maanantai 7. maaliskuuta 2011

Lapsuudesta —> vanhuuteen

                                                  — Elämä on juhla
(s. 16.07.1890)

"Lapsuus nyt se ainoa,
kuin naarmu polvitaipeessa
Vain puhallus ja pois se on.
Saapuu nuoruus levoton.
Kuinka joka solulla voi kannatella kipua.
Elämä on juhla"

Runonpätkä on Samuli Putron Elämä on juhla -biisistä

Tunnisteet:

6 kommenttia:

  1. arleena7. maaliskuuta 2011 klo 11.26

    Pitkä matka on kuljettu elämän juhlassa.

    VastaaPoista
  2. Tiina Linkama7. maaliskuuta 2011 klo 12.58

    Mielenkiintoiset kasvot, elämää nähneet, silti lempeä on katse. Onnellinen on se, joka omaa lempeän katseen vielä vanhoilla päivillään.

    VastaaPoista
  3. Katjusha7. maaliskuuta 2011 klo 13.12

    Samaa mieltä, lempeät kasvot. Paljon elämää nähnyt ja kokenut.

    VastaaPoista
  4. Jarno7. maaliskuuta 2011 klo 16.50

    Jännä sinänsä. Kuolinpäivänkin varmasti olisi voinut merkitä, mutta jätetty pois, koska elossahan hän ei voi enää olla. Korostaa juuri teemana olevaa elämää.

    VastaaPoista
  5. Elegia8. maaliskuuta 2011 klo 18.54

    Pitkä matka on kuljettu ja elämää nähty - aina sieltä lapsuuden ja nuoruuden kasvukivuista eteenpäin.

    VastaaPoista
  6. Tapsu9. maaliskuuta 2011 klo 11.44

    Mielenkiintoiset kasvot, hieno kuva!

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)