Valintoja tehdessä
samalla tulee tehtyä muutoksia. Päivän käsikirjoitus muuttuu aina kun teemme
joitakin valintoja. Mennyt on mennyttä eikä se muuksi muutu, mutta tulevaan voi
tehdä isojakin korjauksia. Aina ne muutokset eivät kuitenkaan toteudu, eivät ainakaan
halutulla tavalla. Poisoppiminen on niin vaikeaa, se on paljon vaikeampaa kuin
uusien asioiden oppiminen.
Kokosin viime viikolla valokuvakirjan, jollaista en ole koskaan aikaisemmin tehnyt, kumma kyllä nyt sen tein. Ei ollut kiirettä, mutta, kun latasin ohjelman niin en sitten siinä vitkastellut vaan tempasin kuvat sinne ja kirjoitin vähän tekstiä. Kirja on tulossa ja varmaan se on huomenna postilaatikossa. Ei siitä mikään hyvä tullut, mutta uskon että tekemistäni virheistä voin ottaa opiksi.
Se ainakin tiedän että seuraavalla kerralla valitsen sopivat kuvat ja ryhmittelen ne etukäteen. Teen eräänlaisen käsikirjoituksen siitä mitä haluan kirjassa sen katsojille kertoa. Haluan panna asialle jonkinlaiset kaiteet tai raamit. Eikös se ole niin kuin rakentamisessakin, että on helpompi kun on piirustukset siitä mitä on aikomassa. Jos vain tekee ja tuskailee, syntyy vain eräänlaisia harakanpesiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti