tiistai 30. joulukuuta 2014

maanantai 29. joulukuuta 2014

Pakkaspäivä

Tämä porkkana pärjää pakkasessa!

lauantai 27. joulukuuta 2014

perjantai 26. joulukuuta 2014

Kahleissa

Paksut ketjut tarvitaan, kun jotain haluaa pitää tiukasti omanaan, kun se on julkisella rannalla. Jäinen järvi jo sinänsä kahlitsee veneen, mutta voihan varas kiinnittää sen vaikka moottorikelkan perään, jos vene olisi lukitsemattomana rannalla. 
Minusta näin Joulun jälkeen venettä tärkeämpää olisi sulkea jääkaappi varmuusketjulla. Ei siellä kukaan ulkopuolinen tule käymään, mutta omalta ahneudelta se pitäisi sulkea. Tosin myöhäistä se nyt jo on, sillä kaappi on jouluherkuista lähes tyhjä. Lauantaina ruokakaupat varmaan myyvät joulukinkkuja tarjoushintaan, niin en voi välttää kiusausta vaan toinen sellainen on ostettava. 

Kotimaista viljapossun laatulihaa on saatavilla edullisemmin, kuin halpaa makkaraa, joten ostos on taloudellisesti perusteltua. Jouluksi paistettu kinkku on syöty loppuun. Se olikin oikein esimerkillisen hyvää, vaikka en sitä itse kokonaan syönyt, sillä aaton jouluaterialla olivat lapset perheineen, joten oli hienoa aterioida näiden lähisukulaisten kanssa.

torstai 25. joulukuuta 2014

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

lauantai 20. joulukuuta 2014

-Joulupöydän kunkku

Jouluksi on hankittava monenlaista. Osa on täysin turhaa, ja tarpeellista on vain vähän. Perinne kuitenkin edellyttää, että tuvassa on se aito oikea joulukuusi. Meillä on itse pienestä taimesta alkaen itse kasvatettu kuusi. Se on autotallissa odottamassa sisään pääsyä. Pari kuusta valaisee joulu valoineen hämäriä iltoja pihamaalla.
Kinkun sanotaan olevan “Joulupöydän kunkku”, se on jääkapissa sulamassa. Kotimainen kuuden kilon luuton juhlakinkku, jossa leikkuuveitsi ei tylsy luuhun. Monta pientä ei niin tärkeää asiaa saa vielä odottaa, kunhan alennusmyynnit käynnistyvät ennen jouluaattoa.
Niin ja se stressaavin asia on joulusiivous. Sitten tulee aattoilta ja odotettu punatakkinen-, mutta niin tuttu jouluvieras, jonka on aattona tervehdittävä lukematon määrä kodeissa odottavia lapsia ja lapsenmielisiä.

perjantai 19. joulukuuta 2014

Vastarakkaus


Aika vaihtuu sekunteina,
samoin muutos elämässä.
Rakkauskin joskus kuihtuu,
mut ei sammu silloinkaan.
Vanhemmatkin kukat säilyy,
kuva sen saa todistaa.
Klikkaa  Kello

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

tiistai 16. joulukuuta 2014

Kova kohtalo

Kovia kokenut polkupyörä

Kesällä kuvaamani tienvarteen jäänyt Helkama polkupyörä on kokenut kovia. Onneksi en ole tämän pyörän omistaja, mutta voin kyllä ajatella, miten omistajaa harmittaa, jos löytää menopelinsä tällaisessa kunnossa. Voihan joku säkeä oman pyöränsä, mutta siihen voi käyttää vaikka rälläkkää tai rautasahaa, jos halua viedä palasiksi pilkotun pyörän metallinkeräykseen. 
Kaikkea sitä näkee, ja pitää vain ihmetellä, miksi näin kovasti on pyörää murjottu.

maanantai 15. joulukuuta 2014

Kesän muisto

Puuhun puhjennut keväinen lehti hautautuu vihreään massaan. Kukaan ohikulkija ei huomaa yhden lehden sanomaa. Sukyllä haapa saa syysvärin, jolloin puu erottuu ympäristöstä. Tuuli pudottaa lehdet maahan. Yksi niistä peittyy alkutalven harmaaseen härmään. Satunnainen kulkija tarkentaa ohikulkiessaan siihen ja tämän suuren puun eräs pinimmistä lehdistä jatkaa digitaalista elämäänsä, joka on sattumien summa, sillä kaikki muut lehdet ovat jo unohtuneet.

sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Pikkujoulussa

Musiikista vastasivat Skiffle papat

lauantai 13. joulukuuta 2014

Taas sataa lunta

Auringon noususta laskuun on tänään noin 5 tuntia. Lunta sataa, joten päivä on hämärä, joskin puhdas lumi lisää vähän valoisuutta. Lunta on tullut jo monta kertaa, mutta kauaa se ei ole pysynyt. Tuskin nytkään kuluu kun muutama päivä, kun maa on taas musta. Voi olla, että joulukin on lumeton, mutta kuka sen varmaksi tietää, sillä säätilat vaihtelevat nopeasti.

Kaupoissa ei ole juuri ruuhkia, eikä kassoilla pitkiä jonoja. Pitkä jono on nähtävissä ainoastaan pankin ovella, vaikka ainakaan minä en ymmärrä miksi ihmiset jonottivat pankkiin, kun laskut voi maksaa koneella ja käteistä saa pankin seinästä. Onko noita kassapalvelu aikoja supistettu, sillä vasta nyt joulukuussa olen pankki jonoja nähnyt.

perjantai 12. joulukuuta 2014

Vuoden päästä on Win-kymppi tulossa

Windows-käyttöjärjestelmän uusin on täysi kymppi, jonka testiversion saisi ladattua omaan kokeiluun. Olen kuitenkin vielä tyytyväinen jo kouluajoilta niin tuttuun seiskaan. Kannettavassa koneessa ja Lumiassa on kasiversio. Tämä pöytäkone on siinä iässä, että uskoisin tällä olevan vielä pari hyvää vuotta edessä, etenkin kun viime viikolla asentamani uusi päivitys Norton tätä vanhaa virkisti.Parin vuoden päästä vaihdan, sitten uuden pöytäkoneen ja tietenkin uudella kymppi käyttöjärjestelmällä.
Selaimissa olen tyytynyt Explodediin ja satunnaiseen Chromen käyttöön. Nyt kun muutenkin tein uudistuksia latasin myös Firefoxin ja siihen Zotero laajennuksen, niin tuntuu, kuin maailma olisi ihan uusi vaikka ulkona on vuoden pimein aika. Tästä kaamosajasta on hyötyä, sillä nyt taas on enemmän aikaa kaikkeen pikku puuhailuun tietokoneen äärellä. Pitäisi kuitenkin muistaa, että ulkoilu on vahalle mielelle parasta lääkettä. Tosin aivovoimistelukin on tärkeää.
Iltasanomien uutinenen

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Adventti


Ajatuksia pitää tuulettaa

Varmaankin monella on mielessä ajatus mitä tehdä, etenkin jos hyödyllistä tekemistä ei tunnu olevan. Sitä voi tuntea olevansa sietämättömän yksinäinen lukiessaan päivän lehteä. Lehti tarjoaa monia uhkakuvia maailman tilanteesta. Olemme yleensä tottuneet, että pahat asiat ovat kaukana Suomen rajoista, mutta nyt voimme katsella kuvia isoista kuljetus koneista, joissa saattaa lastina olla vaikka ydinaseita. Suuren naapurin toiminta on arvaamatonta ja uhkakuvilla saadaan tehokkaasti myydyksi ainakin iltapäivälehtiä.

Tänään ulkona tuulee navakasti muuttuuko se myrskyksi, joka saattaa saada aikaan sähkökatkoja. Onko akuissa virtaa, tai onko tulitikkuja kaapissa tai kynttilöitä pimeän varalle. Kaikkeen on hyvä varautua, vaikka mitään ei tapahtuisikaan. Mitkään ajatuksemme eivät ole kovin objektiivisia, pikemmin vain oman pään sisällä syntyviä unen kaltaisia aavistuksia.   

Kummallisia ovat unet, joskus ne ovat niin loogisia, että ei uskoisi nukkuvansa, mutta joskus unessa tapahtuu niin päättömiä asioita, että on suorastaan pakko tehdä päätös:
—tällaista minun ei ole pakko katsoa!

Joskus sama asia tulee mieleen, jotain lehteä lukiessa, tai telkkari ohjelmaa katsoessa. Silloin on helppo heittää lehti pois tai panna se töllötin kiinni ja lähteä vaikka kaljalle.

tiistai 9. joulukuuta 2014

Joulukuista hössötystä

Joulu on jo ovella...
JJoulun lähestyminen aiheuttaa kummallista hössötystä. Tuntuu siltä, että kaikki on muuttunut työajoista, jolloin olin, kotoa kotoa poissa aikaisesta aamusta usein myöhäiseen iltaan. Nyt kun pitää olla vaimon kanssa yhdessä lähes koko ajan, niin se on yhtä matalalentoa. Ei aina kehtaa karata minnekään ulos, tai linnoittautua työhuoneen rauhaan. On toki eläkkellä olossa paljon positiivista, mutta joskus ottaa päähän, sen voin sanoa. 

Eilen ajoin mökille joulukuusia hakemaan. Toin niitä pienen kuorman, jotta on sitten valinnanvaraa. Yhden oikein hyvän kuusen katsoin huolella, mutta kaikki muut otin sellaisia, joista on muille puun taimille pikemmin haittaa. 
—Eihän sitä omalta maalta parasta puuta pidä kaataa, ajattelin.

Se oli virhe, sillä kotona puut joutuivat emännän kovaan laatu karsintaan. Onneksi siitä parhaasta olimme samaa mieltä, joten se tulee jouluaattona olohuoneeseen. Niistä huonommista yhden pystin jo valmiiksi etupihan puolelle ja seuraavan iskin tukevasti takapihan kukkapenkkiin Näihin kahteen ulkokuuseen laitamme jouluvalot, ja olkilyhteet linnuille, kunhan joudetaan. Muutama kränä kuusi on vielä peräkärryllä, jos vaikka jollekin kelpaisi. 

maanantai 8. joulukuuta 2014

Taidetta

Oppilastöiden näyttelystä

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Suomi 97v.

Varapäre on edullinen taikakalu
Eilinen Itsenäisyyden juhla on sitten juhlittu. Omakohtainen juhla muodostui yksistä ylioppilasjuhlista ja sen jälkeen lähes kolme tuntia, kun kertauksen vuoksi katselin Tuntematonta sotilasta. Sitten alkoikin pian Linnan juhlat, joissa olin yksi niistä 2,4 miljoonasta TV:n katsojasta, jotka tätä vuosittaista ohjelmaa seurasi. Varmaan nuo linnan komeat juhlat maksavat kansalle jonkin verran, mutta jos juhlan kustannus jaetaan tasan koko Suomen kansan kesken ei siihen suurta kolehtia tarvita.

Pieni osa suomalaisia protestoi linnanjuhlia osoittamalla mieltään. Laki sallii sen, mutta kaikenlainen ilkivalta ja rähinöinti on lain vastaista. Osalla protestoijia oli ilmeisesti unohtanut hankkia varapäreitä, siksi joillekin iltayön örveltäminen tulee varmaankin kalliiksi.

Hieno idea nuo varapäreet, joita on hyvä pitää kainalossa tai ainakin varastossa. Järjestöjen joulumessuilla Jyväskylän Hipposhallissa oli tarjolla komeita varapäreitä. Nyt sellainen on hyllyssä, joten uskon se suojaavaan taikaan, ettei ainakaan näin iäkkäältä mieheltä hihat pala. Paljon muutakin milenkiin toissa myyjäissä oli, mutta elintarvike hankinnoista vastasi perheen toinen osapuoli.

perjantai 5. joulukuuta 2014

Itsenäisyyspäivän aattoilta

Vuosirenkaita

Suomi täyttää kolmen vuoden kuluttua pyöreitä, joten silloin on aihetta juhlaan. On sitä huomennakin ja aina kun on syntymäpäivä, ei se ole ikävuosista kiinni.

Aika nuori tämä meidän itsenäisyytemme vielä on moneen muuhun itsenäiseen valtioon verrattuna, mutta itsenäisyys on tärkeä asia jokaiselle. Huomenna seurataan presidentinlinnan juhlia, mutta myös jokavuotinen Tuntematon sotilas on katsottava. Tämä Väinö Linnan kirja alkaa olla minulle eräs parhaiten tuntemani kirja. Olen sen lukenut ties kuinka monta kertaa, ja jokavuotinen Edwin Laineen elokuva siihen päälle, niin alkaa tarina vaikuttaa tutulta. Tuttuudesta huolimatta se kuitenkin kiehtoo kovasti.

Paljon matkan varrella tullut sotakirjoja luetuksi, jopa niin, että niihin alkaa kyllästyä. Lehväslaihon kirjatkin alkoivat lopulta olla kovin samanlaisia. Viimeksi luin sota-ajasta Katja Ketun kirjoittaman "Kätilö" kirjan. Raju ajan kuvaus sekin, millainen lienee ensivuonna siitä julkaistava elokuva?

torstai 4. joulukuuta 2014

Itsenäisyys on vakava asia

Asekätkentä kalusto ruostui tarpeettomana

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Tietoturva tökkii

Tietokoneen virustorjunta on sellainen asia, jonka odotan toimivan ilman sen ihmeempiä toimenpiteitä. Minulla on pian päättyvä kahden vuoden sopimus, jonka päivitin eilen uuteen kaksivuotiskauteen.  Tänään asensin ohjelman Windows 8 koneeseen, joka onnistui ongelmitta. Pöytäkoneessa minulla on Windows 7, johon virustorjunta ei asentunut kunnolla. Siinä meni nettiyhteyskin mutakalle. 

Yritin järjestelmänpalautusta, mutta se ei suostunut toimimaan. Poistin virustorjunnan asennuksen ja latasin sen heti uudelleen. Hetken kone toimi ,mutta sitten ei. Ilmeisesti koneella on joku kilpaileva virusohjelma ja niitä sitten etsimään ja poistamaan. Yksi pirulainen ei meinaa lähteä pois, ei sitten millään. No asensin uudelleen ohjelman taas ja nyt vain odotan milloin se lakkaa toimimasta ja antaa "8506,421" virheilmoituksen.

Virustorjunta on tärkeä asia, jonka pitää toimia kuin junan vessan, kun sen käytöstä kerran maksaa. Sen pitäisi mielestäni myös vahtia, etteivät kilpakosijat pääse koneelle, eikä lähellekään sitä.

Päivitys 4/12
Otin yhteyttä ohjelmiston tukeen ja annoin tukihenkilölle etäkäyttö oikeuden. Hän poisti vanhan saman merkkisen ohjelman rippeet, joita en itse ollut uskaltanut deletoida. Muutakin tarpeetonta hän siivosi koneeltani ja asensi ja tarkisti toimivuuden. Vaikka maksullisella ohjelmalla on hintansa, sillä on myös tuki, jonka arvoa ei osaa ostaessa riittävästi arvostaa. Tyytyväisyys jatkuu tähän ohjelmaan, joka on minulla ollut pitkään käytössä ja nyt alkoi uusi kaksivuotiskausi

tiistai 2. joulukuuta 2014

Talven valoa

Talvinen aurinko ei juuri lämmitä
Kylmä kivi

maanantai 1. joulukuuta 2014

Elämässä on paljon poisoppimista


Sain lauantaina flunssapiikillä  käydessä jonkinlaisen herätyksen, että jotakin on tehtävä itsensä hyväksi. Paino, verenpaine ja sokerit, ne eivät ole aivan niiden raja-arvojen sisällä, jossa niiden pitäisi olla. Olen myös laiska liikkumaan, joten liikunnalla ei arvoja juuri saa korjatuksi, mutta miten olisi jos muuttaisi ruokatottumuksia. Vähemmän leipää, maitoa, voita ja lihaa ja perunoita. Mitä sitten jäljelle jää, jos noista luopuu. Ehkä ei pidäkään ryhtyä totaalikieltäytyjäksi, kun voi lähteä liikkeelle vähentämällä ja lisäämällä, vihreämpää, sitä jota jäniksen eväänä pidetään. Se ei ole helppoa, mutta koska tuntuu, kuin näin ei voi jatkua niin pitää se poisoppiminen aloittaa. Hyllyt notkuvat kirjoja ja tiedän mitä pitää tehdä, mutta olenko riittävän jämäkkä tekemään muutoksen? On vain aloitettava pienillä päätöksillä ja sitten kun saa jonkun prosentin painosta pois, voisi sitä liikunnan lisäämistäkin harkita. Tämä ei ole uudenvuoden lupaus vaan Joulukuun ensimmäisen päivän päätös ja tästä mennään kuukausi kerrallaan. Koskaan ennen en ole onnistunut tekemään pysyvää parannusta, joten nyt on kaikki mahdollista.

sunnuntai 30. marraskuuta 2014

Marraskuu

Jäähileinen Tuomiojärvi
Marraskuun viimeinen päivä oli aurinkoinen. Montaa muuta aurinkoista päivää ei tässä kuussa ollutkaan. Auringonlasku oli melko värikäs, mutta vahvemmat sateenkaaren värit olisivat voineet olla. Huomenna alkaa joulukuu, joka merkitsee sitä, että siirrymme pikapuoliin uuteen vuoteen. 
Se on sitten ensi vuonna vaalivuosi! Kummallista tuo politiikka, kun aina ne tekevät joidenkin mielestä vääriä päätöksiä. Hallitusta moititaan ja kansanedustajat ovat kritiikin kohteena. Nyt sitten kun tulee uudet vaalit, niin jokainen vain vaaliuurnille valitsemaan mieleistään kansanedustajaa. Onneksi on vielä monta kuukautta aikaa päättää kenelle valtakirjaa ehdottaa. Kaikkeen tottuu, vaikka aika vieraalta tuntuu, kun naimisiin mevät voivat valita samaa sukupuolta olevan aviopuolison, jos niin haluavat.   

lauantai 29. marraskuuta 2014

Makea elämä ei ole terveellistä

On hyvä, kun yhteiskunta huolehtii meidän eläkeläisten terveydestä antamalla ilmaisen influenssapiikin. Tänään oli taas se aika jolloin oli joukko piikitys käynnissä. Väkeä oli paljon, mutta organisaatio toimi mainiosti eikä jonoja päässyt syntymään. Parkkipaikoista ei ollut pulaa, joten kaikki sujui hyvin.
Rokotuksen jälkeen oli mahdollisuus juoda kahvit Kyllön terveysaseman kuppilassa ja tarinoida muiden samalla asialla olevien kanssa. Rokotus tapahtuman yhteyteen oli järjestetty myös “tietoa hyvinvoinnin tueksi”. Siellä oli ravitsemustietoutta mm. uudet ravitsemussuositukset ja sokerista oli havainnollinen pöytä, jossa näki paljonko sokeria on jogurtissa, tai suklaalevyssä ym. On se noissa kaupallisissa tuotteissa mahdoton määrä tuota valkoista, mutta ei niin terveellistä energiaa. Litrasta, jotakin juotavaa saa helposti 100 -150g puhdasta sokeria. Ei siitä hyvä seuraa, kun paino on muutenkin koholla ja verenpaine ja verensokeri temppuilee. Elämänmuutos pitää tehdä ja heti, mutta poisoppiminen vanhoista tottumuksista on vaikeaa.

Yksin

Koivu on kasvanut rinteessä vuosikymmeniä. Se on siinä koneellisesti raivatun, nyt lumettoman hiihtoreitin varrella. Kaivuri on varmaankin vioittanut sen juuristoa ja puu on alkanut voida huonosti. Sitten se ei enää jaksanut tehdä lehtiä vaan alkoi kuivua ja kuoli. Nyt se on lahonnut ja tikat ovat tehneet pesäkoloja sen kylkeen. Eräästä kolosta laho on edennyt niin pitkälle että latva on myrskyssä katkennut ja rojahtanut hiihtoreitin varteen. Rungon lahoaminen jatkuu ja erilaiset sieni kasvustot nopeuttavat lahoamista. Koivun tyviosa on edelleen pystyssä ja siinä on vielä moniksi vuosiksi kolopesijöille kotipaikkoja.
Lahon pökkelön päälle on lennähtänyt koivun lehti. Sen elämä on kestänyt vain keväästä syksyyn, nyt se on tehnyt tehtävänsä ja liittyy luonnon ravinne kiertoon. Jos lehti ajattelisi jotakin, niin taatusti se ihmettelisi miksi kameran kanssa kulkeva ulkoilija otti juuri tästä lehdestä kuvan? Ei se sitä tiedä, mutta ei tiedä kuvaajakaan. Se kellertävä lehti vain sattui kiinnittämään ohikulkijan huomion. Nyt lehti on tallennettu digitaalisesti ja se voi olla kenen tahansa nähtävissä.
—Some on sellaista.

perjantai 28. marraskuuta 2014

Vanhaa

Valokuvaus vaatii teknistä taitoa ja visuaalista näkemystä, mutta ennen kaikkea kokemusta, joka kasvaa vain kuvaamalla.
***

torstai 27. marraskuuta 2014

Ikkunassa

Oven ikkunassa on kahdeksan ruutua

keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Käpy

Ehkä sen on pudottanut syyskesän tuuli, tai kenties käpy on tippunut puusta jo edellisenä talvena. Kukaan ei tiedä tarkkaa aikaa, kun kenenkään ei tiedetä sitä nähneen. Pitkän aikaa se on kuitenkin maannut sammaleilla. Ei edes orava ole sitä huomannut purkaa.
Kävyssä on lukuisia siemeniä, joista voi kasvaa uusia tukkipuita. Jos käpy lahoaa märillä sammaleilla maaten voi olla, että siementen itämiskyky ei säily. Suvun jatkumisen kannalta olisi tarpeen, että käpy kuivuisi jolloin siemenet karisevat hedelmälliseen maahan.
 - tästäkin elämä jatkuu, mutta ei voi tietää miten?

tiistai 25. marraskuuta 2014

— Hassu

Makroviikot: — Olen ehkä vähän hassun näköinen

maanantai 24. marraskuuta 2014

sunnuntai 23. marraskuuta 2014

Kuukausi jouluun

Joulu on jo ovella ja maassa on ohut valkea härmä. Jouluun on aikaa vain kuukausi. Kohta alkaa olla kiire kirjoittaa Joulupukille. En minä itse, mutta lupasin auttaa pojanpoikaa kirjeen laatimisessa. Onneksi kaikilla ei ole samanlaista käsialaa tai tapaa tehdä asioita, sillä olemme kaikki yksilöllisiä ja joulutoiveemme ovat hyvin erilaisia. Viisivuotiaalle lapselle Joululla on suuri merkitys, sillä tuossa iässä joulun odottaminen jää pysyvästi mieleen.

Nykyajan joulut ovat kovasti kaupallisia ja lienee kansantaloudelle hyväksi, kun vähän törsäämme. Ainakin ne veropalautus eurot on hyvä panna kohottamaan lasten joulumieltä.

lauantai 22. marraskuuta 2014

Irja kermakot

Kirpputorilla on mukava pistäytyä, vaikka shoppailu ei muuten kuuluisi lempilajeihin. Usein siellä on jotakin mielenkiintoista, joskus jopa ostettavaakin. Muutaman kerran on asia jäänyt mietityttämään ja on ollut ajatus hakea se sitten huomenna. Ihan ilman poikkeusta aina on tullut vesiperä, sillä joku toinen on sen ainokaisen siitä hyllystä ostanut. Kirpputorilta on ostettava, eikä aikailtava.

Näitä nyt iältään noin 70 vuotiaita Irja piippuleima tuotteita ei enää valmisteta, ja niissä on vuosikymmenten käytön jälkiä. Kuitenkin löytyneet kermakot ovat päällisin puolin ehjää tavaraa. Mitään käyttöä näille ei ole mutta sittenkin piti vain ostaa, kun vitriinissä on vielä tilaa vanhalle Arabialle.

perjantai 21. marraskuuta 2014

Analogista materiaalia kuudelta vuosikymmeneltä

Vanhasta valolaatikosta on apua filmien lajittelussa
 Vanhat valokuvat ovat mielenkiitoisia, mutta kyllä niiden kanssa kuluu aikaa. Hermojakin skannailu kysyy, sillä joskus joku menee vain pieleen, ja kone tilttaa. Muutamia kuvia on korruptoitunut, vaikka en ymmärrä miksi? Uudelleen vain sisään ja matka jatkuu. Matkaa minulla riittää koska olen kuvannut filmille vuodesta 1957 alkaen ja viimeiset kuvat filmille ovat vuodelta 2002. Kuvia on kuudelta vuosikymmeneltä ja määrä on lukemattoman suuri. Se tässä ilahduttaa, että mieleen palaa asioita ja muistoja ihmisistä, joista on aika jättänyt. En minä kaikkia kuviani skannaa, mutta suurimman osan kyllä. Ihmeen hyvälaatuisia kuvia skannaamalla saa, mutta niitä roskia ja tahroja on. Dioja en ole vielä edes yrittänyt, mutta on niitäkin paljon. Olikohan se ihan seitsemänkymmentä luvun alussa, kun kuvasin ensimmäiset diat Agfa C18 värikääntöfilmille. Ei ole ongelmaa vapaa-aikaan, kun tätä projektia jatkaa. Kun nyt saan jonkinlaisen määrän valmiiksi niin  kokoan joitakin kuvakirjoja niistä. Osasta kokoan videoeditointiohjelmalla MP4 muotoon telkkarilla katsottavaksi. Näihin videoihin voin lisätä selostuksia ja musiikkia taustalle.
Kuva 1960 luvulta

torstai 20. marraskuuta 2014

keskiviikko 19. marraskuuta 2014

tiistai 18. marraskuuta 2014

Ilta


Asteroidi

Elämämän ihmeitä voi esiintyä kaikkeudessa

maanantai 17. marraskuuta 2014

— Mörri Möykyn telkkari

Sellainen tarpeeton tavara, jolla ei ole itselle enää mitään arvoa eikä sitä voi myydä, on mahdollista kierrättää. Kaikki meistä eivät sitä ilmeisesti tiedä, koska aina joskus tapaa tuolla metsissä polkujen varrella mitä ihmeellisintä sinne kuulumatonta roinaa. Kuvassa oleva vanha tietokonenäyttö on kuljetettu melko kauas autotiestä. Tuskin painavaa monitoria on korpeen kannettu, vaan viety se joko mönkijällä, tai talvella moottorikelkalla ladun varteen. Muutaman kerran olemme lasten kanssa käyneet katsomassa tuota Mörri Möykyn telkkaria. Hyvin havainnollinen paikka kertoa lapsille, miten tuhmia aikuiset voivat olla, kun jättävät näinkin isoja roskia ihan tarkoituksella kanssaihmisten kummasteltaviksi.
Linkki: KIERRÄTYS

sunnuntai 16. marraskuuta 2014

Vanhasta ajattelutavasta voi luopua

Valintoja tehdessä samalla tulee tehtyä muutoksia. Päivän käsikirjoitus muuttuu aina kun teemme joitakin valintoja. Mennyt on mennyttä eikä se muuksi muutu, mutta tulevaan voi tehdä isojakin korjauksia. Aina ne muutokset eivät kuitenkaan toteudu, eivät ainakaan halutulla tavalla. Poisoppiminen on niin vaikeaa, se on paljon vaikeampaa kuin uusien asioiden oppiminen.
Kaide

Kokosin viime viikolla valokuvakirjan, jollaista en ole koskaan aikaisemmin tehnyt, kumma kyllä nyt sen tein. Ei ollut kiirettä, mutta, kun latasin ohjelman niin en sitten siinä vitkastellut vaan tempasin kuvat sinne ja kirjoitin vähän tekstiä. Kirja on tulossa ja varmaan se on huomenna postilaatikossa. Ei siitä mikään hyvä tullut, mutta uskon että tekemistäni virheistä voin ottaa opiksi.
Se ainakin tiedän että seuraavalla kerralla valitsen sopivat kuvat ja ryhmittelen ne etukäteen. Teen eräänlaisen käsikirjoituksen siitä mitä haluan kirjassa sen katsojille kertoa. Haluan panna asialle jonkinlaiset kaiteet tai raamit. Eikös se ole niin kuin rakentamisessakin, että on helpompi kun on piirustukset siitä mitä on aikomassa. Jos vain tekee ja tuskailee, syntyy vain eräänlaisia harakanpesiä.

lauantai 15. marraskuuta 2014

On tullut tavaksi

Huurteinen
Minun ei ole pakko pitää blogia, eikä siihen ole tarvetta joka päivä lisätä jotakin. On vain tullut sellainen tapa tai tottumus, että yksi kuva ja pieni tekstinpätkä tänne päivittyy, ainakin näin pimeänä vuodenaikana. Se on vähän sama asia, kuin autolla liikkeelle lähtiessä,  heti istuttua pitää kiinnittää turvavyö. Autossa se on turvallisuuskysymys. joka sisältyy tieliikennelakiin.

Tällaisesta tarpeettomasta bogin pitämisestä voisi kuvitella saavansa stressioireita, mutta ainakin toistaiseksi tunnen pikemmin päinvastoin. Eläkeläisellä ei ole ainakaan ajanpuutetta ja harrastukset pitävät muutenkin vireänä. Onko se sitten jostakin muusta ajankäytöstä pois? Voi ollakin, mutta mitä tässä nyt sitten olisi jotakin tärkeämpää. Pihalla on pimeää ja maa on liukas, joten on turvallista istua tässä.

Päivällä kävin kaupassa ja katselin siellä lumikenkiä. TSL-merkki on melko hyvä, mutta sellaiset minulla oli ja nyt ne ovat loppuun käytetyt, risoiksi kävellyt. Ehkä pysyn silti samassa tutussa merkissä, jos nyt sitten tänä talvena tulee niin paljon lunta, että valokuvausreissuille lumikenkiä tarvitsen.

perjantai 14. marraskuuta 2014

Andte voitti BB-potin

Nyt se loppu!
Lapin poika Andte voitti 100 000€ BB-palkintopotin. Peräti 12 viikkoa piti finalistien olla ulkomaailmasta suljettuna BB-talossa, josta vain yksi selvisi rahapalkinnon voittajana. Varmasti tuo aika on ollut monelle kova, ja varmaan myös hyödyllinen koulu.

Katsojia ohjelman formaatti koukuttaa, enemmän tai vähemmän. Olen seurannut ohjelmaa kaikkina sen kymmenenä kautena, joskin tämä kausi on jäänyt huomattavan vähäiselle katselulle. Olen katsonut vain Mari Vainion koostelähetykset, joten talon tapahtumat ovat jotenkin selvillä. 
Tällä kaudella oli mukana mielenkiintoisia ihmisiä. Sieltä kukin on pudonnut lähes oikealla vuorollaan. Ainut, joka mielestäni olisi voinut olla talossa pidempään on Nimo.

Odotin vaihto-oppilasta jostakin ulkomaisesta BB-talosta, mutta sitä ei tänä vuonna tullut, eikä kukaan asukas päässyt vaihtoon. Jos olisin heti alussa veikannut voittajaa olisin, varmaan veikannut juuri Andtea. Millään en olisi osannut arvata Annan sijoittumista kakkoseksi. Andten voitto meni oikeaan osoitteeseen vaikka, ei se olisi pieleen mennyt vaikka sen olisi voittanut pikkuinen Joonas.


torstai 13. marraskuuta 2014

Jäätynyt hetki

Hetki talven tullessa

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

tiistai 11. marraskuuta 2014

Auto ei parane vanhetessaan

Meillä suomalaisilla on liikenteessä aika vanhoja autoja.

Trafin mukaan:
—Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 10,9 vuotta. Jos museokäyttöön rekisteröidyt henkilöautot ottaa laskuista pois, niin autokannan keski-ikä laskee 10,6 vuoteen.

Nyt sitten puhutaan, että autojen katsastusväliä voisi pidentää. Ehkä suhteellisen uusilla autoilla niin voisi olla, mutta jos auto alkaa olla rippikouluikäinen on sen kunto tarkistettava aika usein.

Autoissa voi olla vikoja sehän on selvää, mutta myös jalankulkijat ovat arvaamattomia, näin sateisena pimeänä aikana. Pitäisi antaa jokaiselle jalankulkijalle tuntuva sakkolappu, jos kulkee mustissa vaatteissa ilman heijastimia muun liikenteen joukossa. On siinä moni henkensä kaupalla, ja sattuuhan niitä onnettomuuksiakin.

Autoilijan tunteet käyvät kuumina, kun jossakin metsätaipaleella ukko hiippailee kaljakassin kanssa. Tässä eräänä iltana kuulin autoilijan tarinan, jonka mukaan jalkamiehen pelastukseksi koitui se valkoinen muovikassi, joka sentään heijasti valoa, ja kumpikin selvisi pelkällä säikähdyksellä.

maanantai 10. marraskuuta 2014

Monet jättivät äänen antamatta seurakuntavaaleissa

Näkymä Alvajärvelle


Uskomatonta, mutta varmaan se on totta, että kirkon vaaleissa nukkuvien puolue taas vei voiton. Koko maan äänestysaktiivisuus oli 15,5% tuloslaskennantilanteen, 10.11.2014 klo 11.44.  mukaan. Suomessa on seurakuntia on 411. Jyväskylässä äänestysprosentti oli vain 11,9.

Näyttää siltä, ettei yhteisiin asioihin ole suuremmin kiinnostusta. Ei pidä kenenkään ainakaan arvostella kirkollis valtuuston päätöksiä, jos oma äänioikeus on käyttämättä. Nukkuviin kuuluvat ovat luottavaisia tai välinpitämättömiä, joihin ei suuresti vaikuta millaisia päätöksiä valtuusto tekee. Onhan se myös demokraattinen oikeus antaa muiden päättää puolestaan.

Varmaakin eduskuntavaaleissa on suurempi äänestysinto, mutta jos se jäisi noin 20 % tuntumaan, mitä se voisi vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon, sitä kannata edes arvioida. Oma tapani on äänestää aina kun siihen on mahdollisuus.


sunnuntai 9. marraskuuta 2014

Talvi tulee aikanaan

MARRASKUU
Muutama päivä sitten satanut lumi suli pois vasten odotuksia. Sitä satoi kerralla niin runsaasti, että se olisi voinut hyvällä onnella jäädä maahan kevääseen saakka. Niin ei käynyt kun pakkanen muuttui suojasääksi ja sitten tuli vesisade ja lämmin tuuli. Yhdessä yössä satanut lumi suli kaikki yhdessä yössä pois. Maa on taas musta ja yöt ovat pimeitä ja synkkiä. Pakko talven on tulla, mutta tuleeko se ennen joulua, sitä voi vain arvella. En uskalla ennustaa mitään, mutta uskon kuitenkin, että luminen talvi tulee, kunhan ehtii.

Tuskinpa kukaan enää kyseenalaistaa ilmaston muutosta, niin selkeästi säätilat ovat muuttuneet lämpimiksi. Lämmitys sähkön maksajalle tämä olisi hyvä asia, mutta onko se verottaja, joka pääasiassa nostaa sähkön hintaa. Joka toinen kuukausi tuleva sähkölasku vaikuttaa kuitenkin vähintään saman tasoiselta mitä se on ollut edellisinä vuosina vaikka kwh. Määrä on laskenut.


Kaikin keinoin verottajan on saatava euronsa yhteiskunnan kasvaviin kuluihin, selvähän se on.