Wolf SDL 2100

Yli 3000 m² tontilla, jolla on isoja puita, pensaita ym. kasvullisuutta, vuodessa kertyy melko paljon oksia ja risua. Niitä ei voi polttaa nuotiossa, joten tähän asti ne on pätkitty tukinpäällä vesurilla, ja osa on ajettu peräkärryllä kaatopaikalle. Pienet risut on kompostoitu sellaisenaan. Vuosikaudet, lähes joka kevät on mielessäni ollut oksasilppurin hankkiminen, ja sellaista on joskus vuokrattukin, mutta omaa silppuria ei ole ostettu.

Tutkin keskustelupalstoja ja kävin katsomassa puutarha- ja rautakaupoissa. Harkinnassa oli myös huutaa käytetty Huutonetin kautta. Lopulta tein päätöksen ja ostin WOLF SDL 2100w murskaavan mallin, joka kykenee ohjekirjan mukaan pilkkomaan, jopa Ø 35 mm oksat. Laitteen hinta oli alle 200€, joten muutamalle vuodelle jaettuna ei mikään suuri investointi.

Niin sitten vain laite pois paketista ja ruuvasin siihen paikoilleen jalat ja kävin testaamaan. Laite ei pidä mitään pahaa jyrinää eikä ulinaa, mutta korvatulppia silti pidän tuota härveliä käyttäessäni. Suojalasit ovat erittäin tarpeelliset, sillä jossain tilanteessa oksa saattaa piiskata käyttäjän naamaa. Pienet oksat silppuuntuvat hyvin, jopa kuusenhavut menevät mukavasti. Salavan oksat ovat sille hyvin rapeaa purtavaa. Ensimmäisen tukkeutuman sain aikaan, kun työnsin koneen kitaan osittain kuivuneen omenapuun oksan. Siihen se sammui ja oksa oli todella tiukassa. Sulake ei palanut, kun nopeasti pysäytin moottorin. Olin tutustunut jo ennen käyttökokeilua koneen ohjekirjaan, joten oli helppoa kokeilla pakkia, mutta ei oksa sillä irronnut, ei inahtanutkaan. Kävin käsiksi terälaitteen säätönuppiin, josta voi etäännyttää teriä toisistaan. Olen iso ja voimakas, mutta usko oli loppua sillä ei sesäätnuppi liikahtanutkaan. Piti etsiä tuvasta haljasnahkaiset työsormikkaat, joihin sylkäisin pari kertaa ja sitten sisukas ote apinan raivolla. Lähti se pahalainen siitä aukenemaan, kiersin terät etäälle toisistaan ja sitten verkkojohto paikalleen ja pakki päälle. Oksa irtosi ihan kiltisti. Säätönupista taas terä leikkaus asentoon ja työ jatkui.

Helpompi tuo tukkeutuman avaaminen voisi olla, mutta siitä on se hyvä puoli, että en ainakaan tahallaan laita murskaimen kitaan kuivahkoa ja paksua omenapuun- tai jotakin muuta sitkeää oksaa. Tuommoiset alle 30 mm tuoreet koivunoksat menevät hyvin.

Meillä on laitteelle käyttöä aika paljon, mutta kenellekään en tätä härveliä halua lainata, on se sellainen omistajansa silmäterä, jonka asiaan perehtymätön saattaa hyvinkin helposti särkeä. Varmaan kalliimmat koneet ovat tehokkaampia, mutta uskon tämän olevan juuri sopiva meidän pihan tarpeisiin. 

Kuva on kopioitu ohjekirjasta