Ennakointi

  Mitä teen tänään, 
       kun päivä on pimeä?
Ennakointia!

 Ennakointi on yksinkertaista toimintaa, jossa pyrin arvioimaan tulevia tapahtumia, muutoksia tai tarpeita etukäteen. Se on vähän kuin henkinen “varaslähtö”
En odota, että jokin asia tapahtuu, vaan pyrin etukäteen hahmottamaan, mitä on tulossa ja miten siihen kannattaa varautua.

🔍 Mitä ennakointi tarkoittaa minulle?

• Tulevaisuuden mahdollisuuksien ja riskien pohtimista. Esimerkiksi voi ennakoida muutoksia tai ennakoida omaa kehitystä.
• Tietoon perustuvaa arviointia. Ennakointi ei ole arvaamista, vaan se perustuu havaintoihin, trendeihin, tietoon ja omaan kokemukseen.
• Valmistautumista. Kun ennakoin, voin tehdä parempia päätöksiä ja välttää ongelmia ettei niitä syntyisi.
• Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien hahmottamista. Ennakointi ei pyri ennustamaan varmaa tulevaisuutta, vaan kartoittamaan erilaisia mahdollisia kehityskulkuja.

🎯 Esimerkkejä minun ennakoinnistani

• Joulun sääennusteen katsominen ja mahdollinen sateenvarjon tarve Tapaninpäivänä.
• Analyysi siitä, miten tekoäly todennäköisesti muuttaa/on muuttanut minua.
• Suunnitelma siitä, mitä asioita blogikirjoittajana käsittelen.
• Oma varautuminen ikääntymiseen.

Saapuminen peruttu

en vieläkään ole perillä

Olen tullut siihen tulokseen, että minua on huijattu. Ja mikä pahinta, olen maksanut siitä kalliisti – sekä euroina että menetetyn unen velkana. Meille on nimittäin myyty ajatus ”saapumisesta”. Siitä mystisestä hetkestä, kun viimeinen palapelin palanen loksahtaa paikoilleen, mestaruus on saavutettu ja voimme vihdoin ripustaa kameran naulaan ja siirtyä ansaitulle eläkkeelle syömään viinirypäleitä vaakatasossa.

Kulttuurimme on suoranainen maaliviivojen viidakko. On valmistumista, ylennystä, pyöreitä vuosia ja pystejä, jotka keräävät hyllyssä pölyä. Valokuvauksessa hoetaan sitä ”Yhtä hyvää kuvaa”, joka muuttaisi kaiken. Ikään kuin se yksi ruutu saisi päälle kytkimen, joka sammuttaa luovan tuskan ja käynnistää ikuisen autuuden.

Mutta mitä tapahtuu, kun kiipeät sille luvatun vuoren laelle? Seuraavana aamuna siellä on kylmä, tuulee ja eväsleivät ovat kuivuneet korpuiksi. Sitä huomaa katsovansa tyhjyyteen ja miettivänsä: ”Tässäkö tämä nyt oli? Missä on se notkuva Joulupöytä?”

Totuus on se, ettei mitään pääteasemaa ole olemassa. On vain tie, joka on välillä tasainen kuin uusi asfaltti ja välillä tie on täynnä kuoppia, jotka rikkovat vanteet ja itsetunnon. Välillä onnutaan eteenpäin, kamera hihnassa roikkuen, mutta suunta on aina seuraavan mutkan taakse.

Kuten Paul Cézanne sanoi: ”Elämme kaaoksen sateenkaaressa.” Se kuulostaa hienolta, mutta käytännössä se tarkoittaa sitä, että elämä ja valokuvaus  on jatkuvaa sähläystä värien ja valon kanssa ilman lopullista todistusta onnistumisesta.

Kun tajuaa, että ”perillä” on pelkkä kikka, olo helpottaa. Seikkailu ei ole se mitali, vaan se hetki, kun kompastut polulla juurakkoon ja huomaat samalla, miten valo siivilöityy puiden välistä juuri nyt oikealla tavalla. Jos kerran saapumista ei ole, voi yhtä hyvin nauttia tästä hetkestä.

Yksinkertaisuuden voima:

“Taiso” ja pienten rutiinien merkitys

Nykypäivän hyvinvointi trendit korostavat usein monimutkaisia ja aikaa vieviä rutiineja: on juotava sitruunavettä, kirjoitettava kiitollisuuspäiväkirjaa ja suoritettava pitkiä meditaatioharjoituksia. Olivia Whiten kokemukset japanilaisesta aamujumpasta, (Radio Taisosta), kuitenkin osoittavat, että todellinen muutos hyvinvoinnissa voi kummuta hämmästyttävän yksinkertaisista ja lyhyistä teoista. Vain kolmen minuutin pituinen rutiini voi osoittautua merkittävämmäksi kuin laajat elämäntaparemontit.

Kulttuurinen instituutio osana arkea

Radio Taiso, eli Rajio Taisō, ei ole pelkkä jumppa, vaan syvälle japanilaiseen yhteiskuntaan juurtunut instituutio. Se on lyhyt, ohjattu venyttely- ja liikesarja, jota on lähetetty radiossa jo vuosikymmeniä. Sen perusajatus on saavutettavuus: liikkeet ovat tuttuja ja helppoja, että ne sopivat kaikille ikään tai kuntoon katsomatta. White kuvailee, kuinka hän alun perin suhtautui rutiiniin skeptisesti sen yksinkertaisuuden vuoksi. On tyypillistä ajatella, että tehokkuus vaatii vaivaa ja monimutkaisuutta, mutta “Radio Taiso” haastaa tämän käsityksen.

Kehon ja mielen lempeä herätys

Whiten kahden viikon kokeilu paljasti jotain olennaista ihmisen fysiologiasta ja mielentilasta. Vaikka rutiini kestää vain n. kolme minuuttia, sen rytmi ja lempeys herättävät kehon tavalla, jota aggressiivisimmat menetelmät eivät välttämättä tee. Radio Taison teho perustuu todennäköisesti seuraaviin tekijöihin:

• Säännöllisyys: Lyhyt kesto madaltaa kynnystä aloittaa, jolloin rutiinista tulee pysyvä.

• Kokonaisvaltaisuus: Liikkeet aktivoivat verenkiertoa ja avaavat niveliä ilman suurta rasitusta.

• Rytmi: Musiikin ja ohjauksen seuraaminen rauhoittaa hermostoa ja keskittää mielen hetkeen.

Tuloksia ilman suorituspaineita

Whiten havainnot osoittavat, että Radio Taiso toimi itsenäisenä tapana jopa paremmin kuin osana monimutkaista aamurutiinia. Tämä nostaa esiin tärkeän kysymyksen: olemmeko hukkuneet ”hyvinvointi suorittamiseen”? Joskus vähemmän on enemmän. Silti muita tapoja, kuten päiväkirjan kirjoittaminen tai ruokavaliot, ei pidä unohtaa, mutta jumpan vaikutus korostuu. Hänellä se osoitti, että kehon fyysinen aktivointi heti aamusta luo pohjan tasapainoiseen päivään.

Johtopäätökset

Olivia Whiten kokemus “Radio Taisosta” on muistutus siitä, ettei terveyden edistämisen tarvitse olla kallista tai monimutkaista. Kolme minuuttia tietoisia liikkeitä voi katkaista aamun kireyden ja antaa energiaa enemmän kuin tunnin kuntosaliharjoitus, jota ei ehkä tule tehtyä. Radio Taison suosio ja sen yllättävä teho länsimaalaisen testaajan arjessa todistavat, että yksinkertaisuus on usein tehokkain tapa huolehtia itsestään.

---

“Radio Taiso” tyyliin: 3 minuutin aamuherätys 

Tämä sarja on jaettu 13 osaan, aivan kuten perinteinen japanilainen Rajio Taisō. Tee kutakin liikettä noin 10–15 sekuntia.

1. Valmistautuminen ja ryhti

• Seiso jalat hartioiden levyisessä haara-asennossa.

• Hengitä syvään sisään ja nosta kädet sivukautta ylös, uloshengityksellä laske ne alas.

2. Käsien ja jalkojen aktivointi

• Nosta kädet eteen ja tee pieniä joustoja polvilla.

• Pyörittele samalla ranteita. Tämä herättää verenkierron raajoissa.

3. Hartioiden pyöritys

• Laita sormenpäät hartioille.

• Piirrä kyynärpäillä mahdollisimman suuria ympyröitä: ensin eteenpäin, sitten taaksepäin.

4. Rintakehän avaus

• Nosta kädet sivuille T-asentoon.

• Työnnä rintakehää eteen ja vedä lapaluita yhteen. Palaa keskelle. Tämä avaa rintaa.

5. Sivutaivutukset

• Laske oikea käsi reidelle ja kurota vasen käsi pään yli oikealle.

• Toista toiselle puolelle. Tunne venytys kyljessä ja kylkiluiden välissä.
  

6. Vartalon kierto

• Heiluta käsiä rennosti puolelta toiselle niin, että vartalo kiertyy akselinsa ympäri. Anna käsien läpsähtää rennosti kylkiin.

7. Selän pyöristys ja ojennus

• Laita kädet reisille, pyöristä selkä ja leuka rintaan.

• Ojenna selkä suoraksi ja katso hieman yläviistoon.

8. Lonkkien pyöritys

• Kädet lanteilla.

• Tee laajaa, rauhallista pyöritysliikettä lantiolla – kuin pyörittäisit hula-vannetta hidastettuna.

9. Sivuttaiset loitonnukset (vakaus)

• Nosta kädet sivuille ja nosta samalla vuorotellen oikeaa ja vasenta jalkaa sivulle.

• Tämä aktivoi keskivartaloa ja parantaa tasapainoa.

10. Syvä taivutus eteen (kevyesti)

• Taivuta ylävartaloa eteenpäin polvet hieman koukussa.

• Anna käsien roikkua kohti lattiaa ja ravistele rentouta niska.

11. Hyppelyt tai marssi

• Tee muutama hyppy tasajalkaa tai marssi paikallasi nostaen polvia korkealle.

• Tämä nostaa sykettä ja viimeistelee herätyksen.

12. Tasapainotus

• Nosta kädet etukautta ylös ja nouse samalla varpaillesi.

• Laskeudu hitaasti takaisin alas.

13. Hengitys

• Vedä syvä hengitys sisään ja puhalla kaikki ilma ulos suun kautta.

• Ravistele kädet ja jalat rennoiksi.

  ---

  Tärkeintä ei ole täydellisyys, vaan se, että teet harjoituksen joka aamu.

 

Linkki: 

– Miten hallita kiireistä elämää?

 Tunnetko, että elämässä on jatkuva kiire? Ehditkö oikeasti tehdä niitä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä? Oletko joskus kokenut, että vaikka teetkin paljon asioita, et pääse eteenpäin? Et ole yksin. Nyky-yhteiskunnassa kiire on kuin virus, joka tarttuu helposti ja vaikeuttaa elämää.

Miksi olemme niin kiireisiä?

Syitä kiireeseen:

1. Monitahoinen elämä: Työ, perhe, harrastukset ja sosiaalinen elämä vievät kaikki oman aikansa.

1. Teknologia: Älypuhelimet ja sosiaalinen media vievät huomiomme ja saavat meidät tuntemaan, että meidän pitäisi olla koko ajan tavoitettavissa.

2. Suuret odotukset: Meillä on usein suuret odotukset itseämme kohtaan ja haluamme tehdä kaikkensa mahdollisimman hyvin.

3. 
   Pelko siitä, että jäämme jostain paitsi.

Miten kiirettä voisi hallita?

Onneksi kiireeseen on olemassa ratkaisuja. Tässä muutamia vinkkejä:

• Asiat tärkeysjärjestykseen: Mieti, mitkä asiat ovat sinulle todella tärkeitä ja keskity niihin.

• Ajanhallinta: Käytä kalenteria tai muuta työkalua, jotta saat valmista aikaan.

• Delegointi: Älä yritä tehdä kaikkea itse, vaan pyydä apua tarvittaessa.

• Tauot: Muista pitää säännöllisiä taukoja työstä ja rentoutua.

• Sano ei: Älä ota vastaan lisää tehtäviä, jos et ehdi niitä hoitamaan.

• Hengitä syvään: Stressi on yksi suurimmista kiireen aiheuttajista. Harrasta rentoutumistekniikoita, kuten meditaatiota tai joogaa.

• Unen merkitys: Riittävä uni on tärkeää, jotta jaksat tehdä päivän aikana kaikki tarvittavat asiat.

• Liikunta: Liikunta vähentää stressiä ja parantaa yleistä hyvinvointia.

Jokaisen oikeus on sanoa ei ja pitää huolta itsestään. Kun opit hallitsemaan kiireesi, voit elää onnellisempaa ja tasapainoisempaa elämää.

Mitä sinä teet, kun tunnet olevasi kiireinen? Jaa vinkkisi kommentissa!

Videokerho Monitori:n syyskausi käynnistyi

 Videokerho Monitorin syyskausi sai vauhdikkaan alun Palokan ABC:n kabinetissa järjestetyissä avajaisissa. Mukana oli noin 15 innokasta kerholaista, jotka nauttivat yhdessä omakustanteisesta lounaasta ja virittäytyivät tulevaan kauteen.

Syyskauden toiminta käynnistyy virallisesti huomenna!

Kerho kokoontuu tuttuun tapaan kuukauden 1. ja 2. maanantaina klo 18.00 Keski-Palokan koululla, ja 3. maanantaina klo 18.00 tapaamme virtuaalimaailmassa Google Meetin kautta.

Ensimmäinen kokoontuminen on ensi maanantaina 9.9. klo 18.00 Keski-Palokan koululla. Tällöin kartoitamme jäsenten tarpeita editoinnin ja teknisen avun suhteen sekä keskustelemme tulevista tapahtumista ja mahdollisesta syys-retkestä.

Syyskuun muut kerhokerrat:

• 16.9. Keski-Palokan koulu klo 18.00

• 23.9. Etäkerho Google Meetin kautta klo 18.00

Tervetuloa mukaan syksyn mielenkiintoisiin video-aiheisiin!

P.S Puhelimien kamerat ovat jopa Järkkäriä parempia!

Yksinkertaisuuden viehätys

Vähemmän on enemmän – tämä vanha sananlasku kiteyttää hyvin minimalismin ytimen. Kun elämä tuntuu välillä liian hektistä ja tavarat kasaantuvat ympärille, minimalismi voi tarjota rauhan keitaan.

Minimalismi ei ole pelkästään tavaroiden karsimista, vaan kokonaisvaltaista elämäntavan muutosta. Se on matkaa kohti yksinkertaisempaa ja merkityksellisempää elämää. Kun vapaudumme turhasta, saamme tilaa tärkeimmille asioille: ihmissuhteille, harrastuksille ja omalle hyvinvoinnille.

Miksi minimalismi?

• Vähemmän stressiä: Kun ympäristö on siisti ja järjestetty, mielikin lepää paremmin.

• Enemmän aikaa: Kun tavaroita on vähemmän, niiden hoitoon kuluu vähemmän aikaa.

• Selkeämpi mieli: Kun keskittyy olennaiseen, päätösten tekeminen helpottuu.

• Kestävämpi elämäntapa: Vähemmän kulutusta tarkoittaa vähemmän ympäristökuormitusta.

Miten aloittaa?

Aloita vaikkapa yhdestä huoneesta tai kaapista. Käy läpi tavarasi ja kysy itseltäsi: "Tuoko tämä minulle iloa tai onko se todella tarpeellinen?" Lahjota, myy tai kierrätä kaikki ylimääräinen.

Minimalismi ei ole sääntöjä, vaan suuntaviivoja. Tärkeintä on löytää oma tapasi yksinkertaistaa elämää. Muista, että matka on tärkeämpi kuin määränpää.

Muutama vinkki:

• Aloita pienestä: Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla.

• Älä pelkää sanoa ei: On ok kieltäytyä ylimääräisistä sitoumuksista.

• Ole armollinen itsellesi: Kaikki eivät ole täydellisiä minimalisteja.

Minimalismi on vapauttava kokemus. Kun päästämme irti turhasta, voimme keskittyä siihen, mikä todella on tärkeää. Ja ehkä kaikkein parasta on se, että yksinkertaisempi elämä voi tuoda mukanaan enemmän onnea ja tyytyväisyyttä.

Aloittamista vaille valmista: Teoriassa niin helppoa, mutta käytännössä jopa mahdotonta! Niin paljon olisi hyviä ajatuksia, mutta vaikka aloittaisin kuinka varovaisesti, ei siitä mitään ole tullut!

Valokuva on silmänräpäys

Valokuvaajan elämä on kuin buddhalaisen munkin. Molemmat etsivät sitä täydellistä hetkeä, sitä yhtä ainoaa oivallusta, joka kirkastaa kaiken. Valokuvaaja vain tekee sen kameran kanssa, munkki taas istuintyynyllään.

Ensin on tyhjyys. Muistikortti, joka odottaa kuvaa, kuten tyhjä mieli ennen meditaatiota. Sitten alkaa etsintä. Kohteen löytäminen on kuin puutarhan haravoiminen – jokainen kivi, jokainen lehvä tai sieni tarkastetaan huolella. Kun kohde on löydetty, alkaa varsinainen työ: keskittyminen, hengittäminen, kohteen näkeminen.

Valokuvaaja on kuin tarkka-ampuja, joka odottaa ratkaisevaa hetkeä painaa nappia. Sekunnin murto-osa, ja kuva on otettu. Mutta ennen sitä on oltava täysin läsnä, tietoinen jokaisesta yksityiskohdasta. Kuten munkki, joka istuu meditoiden ja havainnoi jokaista ajatusta, joka nousee hänen mieleensä.

Valokuvaus onkin ennen kaikkea meditaatiota. Se on matka sisimpään, jossa kohtaamme itsemme ja maailman uudesta näkökulmasta. Se on taidetta, filosofiaa ja tiedettä yhtä aikaa. Se on tapa nähdä kauneus, joka on kaikkialla ympärillämme, jos vain osaa katsoa.

Mutta kuten kaikessa, myös valokuvauksessa on tärkeää löytää tasapaino. Tekniikka on tärkeä, mutta se ei yksin tee kuvasta hyvää. Samoin kuin meditaatiossa ei ole kyse vain istumisesta ja hengittämisestä, vaan myös siitä, että päästää irti ajatuksista ja tunteista.

Joten seuraavan kerran kun otan oman Nikonini käteen, yritän muistaa: ole läsnä, keskity, hengitä. Ja kun painan laukaisinta, annan sen olla kuin mukin huokaus – täydellinen, ohikiitävä hetki joka tallentui muistikortille.

Valokuvaus ja meditaatio ovat läheisiä sukulaisia. Molemmissa haetaan keskittymistä, läsnäoloa ja täydellistä hetkeä.

Omasta kokemuksestani tiedän kaiken tämän, mutta muistanko, otanko nämä asiat huomioon kuvatessani? Jos kaikki olisi selvää niin minulla olisi paljon hyviä kuvia. Yritän saada aikaan minimalistisia kuvia mahdollisimman vähistä elementeistä, jospa samalla voisin oppia meditatiivista valokuvausta.