sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Silloin ennen...

Pietarin matkalla

Bussimatkalla ja Pietarista palatessa kuuntelin kahden matkalaisen keskustelua. He istuivat samalla samalla penkkirivillä, mutta välissä oli bussin käytävä. Mies oli hyvässä votkaturistin humalassa ja torkkui ja roikkui penkillään. Käytävän toisella puolella istuvaa rouvaa tämä humaltunut örisevä ukko harmitti ja hän ei malttanut olla huomauttamatta miestä. Nainen tarttui miestä hihasta, mutta ei humalikko juurikaan reagoinut, jolloin nainen tokaisi:
— Olet sitten törkeän hirveästi päissäsi!
mies vain hörähti vastaamatta kommenttiin mitenkään, tuskin hän edes heräsi, jolloin nainen puisteli ukkoa lisää käsivarresta. Ukko vilkaisi naista, joka toisti äsken sanomansa. Mies katsoi naista viipyvällä katseella todeten hänelle:
— Minä olen päissäni, mutta sinä olet hirveän RUMA!

Nainen yllättyi saamastaan epäkohteliaasta kommentista ja siitä toinnuttuaan lausui vierus kumppanille sovitellen:
— Sittenhän meillä on tasapeli!
Mies vastasi viipymättä nyt jo selkeämmällä äänellä.
— Ei! Ei ole, sillä minä olen kotiiin päästyä ihan vesiselvä, mutta Sinä, sinä olet edelleen ruma!


Matka jatkui eikä mies enää ottanut uutta huikkaa, sillä varmaan hän halusi saada päänsä selväksi. Mitä ajatteli keskustelukumppani, sitä on vaikea tietää, mutta ei hän ainakaan ilahtunut hänkään saamastaan tylystä arvostelusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti