 |
| Viikon haaste on sitaatti:
"Aurinko laski. Se oli tehnyt pitkän päivätyön ja oli väsynyt. Kuu kipusi vuorostaan taivaalle ja jäi sinne oranssisena möhkäleenä. Ilta illalta sen valo oli vain voimistunut. Nyt se oli täysi, ja vain kuin ihmeen avulla se tuntui pysyvän veden yllä. Se oli kuin lyhty tai valtava karnevaalipallo, ja se hehkui ja näytti siltä kuin siitä olisi sinkoillut kipunoita tyynen veden pintaan. Laaja hiekkaranta oli hiljainen." Merja Otava, Priska (1959; WSOY 2001 : 5.)
|
perjantai 20. toukokuuta 2011
Leskenlehti (Tussilago farfara)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tämä on ihana kuva!
VastaaPoistaKomea kuva ja mielenkiintoinen mielleyhtymä sitaatista!
VastaaPoistaKiva nähdä muutakin kuin auringonlaskuja :D Eräänlainen auringonlasku tämäkin.
VastaaPoistaKukka putoo, lehdet tuloo
VastaaPoistaHieno ajatusyhtymä, niinhän tuo voikukka hehkuessaan on kuin aurinko, kirkas ja värikäs.
VastaaPoistaYhtä lailla hopeinen voikukka näyttää jälleen kuulta.
Hienosti mietitty ja toteutettu!
Komppaan tuota Jarnoa!
VastaaPoista