lauantai 28. heinäkuuta 2012

Vaaleaorakas

VAALEAORAKAS Hydnum repandum

Helteisessä kesäsäässä metsässä kulkeminen on hikistä puuhaa. En etsinyt mustikoita, vaan katselin sieniä. Mitään apajaa ei tänään löytynyt, sillä vaimo punnitsi saaliini, joka oli vain reilu kilo kantarellia. Kantarellikin on hyvin säiden armoilla oleva sieni ja lyhytkin hellekausi heikentää sen satoa. Tänään keräämäni kantarellit olivat kuivasta paikasta, eivätkä olleet kovinkaan reheviä.
Ainuttakaan tattia tai muuta kunnollista sientä en nyt löytänyt. Orakkaita on tulossa, mutta ne saavat edelleen kasvaa. Monenlaista pientä inisijää metsässä lentää, mutta eivät ne minua kiusaa, vaikka hetken hikiselle iholle istuvatkin. Ehkä olen tottunut hyttysiin, sillä en tarvitse ”ohvia” enkä muitakaan hyttyskarkotteita ole käyttänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti