Helteellä

Kesähelteellä jonkin päivänä aurinko tapaa nukkuvan vuoteeltaan, kesken päivän. Lämpö tulvii sisään ikkunoista ja huonetilaa viilennetään sähköä polttaen. Ikkunoissa tulisi olla sälekaihtimet ainakin eteläpuolisissa ikkunoissa; ei ole. Jos avaa ovet ja ikkunat se on kuin toivottaisi helteen suoraan tervetulleeksi tupaan.

Tarvitsemme valoa ja lämpöä, mutta vain kohtuullisesti. Tarvitsemme vettä, kosteutta iholle, ettemme läkähdy. Valon pehmeä säteily on tarpeen, sillä emme ole sieniä, joita pimeässä kastellaan vain kerran viikossa. Olemme ihmisiä; eläimiä jotka osaavat kävellä kahdella jalalla, kuunnella, lukea ja kirjoittaa sekä ajatella.
Ilma on valoa ja värejä väritöntä valkoista, vihreää, punaista ja keltaista sekä taivaan sinistä. Kesässä on tuoksuja, niitä on nyt paljon, mutta talvella vain savun katku ja liikenteen käry. Kesällä elämä on villiä, lintujen laulua ja laineiden liplatusta. Kaikki pienet äänet sulautuvat toisiinsa. Liikenne meluaa sekä suihkukoneiden pauhua taivaalla, ne muodostavat äänten kakofonian. Yhdessä kaikki, kesä, tuuli, sade, kaupunki ja maaseutu iloitsevat elämän riemua, joka levittäytyy mukaan kaikkeen olevaan.

Viitaniemi

Eteenpäin ja ylöspäin!

Kevään merkkejä

Vanhan sanonnan mukaan maaliskuu maata näyttää. Tänä talvena on maa ollut näkyvissä, jos ei pelloilla ja pihoissa, niin ainakin metsissä, koko talven. Tänään on ollut muutama aste plussan puolella ja vettä on satanut kaiken päivää. Lumi sulaa nopeasti, etenkin jos tulossa on aurinkoisia päiviä.
Pihassa on´ollut aina paljon linnunpönttöjä. Keräsin suurimman osan pöntöistä syksyllä autotallin hyllylle, josta olen tänään niitä kunnostanut. Uusia hienoja hein…iä sisään ja tietenkin vanhat pois, muutakin kunnostusta pöntöille on pitänyt tehdä. Muutamia on jopa mennyt saunapuiksi. Nyt on 10 pönttöä ripustettu pihan puihin ja ainakin kolme kunnostettavaa on vielä. Saattaa olla, että naputtelen joitakin uusiakin, kun löysin kaapista 32mm Ø, jolla saa tinteille sopivan lentoaukon. Sen olen huomannut, että pöntöt kannattaa koota puuruuveilla, sillä nauloilla kootuista pöntöistä on vaikea vaihtaa esim. sivuseinää tai asettaa siihen kokonaan uusi etuseinä lentoaukkoineen.
Kaikki pöntöt pitää ottaa syksyllä pois puusta ja olisihan se viisasta, jos huollonkin tekisi jo silloin. Toisaalta nyt kun pömpelit ovat olleet talven katon alla ne ovat kuivia ja siten mukavia käsitellä.
Rekisteröin tänään nuo 10 pönttöä “Miljoona linnunpönttöä sivustolle” ja, jos niitä vielä lisään niin pitää nekin rekisteröidä. Kuvasin kaikki pöntöt, joten tiedän millaisia ne nyt ovat ja pitää niitä seurata kameran kanssa pitkin kesää.
Tervetuloa tintit, sillä nyt on asuntoja tarjolla!

Itsenäisyyspäivä 2015

Kahvijono Jyväskylän torilla

Kauppakatu 23

Keski-Suomen Säästöpankin talo on Oiva Kallion käsialaa vuodelta 1929. Rakennukseen lisättiin ylin kerros 1949; Kilpisenkadun puoleinen kaksikerroksinen siipirakennus valmistui 1950-luvun alussa. Aiemmin tontilla sijaitsi paikallista puuempireä edustanut rakennus, jonka piirsi jyväskyläläinen Daniel Tornberg 1850. Talo oli W. S. Schildtin koti ja Jyväskylän Säästöpankin pitkäaikainen konttori. Talo purettiin 1920-luvun loppupuolella. Nykyisessä rakennuksessa sijaitsee Jyväskylän taidemuseon kokoelmanäyttelytila Holvi.

Kävelykadulla

Meeri Koutaniemen valokuvia Jyväskylän kävelykadulla