HALOO!

Aatamista ja Eevasta alkaen on ihmisten välinen kommunikaatio ollut ongelmallista. Väärinkäsityksiä on syntynyt, ammoisista ajoista alkaen. Savumerkit, virran kuljettamat lastut ja kirjekyyhkyt korvautuivat paljolti kun 1800 luvun lopulla keksittiin puhelin. Puhelin oli suuri mullistus, joka kehittyi ja yleistyi kovin hitaasti, kunnes se muuttui langattomaksi ja Nokia sitä kehitti nopein harppauksin. Puhelin on monipuolistunut ja pienentynyt lähes yhtaikaisesti. Nyt puhelin voi olla rannekellossa ja tänä kesänä jo esitellään luottokorttikokoa oleva perus toiminnot sisältävä puhelin. 
 

Onko ihmisten välinen kommunikaatio helpottunut vaikka puhelin on integroitunut lähes kiinteästi jokaisen ihmisen käteen? Väärinkäsitysten määrä ei ole vähentyneet ja helppous tuo mukanaan vääränlaista viestittelyä (Kankaaniemi ym.) 
 

Monilla ihmisillä on suuri määrä sovelluksia käytettävissä, tekstiviestit, kuvapuhelut Mesenger ja Skype, Wahtsapp ym. Ikääntyvänä ihmisenä vain harvoin saan tekstiviestejä tai tavallisia puheluita. Seniori ihmiset ovat ilmeisen passiivisia omaksumaan uutta tekniikkaa. Tai onko niin, ettei yhteydenpitoa juuri haluta, kun ollaan eläkkeellä.
 

Omana esimerkkinä voi sanoa, että viikossa meille tulevista puheluista enin osa on lehtimyyjien, puhelinliittymän vaihtoa tai muita kaupallisia tarjoajia. Vain pieni määrä on muita puheluita. Eniten viestintää tapahtuu sukulaisten kesken, jos itse on aktiivinen yhteydenpitäjä.