Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syysväri. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Syysväri. Näytä kaikki tekstit

maanantai 3. joulukuuta 2018

Luonnonpuista

Miksi en näkisi metsän puita?

Puita on kaikkialla luonnossa. Mutta on aivan liian helppoa katsoa puiden ohi, kun etsii  näkymiä ja maisemaa.
Syyskausi on ohi, eikä keltaisia tai punaisia ​​lehtiä enää ole. Jokainen pitää syksyn väreistä, mutta entä
nyt loppuvuonna ja talvella? Juuri nyt puut ovat paljaita, ja nyt ne näyttävät enemmän tikkuhahmoilta,
joissa on runko ja paljaita oksia, kuin käsivarsia. Kevät ja kesä tuovat vihreyden takaisin, koska vuoden
kierto toistaa itseään. Puut vaihtelevat koko vuoden ja laajemmassa kaaressa puut muuttuvat vuodesta
toiseen. Sama puu on erilainen joka kuukausi ja erilainen vielä vuosien kuluttua.

Luontokuvissa on puita, mutta vain vähän kuvia puusta. Tämä kummastuttaa minua, kun otetaan
huomioon luonnon puiden erilaisuus ja runsaus. Onnea käyttäen olen ottanut joitakin "puukuvia", joista
pidän, joten etsin aktiivisesti kuvattavia puita, jotka voivat miellyttää kuvana. Ne voivat olla missä
tahansa, omassa pihassa, tien varrella tai syvällä korvessa tai upottavalla suolla. Ne ovat myös elämäs-
säni, jos etsin niitä. Vanhoissa metsissä on parhaat puut, niiden muoto ja kuori, oksisto ovat rakentaneet
luonteensa vuosien varrella, samoin kuin muotokuvaajien arvostamat viisaan ihmisen uurteiset kasvot.

Lumen tultua puut saavat oksistoon satumaisen vaipan, joka lisää puiden valokuvauksellisuutta.
Kuvaan puita etsien niistä myös pieniä yksityiskohtia, kuten kääpiä, pahkoja tai kuoren erilaisuutta.

torstai 5. lokakuuta 2017

Ylläsrinne



On kulunut vuosien tovi, kun viimeksi kävimme Lapissa, mutta nyt tuli sopiva tilaisuus viikon lomaan. Ruska-aika oli jo päättymässä ja monet hotellit sulkivat ovensa sesongin päättyessä. Oli onni puolellamme, sillä meillä oli ihanteellinen viikko. Kertaakaan ei satanut ja lämpötilakin oli miellyttävä. Mikä siinä oli lomaillessa, kun meillä oli eräopas ryhmän vetäjänä. Aurinkoisia päiviä ei ollut, sen sijaan sumu peitti tienoot ja tunturit. Hotelli Ylläsrinne oli meille sopiva paikka kaikenkaikkiaan ja siitä oli mukava tehdä lyhyiden vaellusten lisäksi myös matkoja autolla. Kävimme mm. Levillä ja monissa muissakin paikoissa, jopa Ruotsin puolella. Lehdet pysyvät puussa ja maaruska oli voimakkaan värinen. Revontulia olisi tehnyt mieli kuvata, mutta pilvet ja sumu estivät taivaalliset näkymät.   

tiistai 12. syyskuuta 2017