perjantai 31. toukokuuta 2013

Ostin yksjalkaisen

Manfrotto 560B
Jalusta on tärkeä apuväline jokaiselle kuvaajalle. Raskas jalusta on vain raskas kantaa, siksi se jää usein kotiin ja siksi vähälle käytölle. Vuosien saatossa jalustoja on kertynyt varastoon useampiakin. Monopodeja on ainakin kolme, joista yksi on salpojen osalta pahasti rikki. Halpa ei yleensä ole hyvä käytössä eikä se ainakaan kestä kovaa käyttöä.

Nyt tuli tarve hankkia uusi monopodi. Kuulin kehuja Manfrotto 560B jalasta. En sellaista kuitenkaan pelkkien kehujen tai YuoTube videoiden perusteella mennyt ostamaan, mutta kun sain sellaisen kokeiltavakseni, niin siitä tuli päivän kokeilun jälkeen vakuuttuneeksi ja nyt sellainen sitten on omaksi ostettuna.

Manfrotto 560B monopodin erikoisin ominaisuus on alustan alaosan kuulanivel ja sen yläpuolella sijaitseva vaimennuselementti, joka takaa sulavat ja tasaiset videokameraliikkeet panoroidessa. Jalassa on myös tillipää, joten se on todella kätevä apu, joka ei paina paljoa.

Järkkärin kanssa kuvatessa se myös hyvä laite. Etenkin makro-objektiivilla lähikuvia luonnosta kuvatessa siitä on enemmän apua, kuin noista perinteisimmistä yksijalkaisista.

Mutta hyvää ei saa halvalla, joten hinta tuntui ainakin minusta melko kovalta, mutta koska tälle luvataan jopa 10v. takuu niin ehkä sitten tästä laadusta kannattaa maksaa.

http://www.youtube.com/watch?v=g9xvn_27dAE

torstai 30. toukokuuta 2013

Toivonkipinä

Mitä sinä täällä teet?
Minä törmäsin kallioon. Olenko minä kuollut... enkö minä... kuollutkaan?

Richard Bach, Lokki Joonatan

tiistai 28. toukokuuta 2013

Suuri pahka

PAhka

Haaste # 33: PA
 

Hoikka kuusi

Tämä korven keskellä kasvava puu sopii vaikka majakanvartijan joulukuuseksi.

torstai 23. toukokuuta 2013

Siinähän te olettekin


On kahdenlaisia ihmisiä - niitä jotka huoneeseen astuessaan sanovat "Tässä minä nyt olen!" ja niitä, jotka saapuessaan sanovat "Siinähän te olettekin".
Frederick L. Collins


Voi joku noinkin sanoa, siis kummin päin vain. Useimmiten ajattelemme luonnossa kulkiessamme, miten keväinen luonto on muuttunut nopeasti värikkääksi kukkien mereksi. Tänään kävimme vaimon kanssa metsäkävelyllä synkässä kuusikossa, jossa ei juurikaan ollut jalansijaa, jossa ei olisi tallannut valkoisena kukkivia ketunleipiä. Maistelimme happamia lehtä, eikä pieni oksaalihappomäärä  napostelua haitannut.
Tästä aina juhannukseen saakka luonto näyttää parastaan, mutta jo heinä- elokuun vaihteessa kukat vähenevät, mutta vilja tuleentuu ja marjat alkavat kypsyä. Aina myöhäiseen syksyyn saakka luonnossa riittää värejä ja kontrastia, ja sitten lehtien kellastuessa vaihtelu jatkuu punakeltaisin syksyn sävyin.
Elämää ei kuitenkaan pidä elää etukäteen vaan päivä kerrallaan koska joka aamu silmät auki ulos astuessaan voi todeta ”Siinähän te olettekin”
Kukkapenkissä

maanantai 20. toukokuuta 2013

Mailapelien ja viisujen viikko

On helpottava tunne, kun ei enää tarvitse seurata MM-jääkiekkoa. Suomalaiset selvisivät otteluista kunnialla, vaikka olisi se pronssimitali pitänyt Suomeen saada. Pienestä se kiinni jäikin, kun yhdestä epäonnistuneesta rangaistuslaukauksesta mitali meni USA:n. Onko noissa pelin säännöissä jokin vika, kun ei reilusti anneta pelaamalla ratkaista voittajaa. Olisi se voitto tosin niinkin voinut mennä samalla tavalla, tai sitten ei.

Loppuottelu Sveitsin ja ruotsalaisten välillä oli sitäkin selvempi, sillä sen näki helposti, miten paremmin ruotsalaisten porukka mailoillaan pelasi.

Toinen mielenkiintoinen TV-ohjelma menneviikolla oli nuo Euroviisut. Olisi siinäkin säänöissä korjaamisen varaa, sillä ainakin näin katsojan kannalta on väsyttävää istua telkkaria töllöttäen pitkälle aamuyöhön saakka. Aamulla oli melkein krapulapäissään noin pitkään valvottuaan, eikä sitä ihan kuivin suin pitkää viisuilua jaksanut katsella. Muutenkin 26 kappaletta ja niiden välissä turhaa höpinää, niin kyllä se kysyi kestävyyttä katsoa ne kaikki loppuun asti.

Ehkä niistä parhaat viisut sijoittuivat kärkeen, mutta loppupää ei kyllä mielestäni mennyt enää paremmuusjärjestykseen. Suomen edustuskappale ei ilmeisesti aivan terävämpään kärkeen kuulunut, mutta jos se olisi ollut edes puolivälin paremmalla puolen ei voisi valittaa. Luulisi viisaiden TV- ja musiiki-ihmisten osaavan laatia tuollekin kilpailulle oikeudenmukaisemmat säännöt ja katselijoille nautittavamman ohjelman.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Postimerkit

2x 10 mk:n postimerkit vuodelta 1962
Numerokuvat 038

torstai 16. toukokuuta 2013

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

tiistai 14. toukokuuta 2013

--MM--

Peltolemmikki  (Myosotis arvensis)

Tamman hyvässä hoidossas oleva varsakin on lemmikki

lauantai 11. toukokuuta 2013

perjantai 10. toukokuuta 2013

Harakkaperhe

Harakanpesä
Kaikenlainen luonnon seuranta on mielenkiintoista ja mukavaa, koska sitä voi hyvin tehdä keittiön pöydän ääressä aamukahvia horppiessä.

En edes tarkkaan tiedä kuinka monta vuotta meidän tontilla on ollut harakkaperhe asumassa. Ensin niillä oli salava pesäpuuna ja sitten ne muuttivat tiheään kuuseen, nyt alkuviikosta ne rakensivat pesän sembramäntyyn. Ei siinä kauaa nokka tuhissut, sillä noin kolmessa päivässä savella muurattu risukasa valmistui ja varmaan siellä on nyt onnellinen harakkaperhe.

Herra Harakka päivystää ympäristöä eikä puolisoa ole juurikaan näkyvissä. Liekö pesässä munintaa suorittamassa. Aikanaan sitten tulevat pikkuharakat ennen juhannusta (5 – 6 poikasta) rähisemään ja pomppimaan pihamaalle. Minusta niitä on mukava seurata, eikä niistä juurikaan ole ollut haittaa, joten saavat olla muuten rauhassa. Joitakin kuvia yritän niistä ottaa, mutta harakka on varovainen, eikä sitä ole helppo saada poseeraamaan ainakaan lähietäisyydeltä. Enemmän oravista on haittaa, siksi vieroittaisin ne mieluummin pihapuista pesimässä, sillä jostakin ne aina löytävät tiensä myös ullakolle, tai tulevat avoimesta ovesta jopa sisälle.

Pakinaperjantai #334: toukokuun kuvahaaste

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Mahlaa

Muutamina keväinä olen juoksuttanut mahlaa. Nyt se oli unohtua kokonaan, mutta tuli aamulla puheeksi, niin otin poran ja muutamia muovikannuja sekä pulloja ja aloitin toimet. Hyvin näyttää vielä juoksevan, vaikka vähän myöhäinen aika tämä on. Katsotaan nyt paljonko sitä otan talteen pakastamista varten. Samoista koivuista olen sitä ennenkin juoksuttanut, jos puu näyttää siitä kärsivän otan moottorisahan ja teen koivusta saunapuita.
Mahlan juoksutus ei ole jokamiehenoikeus

Pärekorin ruudut

Makrohaaste 103

lauantai 4. toukokuuta 2013

torstai 2. toukokuuta 2013

Mielikuvaus

Mielikuvitus on kumma asia, sillä sitä on tai sitä ei ole. Tämän kuvan nappasin tänään erään mökkitein varresta, johon oli jäänyt tällainen pyykinpesukone. Olisikohan pudonnut jonkun peräkärryltä, sillä ei mielikuvitukseni keksi muuta syytä, miksi tällainen joka kodin tärkeä laite olisi jäänyt lojumaan tienvarteen. Jos kuljettaja on käyttänyt sitomiseen vain ohutta narua  voi kuoppaisella tiellä peräkärryltä pudota mitä vain. Eihän painavaa konetta heikkovoimainen henkilö jaksa nostaa takaisin kärrylle. Ainakaan luontoon tämä ei kuulu, vaikka kuinka yrittäisimme mielikuvitustamme käyttää.

Sinivuokko on vappukukka

Ei mikään muovinen kukka joka kiinnitetään neulalla rinnukseen, vaan aito sinivuokko.

Wikipedia kertoo: —Suomessa sinivuokko on yleinen tai hyvin yleinen kasvi maan lounais- ja eteläosissa Ahvenanmaalta linjan Kristiinankaupunki–Jyväskylä–Kotka korkeudelle saakka. Se on myös tavanomainen Etelä-Karjalassa itärajan tuntumassa. Satunnaisemmin sinivuokkoa kasvaa Etelä-Pohjanmaalla, Etelä- ja Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Pohjoisimmat havainnot ovat Oulun seudulta ja Etelä-Lapista. Moni sinivuokon esiintymä, varsinkin lajin pääesiintymisalueen ulkopuolella, on seurausta ihmisten tekemistä siirtoistutuksista.

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Ravintoa

Yhteyttäminen on biokemiallinen prosessi, jossa kasvit tuottavat hiilidioksidista ja vedestä auringon säteilyn avulla happea sekä glukoosia, jota kasvi käyttää ravintona. Sokerit ovat tärkeita luonnon  ravintoaineita, joita kaikki tarvitesemme, mutta meistä ihmisistä on tainnut tulla liian persoja teollisesti jalostetun makean perään.
Kuvan aihe: Sokeri!