 |
”Täällä Pohjantähden alla hiipii sieluun asti halla” |
Niin se loppui vanha vuosi, mutta onneksi uusi avautui välittömästi, samalla paukkeella. Olin kameran kanssa ulkona, mutta en silti ottanut ainuttakaan ilotulituskuvaa. En ollut sellaisella paikalla, että se olisi ollut mielekästä. Vuosi vaihtui rauhallisesti niin kuin yleensä ennekin on vaihtunut. Pakkanen oli kohtuullista viime yönä, sillä mittari taisi olla vajaassa -10 C°, joka on ihan leppoisaa, kun vertaa joulukuussa vallinneisiin alempiin lämpötiloihin.
Uudelle Vuodelle on aina paljon toiveita, mutta itseään ei pidä lupauksin pettää, silti pieni taikauskoisuus kuuluu ihmisluonteeseen. Tinaakin valoimme ja valoksien varjo tarkastelimme. Ihan mielenkiintoisia kuvioita niistä seinälle piirtyi.
Tänään uudenvuodenpäivänä kuuntelin Presidentin puheen, mutta siinä ei ollut juuri mitään erityistä, paitsi:
—Onko Suomi hyvä maa elää? Kansainvälisesti vertaillen vastaus on varmasti vielä myönteinen. Mutta tulevaisuuteen katsoen kehitys on monessa suhteessa huolestuttava.
Näyttää minusta vähän huolestuttavalta, kun valtion päämies ei ole aivan varma, että suomalaiseksi syntyminen olisi enää lottovoitto. Jos aihetta on huolestumiseen, se on kansallinen asia, että yksissä tuumin taistellaan hyvän kehityksen puolesta. Kyllä tästä selvitään, jos vain säätilat sen sallivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti