maanantai 3. joulukuuta 2018

Luonnonpuista

Miksi en näkisi metsän puita?

Puita on kaikkialla luonnossa. Mutta on aivan liian helppoa katsoa puiden ohi, kun etsii  näkymiä ja maisemaa.
Syyskausi on ohi, eikä keltaisia tai punaisia ​​lehtiä enää ole. Jokainen pitää syksyn väreistä, mutta entä
nyt loppuvuonna ja talvella? Juuri nyt puut ovat paljaita, ja nyt ne näyttävät enemmän tikkuhahmoilta,
joissa on runko ja paljaita oksia, kuin käsivarsia. Kevät ja kesä tuovat vihreyden takaisin, koska vuoden
kierto toistaa itseään. Puut vaihtelevat koko vuoden ja laajemmassa kaaressa puut muuttuvat vuodesta
toiseen. Sama puu on erilainen joka kuukausi ja erilainen vielä vuosien kuluttua.

Luontokuvissa on puita, mutta vain vähän kuvia puusta. Tämä kummastuttaa minua, kun otetaan
huomioon luonnon puiden erilaisuus ja runsaus. Onnea käyttäen olen ottanut joitakin "puukuvia", joista
pidän, joten etsin aktiivisesti kuvattavia puita, jotka voivat miellyttää kuvana. Ne voivat olla missä
tahansa, omassa pihassa, tien varrella tai syvällä korvessa tai upottavalla suolla. Ne ovat myös elämäs-
säni, jos etsin niitä. Vanhoissa metsissä on parhaat puut, niiden muoto ja kuori, oksisto ovat rakentaneet
luonteensa vuosien varrella, samoin kuin muotokuvaajien arvostamat viisaan ihmisen uurteiset kasvot.

Lumen tultua puut saavat oksistoon satumaisen vaipan, joka lisää puiden valokuvauksellisuutta.
Kuvaan puita etsien niistä myös pieniä yksityiskohtia, kuten kääpiä, pahkoja tai kuoren erilaisuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti