sunnuntai 27. joulukuuta 2020

Onko valokuvaaminen turhaa

 


Kysymys ei ole kovin tarpeellinen, mutta silti se on pohtimisen arvoinen.

Valokuvaus on villiintynyt digiaikana aivan uusiin mittasuhteisiin. Valokuvaus alkoi yleistyä 1960 luvulla, kun kameroihin tuli uusia ominaisuuksia mm. valotusmittari, etäisyysmittari ja monia muita helpottavia ominaisuuksia. Filmi ja kuvien valmistaminen oli sujhteellisen kallista, joten kuvaaminen oli rajoittunut erityisiin tapahtumiin. Suurin yksittäinen hyppäys kuvaamisen suosiossa tapahtui, kun digitaalinen kuvaus syrjäytti perinteisen filmin. Tämä muutos tapahtui asteittain 2000 luvulle siirryttäessä. Yksittäisen kuvan hinta tippui, kun ei tarvinnut ostaa filmiä, eikä valmistaa paperikuvia. Sitten kehittyivät kännykät, jotka syrjäyttivät perinteisiä kameroita. Valokuvia on kaikkialla ja suuri osa niistä on todella turhia.

Jokainen harrastaa valokuvausta, eikä kuvaamiseen, sen osaamiseen trvitse kiinnittää mitään huomiota, koska automatiikalla syntyy kuvia. Siis juuri niitä turhia kuvia. Digitaaliset kamerat ovat hinnaltaan muutamasta kympistä useisiin tuhansiin euroihin. Hyvä kuvia voi kuvata kaikilla laitteilla. Valokuvaus on paljolti laitekeskeistä ja haluamme ostaa aina vain uusia ja parempia välineitä. Laitevalmistajat ja kauppiaat hyötyvät eniten.

Itse en pidän omaa harrastustani turhana, vaikka ilman sitäkin pärjäisin. Valokuvaaminen antaa minulle paljon muutakin, kuin itse niitä kuvia. Harrastus motivoi seuraamaan ympäristöä, luontoa ja ihmisiä, eläimiäkin, siis ihan kaikesta voi näppäillä turhia-kuvia. Laitteet ovat olemassa, eikä niidenkäytöstä synny suurta kustannusta, siksi kuvaan, kuvaan ja kuvaan!

Millä korvaisin valokuvaamisen, jos se jonakin päivänä pitäsi lopettaa? Se olisi katastrofi. Olisinko silloin näkörajoitteinen tai liikuntakyvytön dementoitunut vanhus. Varmaan niin olisi.
Minä kuvaan joka päivä, enkä ainakaan sitä ajattele, miksi tuotan näitä turhia kuvia, koska iloitsen siitä, kun saan harrastaa,
kuten olen tehnyt jo lähes 64 vuotta.

lauantai 26. joulukuuta 2020

Hyvää Uuttavuotta 2021

 Taidamme olla monessa mielessä uuden edessä, sillä pandemia ei ole ainoa uhka, vaan ilmastonmuutos on sitäkin vakavampi asia. Silloin ennen, pyrimme ratkaisukeskeiseen ajatteluun (Harkinta, Harjaannus, Hyvyys, Hyvinvointi).

Uutena vuonna ovat kaikki vanhat neuvot tarpeen


Maan ilmasto muuttuu

jopa talvi puuttuu,


siitä seuraa kriisi,

kun pelloilla kasvaa vain riisi.

Pitää etsiä oppia,

muuten tulee rappio;

kun ruoka loppuu.

Neuvoja saa netistä

tai käymällä Thaimaassa.

Ehkä pitää muuttaa kauas;

lentää ioniraketilla Marsiin.

torstai 12. marraskuuta 2020

keskiviikko 11. marraskuuta 2020

Talvea odotellessa

Historia on aina mielessä, vaikka muistikuvat ovat hataria. Talventulo on aina jotenkin jäänyt muistiin, vaikka se fraasin mukaan tulee aina yllättäen.
Marraskuu lähenee jo puoliväliä, eikä vielä ole tullut edes ensilunta. Monasti on ollut mustia joulunaikoja, mutta useimmiten ensilumi on tullut jo lokakuussa. Elämme poikkeuksellisia aikoja, sillä ilmasto on nyt lämpimämpi, kuin milloinkaan ennen.
Ajan autolla nykyään kovin vähän, mutta en ole vielkään aikonut luopua autosta kokonaan. Siinä on vielä kesärenkaat, mutta tänään vaihdan talvirenkaisiin, jotta talvi ei sen puolestä pääse yllättämään. Forecan tietojen mukaan lunta ei ole vielä tulossa, mutta seisooko autoni kesä- vai talvipyorillä on aivan sama. Nyt se seisoo lain mukaisilla talvirenkailla.
 

torstai 15. lokakuuta 2020

perjantai 9. lokakuuta 2020

Talvi on jo lähellä

Yleensä talvi saapuu odottamatta

 

keskiviikko 30. syyskuuta 2020

keskiviikko 23. syyskuuta 2020

maanantai 21. syyskuuta 2020

maanantai 17. elokuuta 2020

tiistai 28. heinäkuuta 2020

Metsässä on

—paljon nähtävää

—suuria ja pieniä yksityiskohtia

—kaikkeen ei vain tule kiinnitettyä huomiota

—syyskesä on hyvä aika metsässä samoiluun

maanantai 18. toukokuuta 2020

Luontoa on suojeltava


Maanantai 18.5
Kasvien vallankumous on alkanut. Maapallon elävistä organismeista noin 80 painoprosenttia on kasveja, muu 20% on tavalla tai toisella liikkumaan pystyvää elävää kuten ihmiset, metsän eläimet, kalat ja linnut, hyöteiset  ym. Jos meillä ei olisi kasvillisuutta, ei olisi muutakaan elämää, sillä kasvullisuus sitoo ilmakehästä hiiltä ja tuottaa fotosynteesissä hengitettävää happea. Kavillisuus voisi huonosti jos meiltä puuttuisivat kimalaiset, sillä ilman pörriäisiä kasvit eivät säily, koska ne eivät pysty lisääntymään. Kauaa ei rittäisi syötävää kirvoille, kirafeille, ei ihmisille eikä muulekaan elolliselle elämälle. 

Puut, pensaat ja ruohot ovat viisaita, ja ne pystyvät torjumaan mm. luontaisia vihollisiaan niin, että kasvien suku säilyy. Jos hirvi syö kuusen latvuksen, kuusi korjaa asian kasvattamalla uuden latvan. Ruusussa on piikit, jonka vuoksi mikään eläin ei pysty nyhtään sitä juurineen maasta. Ihmisellekin on vaikeaa hävittää kurtturuusua. Lupiinin puolustusmekanismi on sen karvas maku. Lupiini ja monet muut kasvit tuottavat runsaan siemensadon, jota linnut levittävät. Ilman lintuja kasvilajisto olisi paljon vähäisempi. Kasvien juurissa on paljon voimaa, sillä monien kasvien mm. puiden juuristo pystyy hajoittamaan vaikka talon perustukset. Hyvinkin kuivassa maassa kasvit voivat elää ja etsiä elintärkeää vettä. Iso koivu ottaa vuorokaudessa satoja litroja vettä. Koivun juuriin talvella varastoitunutta mahlaa minäkin kerään keväisin kymmeniä litroja.
Kasvit tuntevat, jos niitä pahoin kohdellaan, niillä on lukemattomia puolustuskeinoja, kuten esim. myrkyllisyys tai vastemielinen maku. Sekä kyky parantaa haavjojaan.Jättiputki, jota vieraslajina torjutaan on voimakas polttava ominaisuus. Nokkosen polttaman ihon olemme varmaan kaikki joksus kokeneet. 



maanantai 11. toukokuuta 2020

Takatalvi

Lunta satoi aamulla, kun heräsin ja sitä on satanut koko päivän. Osa siitä on sulanut, mutta nyt lämpötila on laskenut miinukselle ja kaikki tuleva lumi kertyy maahan.
On tullut takatalvi! Varmaan toukokuussa ennenkin on tullut lunta, nyt vain näyttää satavan aika reippaasti. Toivottavasti kesä kuitenkin saadaan tänäkin vuonna. Olisi ikävää, jos leutoa- ja vähälumista talvea seuraisi kylmä ja luminen kesäkausi. Muutenkin ”kaikki on hyrskyn myrskyn tai ainakin heikun keikun”, kuten Peppi Pitkätossu aikoinaan lauloi.
Ihmiset erakoituvat, ainakin minä tunnen erakkomaisia ajatuksia, Ehkä siksi, että kuuntelin ”Erakot” äänikirjan, ja äsken katsoin Yle Arkiston erakkoaiheisia elokuvia. Muutos on ainut vakio tässä elämässä, mutta vanhasta on vaikeaa poisoppia. Nyt hallitus ja korona pandemia pakottavat meitä oppimaan. Ellemme opi siitä seuraa vielä pahempaa, kenties tappava tauti.
Ihmiseten sanotaan television mukaan olevan kyllästymispisteessä tähän kaikkeen. En ihmettele sitä! Ihmettelen kuitenkin, miten selviävät ne kaupunkien korkeiden kerrostajojen, pienten yksiöiden- ja kaksioiden vanhukset. Hisseissä kulku on vaikeaa, kun on monia odottamassa vuoroaan, sillä hississä on vaikea noudattaa metrien turvaetäisyyttä.
Toivottavasti takatalvi muuttuu kesäksi, mutta säätiedotteen mukaan ainakin neljänä tulevana yönä on pakkasta. Pävisin on sentään muutamia plusasteita.

sunnuntai 10. toukokuuta 2020

Äitienpäivä


Tänään, ei paljoakaan tapahdu mitään, ei vierailuja eikä ole ravintoloiden äitienpäivälounasta. Sää ei ole oikein kesäinen, kun tuulee pohjoisen puolelta ja ilma on siksi koleaa. Ulkoiluun tällainen kevätsää on mitä mainioin ja olemme vaimon kanssa lähdössä pienelle iltakävelylle. Jostain syystä viimeaikoina ei +70 vuotiaita ole montaakaan vastaan tullut. Ihme se on sillä onhan ulkoilu sallittua meille riskiryhmäläisille.

lauantai 9. toukokuuta 2020

Riippumattomia aatoksia

Se on vaan niin erikoista tämä poikkeustila-aika, se on kuin jokin kapina tai muu sotatila. Ei tätä voi talvisodaksi nimittää, ehkä kevätsodaksi joka voi jatkua keväästä syksyyn saakka. Se muuttaa minua, mutta varmaan myös monia muita, tämä tekee hiljaisen vallankumouksen ja muutumme huomaamatta introverteiksi vähän jokainen, ainakin me +70 vuotiaat.
Emme toki erakoidu, mutta yksinäisyys lisääntyy ja viihdymme enemmän omissa ajatuksissa, koska sosiaaliset kontaktit harventuvat. Muita ihmisiä pitää nyt välttää!
Parina päivänä metsässä kävellessäni olen bongannut puiden välissä keinuvan riippumaton. Ovat niissä yksinäisyyttä viettäeet ikääntyneet tai nuoriso, se ei ole minulle selvinnyt, mutta mikä estäsi minuakin hakkimasta tuollaisen ajanvietteen. Voisi vain valita kaksi puuta joihin karabiinihaalla kiinnittää matto, johon kellahtaa kuuntelemaan luonnon ääniä. Lintujen liverrystä tai veden loisketta rantakiviin. Siellä sitä olisi kuin herrankukkarossa. Parhaat riippumatot tarjovat lämpöäkin, että niiden mainostetaan riittävän, jopa -5 C° lämpötilaan. Kesähelteellä ei tarvitse sitten kovin vahvasti pukeutua. Rippumatto on kevyt kuljetettava, sillä se painaa vain 1 – 2 kiloa ja se mahtuu laukkuun, reppuun tai taskuun. Hyvä riippumatto on aika vahvaa tekoa, sillä se kestää, jopa 150 kiloa ja tilaa riittää 200 cm pitkälle ihmiselle. Niissä on myös sääsuojaus ja hyttysverkko. Mahdolliset ohikulkijat kummastelevat ja kiertävät matossa aikaa viettävän kaukaa, eihän sitä erakkoa voi häiritä.
Siellä omassa luonnon rauhassa, voisi kuunnella jotakin kirjaa, tai -lukea, mutta ehkä parasta olisi vain olla ja kuunnella tuulen suhinaa ja metsän salaperäisiä yöääniä. Omassa pihassakin riippumatto voisi olla mukava, mutta kaupugilla on niin paljon liikenteen melua, ettei tämä ole minusta ollenkaan hyvä paikka, vaikka Korona onkin liikennettä vähentänyt, eikä matkustajalentokoneita ole kuulunut ei näkynyt.
En sentään mene vielä tänään riippumattokauppaaan, mutta harkitsen asiaa huolella, sillä jos en riippumattoa osta tänä koronakesänä, niin sitten se ehkä jää hankkimatta.🦃

perjantai 8. toukokuuta 2020

torstai 7. toukokuuta 2020

Metsään mennään




Rauhallinen kävely keväisellä metsäpolulla rauhoittaa ja rentouttaa mieltä ja kehoa. Ehkä metsästä tarttuu mukaan myös luonnon mikrobeja, jotka vahvistavat elimistön vastustuskykyä. Puiden halaamistakaan ei kukaan kiellä, ja sen voi tehdä muilta salassa. Metsä ei vaadi mitään, se ei kysele se vain on ja kuuntelee. Vanhan nivelet kestävät metsä liikuntaa, sillä se on paljon luonnolisempaa, kuin asfaltilla kävely ja monissa paikoissa voi nähdä ja kuunnella lintuja ja laineiden liplatusta. Välillä voi istahataa rantakivelle onkimaan muutamia ahvenoita. Ehkä nyt pitääkin ostaa uusi 3 metrin retkionkivapa, joka on alle ½ metriä kuljetuspituuteen pakattuna.

keskiviikko 6. toukokuuta 2020

tiistai 5. toukokuuta 2020

Pelargonia


Jo kevätkukat ikkunoilla loistaa
+70-korona karanteeni viel jatkuu.
Ei tänään postikaan kulje
onhan tiistai.

lauantai 2. toukokuuta 2020

keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Kaikki muuttuu...

Uudenmaan rajan valvonta päättyi jtänään, joten kansalaisilla on vapaampi oikeus liikkua, mutta tiettyä koronavarovaisuutta noudattaen. Mihinkään juhlaan ei ole aihetta, koska tautivaara on edelleen olemassa.
Meillä on lunta, ja nytkin sataa lisää valkoista ja märkää maanpeitettä. Vähän tämä masentaa, vaikka ei pitäisi, mutta kaikki mikä poikkeaa normaalista vaikuttaa ihmisen mielentilaan. En minä toki tiedä mikä on enää normaalia, sillä paljon muutoksia tulee pysyviksi käytännöiksi, vaikka korona joskus voitetaan.
Trumpin toimet ihmetyttävät etenkin kun hän on vetänyt amerikkalaisten tuen WHO.ta. Minusta se ei ole oikein, mutta tuo presidentti tekee asioita aina vain, kuin oman mielensä mukaan. Varmaan hänellä on niihin päätöksiin valta ja oikeus.
Olen katsellut valokuvausväline varastojani ja aamulla otin esille Gossen Variosix F2 valotusmittarin. Tämä laite on -90 luvulta ja tarpeen se oli filmiaikaan. Digiaikaan sitä en ole enää käyttänyt. Minulla on jonkinverran vanhoja objektiiveja, joissa ei ole sähköisiä elementtejä ja niiden aukkoasetus pitää tehdä manuaalisesti. Melkein aina oikean valotuksen saa nopeammin kokeilemalla, mutta tuolla mittarilla sen voi mitata tarkasti. Vaikka sen voi tehdä muutenkin, niin on ihan mielenkiintoista käyttää mittaria ainakin koeluontoisesti. En muista mikä oli mittarin tarkka hinta silloin kun olen sen ostanut, mutta kallis se oli.

sunnuntai 12. huhtikuuta 2020

Muutosten edessä


Sunnuntai 12.4.2020
Tämän aamun uutisten mukaan ikääntyneiden kotiaresti jatkuisi vuoden loppuun saakka tai kunnes rokote koronaa vastaan on käytössä. Näin on sanonut euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.
On se pitkä kotikaranteeni, mutta varmaan tuiki tarpeen. Meidän on muututtava, vaikka se ei ole helppoa, silti muuttumi
seen on pakko, jos haluamme selvitä tästä. Ihmiselämälle on kaikkein tärkeimmät edellytykset ovat hengitettävä happirikas ilma ja puhdas vesi, vasta sen jälkeen tulevat kaikki muut, kuten terveys, yhteisöllisyys jne. Nyt vaikuttaa siltä, että koko maailma elää eräänlaisessa pelon tunteessa. Mistä se johtuu?
Ehkä kapaitalismi on saavuttanut päätepisteensä, eikä jatkuvalla talouden kasvulla ole enää tulevaisuutta. Meidän on säästettävä luontoa, luonnonvaroja myös tuleville sukupolville. Maailmassa on eletty yltäkylläisyydessä ja ymärtämättä mitä siitä seuraa. Nyt pienen, vain elektronimikroskoopilla nähtävä viruspopulaatio panee ihmiskunnan polvilleen. Vaarallisia viruksia on muitakin, kuin Corona ja kaikki virukset ovat muuntumiskykyisiä. Ihmiskunnan päävihollinen on nyt ja varmaan myös tulevaisuudessa erilaiset virukset. Ihmisillä on hyvä sopeutumiskyky ja mahdollisuus ratkaista vaikeita ongelmia. Tästäkin mennään eteenpäin ja tällä on monia vaikutuksia, joiden vuoksi ihmiskunta saattaa olla askeleen lähempänä maailmanrauhaa.

perjantai 10. huhtikuuta 2020

Aikansa kutakin


Pitkäperjantai 10.4.2020
Muistelen millaista oli kaupassakäynti minun nuoruudessani. Lähin kauppa oli Painon kauppa, jonne oli matkaa noin 2 km. Sularannan Varman kauppa oli reilun viiden kilometrin päässä. Holman kauppaan oli noin 10 km ja kirkonkylän kauppoihin 15 km. Isä ajeli polkupyrällä Pekkalan Viljon K-kaupalle ehkä kerran kuukaudessa.
Lähikaupoissa asioitiin antamalla vanhempien kirjoittama kauppalista tiskin takana olevalle myyjälle, joka keräsi tuotteet. Odottaessa istuttiin vaikka ulkorapulla. Ostokset maksettiin ja sitten polkemaan kohti kotia.
Nyt eletään tätä Koronan varjostamaa aikaa. Onko noissa vanhoissa kauppatavoissa jotakin jonka voisi palauttaa uudelleen käyttöön? Marketti ei taidakaan olla paras paikka ajakuluttamiseen. Markettin takatiloissa, varaston puolella voisi olla tila, jossa pakataan netin kautta tehdyt ostokset. Tekstiviestin jälkeen ostokset voisi käydä vain noutamassa ilman vaaraa saada tautitartuntoja. Nykyisin nouto tai kotiintoimitus tilaukset kerättäneen marketin hyllyiltä, jossa keräilijällä kuluu apljon turhaa aikaa. Logistisesti nettimyynti voisi olla hyvin kustannustehokasta, eikä tuotteiden tarvitse olla pakattu hypistelyä tai myymäläverkauksia suojaavasti. Kaikki voittaisivat ja suurista marketeista voisi tehdä vaikka hengityssuojaimia ompelevia tehtaita. Ehkä Tripla ja Ideapark tyyli olivat menivät.
Koronan jälkeinen Amerikkalainen ”Mall” kauppakeskusmalli ei ole enää nykyaikaa, vaan nykyaika on osittain monien asioiden yhdistelemistä, kun aika ja maailma muuttui kertaheitolla maailmanlaajuisen Korona pandemian myötä. Haluamme elää kustannustehokasta ja terveellistä aikaa.


lauantai 4. huhtikuuta 2020

Korona aikaan

Paista kevätpäivä, tuuli lakaise korona kauvas!

maanantai 9. maaliskuuta 2020

Kevätkuvia

Kuraista on keväinen aika

sunnuntai 8. maaliskuuta 2020

perjantai 6. maaliskuuta 2020

Ilmasto lämpene

Lumiukko ei pidä keväisestä auringosta

perjantai 28. helmikuuta 2020

lauantai 22. helmikuuta 2020

Museo Tikkakoskella



Tikkakoskella Ilmavoimamuseolla oli tänään perhepäivä. Museo on minulle hyvin tuttu monista käynneitä, mutta mukava siellä on käydä toistamiseenkin. Hyvin suosittu tapahtuma tämä oli nytkin ja puolenpäivän tienoilla siellä alkoi olla jopa tungosta. Minusta merkittävin nähtävä oli tänään museon tiloissa entisöinnissä oleva Locomobile 1928 (XAA-3) auto.

keskiviikko 19. helmikuuta 2020

Vähäluminen helmikuu

Helmikuuta on totuttu pitämään yleensä vielä talvikuukautena, mutta nyt se näyttää kovin keväiseltä. Lunta ei juurikaan ole tai sitä on hyvin vähän. Pakkaspäiviä ei myöskään ole ollut. Helppo uskoa, että tämä on ilmastonmuutoksen alkua, tai sitten on tulossa monia lumisia ja kylmiä talvia, jotta jälleen palattaisiin keskimääräisiin lukemiin. Aika näyttää!

maanantai 17. helmikuuta 2020

Museotavaraa



En minä kovin suuresti filmikuvausaikaa haikaile, vaikka on sillä ollut oma viehätyksensä ja filmikameroita ja muutakin kaulustoa on kaapeissa. Nikonin F4 varusteineen lienee niistä kallein laite, jota en ole käyttänyt reiluun kahteenkymmeneen vuoteen. Nikon kameroita on myös muita, sillä minulla on F500 ja F800 sekä F60 kamerat. Myös muutama filmipokkari on olemassa. Ei niille osaa mitään tehdä, vaikka on myös filmeja pakastimessa, kuin pahan päivän varalle. On myös metrifilmin purkituslaite ja kehityspurkkeja. Vanhaa valokuvauspaperia on kaapissa ja tietenkin myös Opemus suurennuskone varusteineen.

Tulee vain nostalgisia ajatuksia mieleen, kun muistelen miten pimeässä huoneen punavalossa seurasin miten kuva ilmeistyi kehittessä olevalle paperille. On tämä digi-aika sentään paljon vaivattomanpaa, kun kuvan saa kamerasta tietokoneen näytölle muutamissa sekunneissa. Silti, se tieto ja taito vuosikymmenten takaa on arvokas asia, jota nykypäivän nuorella digitaalisella kuvaajalla ei ole. Ehkä se on tarpeetonta tietoa, mutta on se jotenkin hyvä, kun tietoa on olemassa, koska ainakin osittain se pätee tämän päivän valokuvaukseen. 


Onneksi vanhat Nikon objektiivit ovat ”täysin” hyödynnettävissä D-sarjan Nikoneissa. Valtaosa vanhoista laitteista on menettänyt kaiken arvonsa, sillä niillä ei ole enää käyttöä. Harmittaa, kun minulla on myös kaksi kallista valotusmittaria, joita voisi käyttää, mutta kun se ei ole tarpeen, sillä erillisellä mittarilla mitatuista valotusarvoista ole juurikaan hyötyä digikuvauksessa.

keskiviikko 12. helmikuuta 2020

Ajokorttini pitää uusia


Tänään tuli postista Trafin kirje lähestyvästä ajokortin uusimisesta. Soitin heti terveyskeskuksen ajanvaraukseen ajokorttia varten tarvittavan lääkärintodistuksen saadakseni.
— Ei ole vapaita aikoja, joten soita uudelleen viikon kuluttua. Pyysin tekemään merkinnän jo tämän päivän soitosta, jotta saisin todistuksen riittävän aikaisin. Vasta kesäkuussa on ajokortin eräpäivä, mutta haluaisin hoitaa asian hyvissä ajoin. Jos ei terveyskeskusaikaa löydy, sitten on otettava yhteyttä yksityiselle puolen.

maanantai 13. tammikuuta 2020

keskiviikko 1. tammikuuta 2020