Sain lauantaina flunssapiikillä käydessä jonkinlaisen herätyksen, että jotakin on tehtävä itsensä hyväksi. Paino, verenpaine ja sokerit, ne eivät ole aivan niiden raja-arvojen sisällä, jossa niiden pitäisi olla. Olen myös laiska liikkumaan, joten liikunnalla ei arvoja juuri saa korjatuksi, mutta miten olisi jos muuttaisi ruokatottumuksia. Vähemmän leipää, maitoa, voita ja lihaa ja perunoita. Mitä sitten jäljelle jää, jos noista luopuu. Ehkä ei pidäkään ryhtyä totaalikieltäytyjäksi, kun voi lähteä liikkeelle vähentämällä ja lisäämällä, vihreämpää, sitä jota jäniksen eväänä pidetään. Se ei ole helppoa, mutta koska tuntuu, kuin näin ei voi jatkua niin pitää se poisoppiminen aloittaa. Hyllyt notkuvat kirjoja ja tiedän mitä pitää tehdä, mutta olenko riittävän jämäkkä tekemään muutoksen? On vain aloitettava pienillä päätöksillä ja sitten kun saa jonkun prosentin painosta pois, voisi sitä liikunnan lisäämistäkin harkita. Tämä ei ole uudenvuoden lupaus vaan Joulukuun ensimmäisen päivän päätös ja tästä mennään kuukausi kerrallaan. Koskaan ennen en ole onnistunut tekemään pysyvää parannusta, joten nyt on kaikki mahdollista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti