Liikunta on hyvin paljon riippuvaista säätiloista, ainakin säästä saa hyvä tekosyyn jäädä sohvalle tai tietokoneen äärelle. Viime yönä satanut ohut lumikerros teki metsäpolut niljakkaan märiksi, joten sinne en viitsinyt mennä rämpimään. tienvarsien jalankuluväylätkin ovat sohjoisia, sillä satanut lumi sulaa joutuin pois. Laiskuus on kuitenkin voitettavissa, niinpä lähden kävelemään noin kolmen kilometrin päässä olevalle kirpparille, jossa en ole joulun jälkeen käynytkään. Liikenne on vilkasta ja pakokaasu haisee pahalta. Märässä ja tuulettomassa säässä se suorastaan makaa tien tuntumassa. Kengätkin kastuvat, sillä niiden Gore Tex alkaa vedellä viimeisiään. Kirpparilla tapaan vanhan tuttavan.
— Olen juuri päässyt sairaalasta
No mikä sulle tuli terveelle miehelle, minä utelen?
— Hain joulukuusen metsästä ja sieltä tullessani jalat eivät kantaneet, joten menin terveyskeskukseen, josta sain heti passituksen ambulanssilla keskussairaalaan. Matkalla aloitettiin liuotushoito ja sitä tietä pallolaajennukseen. Kaikki meni hyvin ja nyt taas elämä hymyilee, hän kertoi.
Paljon oli kirpputorilla tavaraa, jota on sinne tuotu joulun jälkeen, ei kuitenkaan mitään erityisen kiinnostavaa, enhän sieltä mitään löytöjä lähtenyt hakemaan. Sakari Kuosmasen vanha levy “Pieni sydän” (v.2002) jäi kuin asian tiimoilta käteeni. Sen hinta ei ollut korkea, vain 50 senttiä, joten ei tullut käveltyä turhaan. |
| Tähänkö se uusi marketti rakennetaan? |
Iltapäivän lämpötila on parin asteen verran plussan puolella, joten yöllinen lumi sulaa taas pois ja tammikuinen ilta hämärtyy aikaisin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti