajankohtainen, sillä alkaahan siellä kohta talviolympialaiset. Muutenkin ihan sopivan jännittävä kirja kenelle vain.


Kuulolla

Äänikirja

Makrohaaste 133


Taiteilija työssä

PUNAINEN.
Haaste on toteutettu kuvankäsittelyssä jättämällä kuvasta ainoastaan punainen värilliseksi.

lauantai 1. helmikuuta 2014