Seitsemän...

Metsäkurjenpolvi

Kesällä ei ole kovin suurta intoa kirjoitella lastuja blogiin, mutta kun kameroiden kanssa kulkee pitää joitakin kuvia aina silloin tällöin julkaista, vaikka kesäaikaan harvempi ehtii blogeja bongailla.

Ihmisen mieleen mahtuu kerralla seitsemän asiaa, se on kuin viikon seitsemän päivää. Toisaalta taas seitsemää pidetään valehtelijan lukuna. Mikä lie totuus, en minä sitä tiedä, mutta tietääkö moni muukaan?

Kesällä vaan on usein mielessä seitsemän tai useampiakin eri asioita. Jos niitä olisi vain tuo määrä olisi suunnitelmatalous helppoa. Voisi miettiä viikon tehtävät melko valmiiksi. Aika on kiireisen paras ystävä, kun tekee yhden asian pois, voi taas miettiä hännille sitä seitsemättä, ihan vain ilman kiirettä.

Kesäksi sattuu monenlaisia sukujuhlia, kun on rippi- ja ylioppilasjuhlia, häitä syntymäpäiviä ja hautajaisia. Kummasti vaan ihmiset näyttävät vanhenevan, mutta sentään vanhemmat ihmiset jotenkin tuntee vaikka ei ihan vuosittain ole tavattukaan. Toisin se on lasten ja nuorten kohdalla. Yhden vuoden ikäinen on kuuden  vuoden tauon jälkeen jo koululainen ja ihan erilainen. Kaikki on suhteellista, kuten sekin, että jos ruokapöydässä keskustelee seitsemän puheliasta henkilöä, niin siinä menee sekaisin puurot ja vellit.