Hapakkaa

Syksy, jopa talvi ovat lähestymässä, vaikka vielä ei ole ollut edes kunnon yöhalloja. Pian se uusi vuosi kuitenkin tulee ja tuo tullessaan monia mielenkiintoisia asioita. Tasavallan presidentin paikka on avoinna ja vähitellen on selvinnyt ketkä ovat sitä haluamassa. Eva, Sauli, Paavot, Pekka ja Timo
panevat parastaan. Yhdelle se tehtävä vain lankeaa, muille jää varmaan hapakka naama, kun selittävät syitä, miksi kisassa näin kävi.
Naama on hapakkana varmaan myös monella autoilijalla, kun verot kulkuvälineen omistamisesta ja käytöstä lisääntyvät. Oikeudenmukaista olisi jos nuo verojen aiheuttamat kustannukset olisivat kaikille samat kertyvää kilometriä kohden, mutta eivät ne onnenlahjat koskaan tasan mene.

Tänä iltana on Lotossa jaossa paljon rahaa. Toivottavasti nyt olisi mahdollisimman paljon täysosumia, jotta ei kaikki yhdeksän miljoonaa aiheuttaisi harmia yhdelle ainoalle. Kyllä siinä naama venähtää hauskan hapakaksi siltä onnettomalta, joka koko jättipotin saisi taakakseen. Voisi todeta, kuten entinen jätkä pikkuvoiton saatuaan:
—Suurin osa niistä rahoista meni viinaan ja vieraisiin naisiin, mutta riitti siitä vielä turhuuteenkin”.
Itselleni en toivoisi koko pottia osuvaksi, mutta jos saisin neljänneksen, en taatusti murjottaisi hapakasti.
 
Muita pp. tarinoita