Ihminen alkaa olla mediamyllerryksen häränsilmässä. Tietoa tulee joka lähteestä, ettei siitä pysty seuraamaan kuin pienen osan. Osa tiedosta on eräänlaista muokattua trollausta, joten tiedon oikeellisuus on niin tai näin. Valitsemme tiedon tulvasta itseä kiinnostavia asioita, jotka ovat jo mitä ilmisemmin jonkun oman milipiteen mukaan muokattuja. Täysin objektiivista tietoa on vain se mitä omin silmin livenä näkee, kokee tai tuntee. Tietoa on vaikea itse käsitellä ja käsittää. Niin rajussa ympäristössä elämme sillä tietoa tulee lähe koko maailmankaikkeudesta. Kuvallinen tai kirjoitettu tieto vaatii ymmärrystä jota voi nimittää vaikka sanalla medialukutaito. Sitä tarvitaan, onneksi sekin on kehitettävä taito. Nykyajan lapsille se voi kuulua jo koulussa opittaviin asioihin, mutta ikääntyneet joko oppivat itse tai heittävät mokoman sikseen. Harjoitella voi ihan aina, koska materiaalia riittää. Siitä vain on muodostettava oma käsitys vaikka se ei aivan oikea olisikaan. Kun katselen valokuvaa, siinä olevat elementit kertovat (Kuva kertoo enemmän, kuin …) Kannattaa harjoitella, ja kuvasta on ainakin helppo alkaa. Elokuvallinen kerronta on jo paljon monipuolisempaa, sillä mukana on kuvan lisäksi lukematon määrä muita elementtejä. Taustaäänet, puhe, efektit, jne. Liikkuva kamera voi maalata tarinaa laajasti ja käytössä on usein monia kameroita.
Saamme päivittäin monentasoista tieto- tai viihde materiaalia lehdistä, kirjoista televisiosta erilaisista tietokonelaitteista. Pitää valita mikä itseä kiinnostaa, sillä ei kaikki voi kaikkia kiinnostaa. Pelkästään musiikissa on niin paljon erilaisia genrejä. Olisikohan avuksi jos laatisin luettelon omista kiinnostuksen kohteista tai sitten luettelo siitä mikä ei (evvk.) Voisiko siitä olla apua?
Tietokone on hyvä renki, mutta ei siitä isännäksi ole. Johtavan hakukoneen asema lienee googlella, jolla voi helposti hakea kiinnostavaa tietoa. Vain hakusana tai vähän pidempi haku ja jota tulee vaihtoehtoja, joista voi valita.
Ennen vanhaan oli jopa kirjastossa asiointi hankalaa, etenkin jos kävveli hyllyjen välissä ja etsi satunnaista luettavaa. Varmaan jotain niinkin löytyi ja olihan kirjastossa manuaaliset kortit, jotka helpottivat määrätyn kirjan etsintää. Nykyään kaikki on toisin, kun kirjat voi valita jo kotona, siirtää valinnat virtuaalihyllyyn ja sitten älypuhelimen kanssa katsoo mistä hyllystä ne löytyvät. Jos kirja ei satu juuri nyt olemaan lähikirjastossa on 50 sentin varausmaksu aika pieni sijoitus saada kirja jopa saman viikon aikana toisesta kirjastosta.
Väitän että, me ikääntyneet tarvitsemme medialukutaitoa. Toki ilmankin tulee toimeen, mutta elämä helpottuu, kun tekee valintoja, vaikka eivät nekään aina onnistu, se on turha toive.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti