torstai 30. tammikuuta 2014

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Viha! !!

Viha makrohaaste 132, Vihainen lintu kuvattuna turvallisen välimatkan takaa 

tiistai 28. tammikuuta 2014

Lainattua



Eräänä päivänä naapurin isäntä tuli lainaamaan minulta vanhaa äänilevyä.
— Voin toki tämän levyn sinulle lainata, mutta periaatteeni on etten anna sitä kotiin vietäväksi, mutta voimme kuunnella sen tällä minun soittimellani.
Kului aikaa ja eilen kävin pyytämässä samalta naapurilta lainaksi moottorisahaa.
— Totta toki saat lainata sahaani ja siinä on täysi tankki ja terä kunnossa, mutta pyydän sinua käyttämään sitä tällä minun tontilla, kun minulla on sellainen periaate, etten anna viedä sitä vieraaseen paikkaan.

lauantai 25. tammikuuta 2014

Pihakeinu ja...

(X) Aakkoset 08

Oikein piti lähteä hakemaan tämän kertaisia haastekuvia. Aihe oli aika helppo, sillä ristiin meneviä risuja on kaikkialla, joten kysymys on lähinnä valinnasta. Keinu tuli ensinnä mieleen kun se on tuossa ikkunan takana. Mahtuuhan siihen kahdeksan henkeä istumaan jos sylikkäin istuu, kuten kommentissa ehdotetaan. Muuten en tuota kahdeksikkoa näihin kuviin edes ajatellut. Varmaan esnsiviikon haasteena on jokin kirjain, mutta jos yhdeksikköä siihen alkaa liittämään, niin menee todella vaikeaksi tai sitten se liittymä on vähän sellainen ...

perjantai 24. tammikuuta 2014

Näin sen tein





Mustavalkomaanantai #151
ABSTRAKTI. 

Taatusti tämä on abstrakti kuva, ehkä liikaakin pelkistetty. Kuvassa on pihakoivun latvus. Käytin kuvassa pitkää valotusaikaa, jonka aikana pyöräytin kameraa. Kuva on vielä käännetty negatiiviksi.

torstai 23. tammikuuta 2014

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Vuolukivitakka on hyvä lisälämmönlähde




Kylmän pakkaskauden aikaan ja sähkön hinnan noustessa jatkuvasti, on mietittävä vaihtoehtoisten energiamuotojen käyttöä. Kivestä saa lämpöä, on se sitten maalämpö peruskallioon poratusta kaivosta, tai vain perinteisen takan lämmittämistä. Tässä takassa on suomalaista kiveä 1800 kiloa, sen lämmönvarauskyky on hyvä. Koivuklapien lisäksi takassa palaa vaikka pihasta kaadetun kuusen pöllit. Kuusesta saa lämmön lisäksi kodikkaan pikku paukkeen paukkupakkasilla.

tiistai 21. tammikuuta 2014

Tunnelmallista talvea


Tänään oli aamupäivällä hieno valokuvaussää. Kohteita olisi ollut vaikka kuinka paljon, mutta nyt ei ollut kuvaamiselle aikaa. Vain neljä ruutua ehdin ottaa, kun piti nousta auton kyytiin. Joskus ei vain kerkiä.
Perinteiseksi tavaksi on tullut kuunnella Radio Puhetta ainakin aamuisin, mutta nyt sen viehätys on loppunut, kun siellä on tapahtunut toimittajien vaihdoksia. Olga K. on kadonnut Puheen aamusta. Hänen tapansa haastatella teki jokaisesta haastattelusta mielenkiintoisen. Se piti kauan kiinni tuossa kanavassa. Kai ne uudetkin jotain osaavat, mutta on se niin erilaista ja ilmaisultaan köyhää. Olgan voisi kai löytää Radio Suomen kanavalta, mutta ilmeisesti siellä toimitaan eri tavoin, kuin Radio Puheessa.

maanantai 20. tammikuuta 2014

Paljon kuvattu Pappilanjoki


Joki on sula, vaikka pakkasta on ollut jo pitkään ja alimmat lämpötilat reilusti alle 20 asteen. Kait se on se liike, joka pitää sulana. Se pittäisi aina muistaa, ettei pakkanen ole este liikkumiselle ja melko varmasti vanhempi ihminen jähmettyy nopeasti jos unohtaa liikunnan.
Valokuvaus antaa hyvän motivaation liikkumiseen, sillä erilaisina päivinä saa samastakin kohteesta hyvin erilaisia kuvia. Olken joskus käynyt katsomassa Pariisissa Claude Monet maalauksia. Hänellä oli apana käyttää samaa aihetta monissa erilaisisa valaistuksissa ja taulut ovat hienoja. Miksi ei valokuvaajakin voisi lainata hänen ideaansa, etsimällä kohteen eryispiirteitä erilaisina aikoina ja erilaisissa valaistuksissa.

sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Kataja


Kaunis talvinen ulkoilu sunnuntai. Ei edes liian kylmä eikä kovin tuulinen. Metsässä, suolla ja järven jäällä oli mukava kävellä, kun lumestakaan ei ollut haittaa. Järvessäkin jää vaikutti niin paksulta ettei tullut mieleenkään epäillä sen kantavuutta. Hiihtäjiä ja luistelijoita oli runsaasti liikkeellä, mutta minä halusin kävellä ja katsella sopivia kuvauskohteita.
Keskipäivän valo oli aika jyrkkää, ja sitten kun aurinko oli laskemassa olin jo kiirehtimässä kotiin. Parhaat kuvat olisi saanut vasta auringonlaskun aikaan, mutta nyt ne jäivät ottamatta. Näitä valoisia talvi päiviä on vielä jäljellä, joten ei tässä mitään kiirettä ole. Monissa talvikohteissa on eduksi käyttää suurta aukkoa ja pyrkiä kuvaamaan mahdollisimman läheltä, jotta pääkohteen saisi erotetuksi taustasta. Nykykameroissa on vaan mahdottoman suuri syväterävyysalue. No konstit on monet, joten niitä pitää käyttää harkiten.

lauantai 18. tammikuuta 2014

Luvassa vaihtelevaa


Vaihtelevaa, kuin talvisäät. Niin, se on ollut tässäkin tammikuussa, kun on ollut talvisääksi hyvinkin lämmintä, ja nyt on taas kylmää. Viime yönä pakkasta oli 23°C ja päiväkin on kylmä, tosin aurinkoinen. Säätiloihin ei olla juuri koskaan tyytyväisiä. Joskus on liian lämmintä, toisinaan sataa, tai sitten tuulee tai on paukkupakkanen. Vaihtelu tekee kuitenkin säästä hyvinkin mukavan. Säätiloista saa ainakin puheenaiheen, lähes jokaiseen tilanteeseen. Vähän oikein pistää harmiksi, kun muusta ei niin helposti keksi blogi juttua, mutta sää tulee aina avuksi. Siitä riittää valokuvia ja juttua joka lähtöön.

A-tikkukirjain

Aakkoset07

Aakkoset 07  Tikkukirjaimilla pitää pärjätä, sillä kaunokirjoitus jää pian historiaan


perjantai 17. tammikuuta 2014

— Pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen






Talvitaivaalla purjehtii monen näköisiä pilviä, joita ei tavallinen tallaaja tunnista. Ensinnä ajattelin, että jalaspilviä nämä ovat, mutta oikea Cirrus uncinus on  enemmän koukkumainen untuvapilvi, kuin nämä eilen kuvaamani ovat.

 
Kuitenkin kameran kohdistaminen kohti pilviä on sittenkin mielenkiintoista. Eilen niitä taivaan lampaita kuvailin ja katselin punertavaa auringonlaskua. Kävellen, kun olin liikkeellä, niin silloin, kun värikäs taivas oli parhaimmillaan, niin minä olin auttamattomasti väärässä paikassa. Tästä vaan sain oppia, että jos haluan jotakin kuvata on eduksi suunnitella, mitä ja missä kuvaan.

torstai 16. tammikuuta 2014

Talven jääkukkia

Jääkukkia
TALVEN TAIDETTA 310. haaste
Luonto tekee monia eri kuvioita, on huurretta, jääkukkia tuvan ikkunalla, lumihiutaleita, kiteitä, jääpuikkoja ja erilaisia tykkylumen muodostelmia, taivaalla roikkuvia lumipilviäkään unohtamatta. On vain lähdettävä etsimään jotakin sellaista, jota ei yleensä tule niin tarkasti katsottua.
Minä aloitin tänään katsomalla ulos ikkunasta.  

keskiviikko 15. tammikuuta 2014

Onko kiire pahasta




Makrohaaste 130
Hitaasti, mutta päämäärätietietoisesti

Me eläkeläiset näytämme kiireisiltä ja usein kerromme miten aika ei riitä kaikkeen. Pelkäävätkö ikäihmiset nuorempia, jos jouten ovat ja syntyjä syviä ajattelevat menneitä muistellen.


Monet seniorit käyvät Ikääntyneiden tietokonekursseilla, istuvat siellä tunnin pari viikossa, ja sitten viikonpäästä, kun on taas kurssipäivä ovat autuaasti unohtaneet kaikki edellisellä kerralla opitut asiat. Onko ollut niin kiire kalastamaan, ettei tietokoneen kotikäyttöön ole jäänyt aikaa.



Moni asia jää kesken koska on niin kiire, ettei ehdi tehdä mitään kunnolla tekemään. Tämän olen huomannut ihan itsestäni. Kyllä sitä aikaa on, mutta miten sen ajan pystyy käyttämään ilman sitä alituista kiirettä, siinä se pulma on. 

tiistai 14. tammikuuta 2014

Pakkaset tulivat, mutta lunta saisi tulla lisää


Ei ollut jääkairaa mukana, mutta ainakin lähellä rantaa jää oli kantavaa, joten selvisin järvelle tekemästäni kuvausreissulta kuivin jaloin. Pakkasta on ollut yli 10°, jo muutaman yönä joten jää vahvistuu. Aurinkoista, jopa kevään tuntuista on tänään. Mukava on taas liikkua metsissä, eikä liiasta lumesta ole haittaa.  

Tänään on aurinkoinen päivä

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Lumeton tammikuu on ohitse


Onkohan nyt niin, että lumeton tammikuu olisi kääntynyt lumiseksi? Ei sitä koskaan tiedä, mitä muutoksia säätiloissa tapahtuu. Olihan se lumeton aika ihan mukavaa, eikä harmaus mikään suuri haitta ollut.  Mukava oli metsässä kulkea, kun ei ollut lunta. Nykyinen lumikerros ei vielä hetkeen riitä hiihtämiseen, puhumattakaan lumikengistä, joiden alla tulee mielellään olla paksu lumihanki.


Säät ovat aina sopivia, sillä ei niitä voi maristen muuksi muuttaa, vaan on sopeuduttava. Yksi keino sopeutumiseen on ostaa lippu johonkin etelän lomakohteeseen, jossa on lämmintä ja aurinkoa. Koska en ole sitä edes etelänmatkaa harkinnut, pitää käydä hakemassa huomenna joku mukava matkakertomus kirjastosta. Matkakirjasta voi saada aikaan matkakuume tartunnan, jos ei omaa riittävää vastustuskykyä. Taitaa olla että, minä vain valokuvaan lumisissa lähimetsissä tällaisia oksilla olevia “hässäköitä”.


hässäkkä

lauantai 11. tammikuuta 2014

U-kirjain

Tämä näyttää U kirjaimelta

Aakkoset06


perjantai 10. tammikuuta 2014

Päätökset pitävät, mutta lupaukset ovat vain lupauksia



Vuoden alku ja koko tammikuu päätösten ja lupausten aikaa. Monia lupauksia annetaan vaikka ei olisi aikomustakaan niitä pitää. Ainakin itselle hiljaisesti luvatut asiat on helppo unohtaa, koska niistä ei muut mitään tiedä. Itse olen päättänyt etten tee edes hiljaisia lupauksia, mutta pyrin pitämään aikaisemmin vakaasti tekemiäni päätöksiä. Sekään ei ole helppoa. Tiedän etten viime vuonna lukenut kirjaa viikossa, vaikka niin olen päättänyt joskus ammoin. Se on niin hyvä päätös, että pyrin pitämään sen voimassa. Sellaiset päätökset, jotka liittyvät liikuntaan ja yleiseen hyvinvointiin rikkoutuvat myös helposti, ellei niistä synny tapa ja pakottava tottumus. Kummallista on, kun joku tottumus alkaa lipsua, niin ei siihen pitkään mene, kun se unohtuu kokonaan ja jää pois. Uudelleen aktivointi vaatii kovasti päättäväisyyttä, mutta on toki mahdollinen.



Onnekseni minulla ei ole aikomusta tehdä lupauksia, vaan on täysi työ pitää joskus tekemäni päätökset.



1. Tee se heti, ennen kuin liian suuria toiveita ehtii herätä.
2. Älä tunne olevasi pakotettu perustelemaan jokaista kieltäytymistäsi.
3. Yritä puhua kärsivällisesi ja kiihtymättä.
4. Yritä tehdä vastaehdotus silloin, kun kieltäytyminen on vaikeaa.


Hyviä ohjeita kaikki, mutta nämä asiat ovat sellaisia, joita ei pitäisi tarvitse edes ajatella, vaan niiden pitää olla itsestään selviä.


Päiväkävelyllä vaikka vähän vettä sataa

torstai 9. tammikuuta 2014

Laajis Laajavuori tänään

Valokuvatorstai 309. haaste. Tykkilumi ei ole kokonaan sulanut sydäntalvella pois


keskiviikko 8. tammikuuta 2014

"Kaikki samassa veneessä kellutaan"


Liikunta on hyvin paljon riippuvaista säätiloista, ainakin säästä saa hyvä tekosyyn jäädä sohvalle tai tietokoneen äärelle. Viime yönä satanut ohut lumikerros teki metsäpolut niljakkaan märiksi, joten sinne en viitsinyt mennä rämpimään. tienvarsien jalankuluväylätkin ovat sohjoisia, sillä satanut lumi sulaa joutuin pois. Laiskuus on kuitenkin voitettavissa, niinpä lähden kävelemään noin kolmen kilometrin päässä olevalle kirpparille, jossa en ole joulun jälkeen käynytkään. Liikenne on vilkasta ja pakokaasu haisee pahalta. Märässä ja tuulettomassa säässä se suorastaan makaa tien tuntumassa. Kengätkin kastuvat, sillä niiden Gore Tex alkaa vedellä viimeisiään. Kirpparilla tapaan vanhan tuttavan.

— Olen juuri päässyt sairaalasta

No mikä sulle tuli terveelle miehelle, minä utelen?

— Hain joulukuusen metsästä ja sieltä tullessani jalat eivät kantaneet, joten menin terveyskeskukseen, josta sain heti passituksen ambulanssilla keskussairaalaan. Matkalla aloitettiin liuotushoito ja sitä tietä pallolaajennukseen. Kaikki meni hyvin ja nyt taas elämä hymyilee, hän kertoi.

Paljon oli kirpputorilla tavaraa, jota on sinne tuotu joulun jälkeen, ei kuitenkaan mitään erityisen kiinnostavaa, enhän sieltä mitään löytöjä lähtenyt hakemaan. Sakari Kuosmasen vanha levy “Pieni sydän” (v.2002) jäi kuin asian tiimoilta käteeni. Sen hinta ei ollut korkea, vain 50 senttiä, joten ei tullut käveltyä turhaan.

Tähänkö se uusi marketti rakennetaan?
Palatessani katselin miten Palokankeskuksessa on jo paljon marketteja ja tähän on seuraavana tulossa myös Lidlin myymälä. Milloin sen rakentaminen aloitetaan, sitä en tiedä, mutta niin kerrotaan että ei siihen kauaa mene.

Iltapäivän lämpötila on parin asteen verran plussan puolella, joten yöllinen lumi sulaa taas pois ja tammikuinen ilta hämärtyy aikaisin.

Haarukka

Makrohaaste 129

tiistai 7. tammikuuta 2014

Polle lupaa lunta

—Minusta tuntuu siltä, että jo huomenna tulee talvi. Ainakin vähän on valkoista lunta maassa, sanoo hevosen vaistoni. Jotenkin kurjaa meillä hevosillakin on, kun on kosteaa ja pimeää. Tosin tällainen loimi on aika mukava sillä se suojaa viimalta. Meillä on hyvä tarha, joka ei ole kurainen eikä liejuinen. Meidän emäntämme pitävät hyvää huolta hevosistaan, joka päivä saamme ratsastajan satulaan ja sitten mennään ja harjoitellaan kaikenlaista. Ei ole hevosella ollenkaan hullumpaa. Mutta se lumi saisi tulla maahan.

— Mitä sinä tähtäilet minua sillä kamerallasi?
Otan vain pari kuvaa sinusta ja jos annat luvan niin laitan kuvasi blogiini, kerron hevoselle.

— Noh saat luvan, ettei sinun tarvitse tehdä sitä vastoin asetuksia.
Kiitoksia polle, sanoin ja jatkoin matkaani. Saapa nähdä pitääkö hevosen säätieto paikkansa ja onko maa keskiviikkona jo lumivalkoinen.

maanantai 6. tammikuuta 2014

Sääkuva

Epäjärjestys eli kaaos on maailmankaikkeuden perustila.
Mustavalko maanantai #150

Voisiko uuden vuoden alkamista muuttaa

Kuusi riisutaan loppiasena
Loppiaiseen Joulu loppuu ja se on tänään. Joulukuusi joutaa jo pihalle tai taidan illalla katkoa sen Fiskarsin oksasaksilla ja panna saunan uuniin koivuklapien kanssa. Saunan pesässä palavat myös kuusen oksat, eikä niitä sitten pidä viedä pihalle vesisateessa kastumaan.

Eläkkeellä ollessa ei näistä arkipyhistä ole juuri haittaa, jos ei hyötyäkään. Kaikki arkipyhät voisi poistaa ainakin minun mielestäni. Jos sitä kalenteria lähtevät rukkaamaan eikö samalla  kannattaisi muuttaa vuosi alkamaan vaikka pääsiäisen tai juhannuksen tietoilta. Tämmöiseen pimeään ja märkään aikaan, alkava uusivuosi on aika masentavaa. Pääsiäisen tienoilla keväinen meno ja linnunlaulu lisääntyy ja päivät ovat valoisia. Olisi se iloinen asia aloittaa silloin Uutta Vuotta. Juhannus olisi toinen hyvä aika, mutta silloin alkavat päivät taas muuttua syksyn puolelle, joten on se pääsiäisen aika sitten kaikkein paras.

Taitaa olla sittenkin turha toivo esittää noin radikaalia muutosta kalenteriin ja ajanlaskuun, sillä siinä menisivät kaikki maailmankirjat, kalenterit ja tietokoneet pahasti sekaisin. Parasta on vaan, kun jatketaan vanhaan malliin ja vietetään loppiaset ja helatorstait ym. kuten on tehty iät ja ajat.


sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Tulisipa jo kevät


Aikansa kutakin, eikä se kevät vielä tule, sillä lumisen talvikauden pitää mahtua syksyn ja kevään välille, niin minä uskon. Sää on edelleen kuin syksyllä, koska ei ole pakkasta eikä lunta maassa. Ruohokin vihertää vielä ainakin paikka paikoin. Säätiedot kertovat, että puolen viikon aikaan säätilassa tapahtuisi muutos kylmemmäksi. Onko se pysyvää, vai tilapäistä, sen saamme nähdä.


Jotakin hyvää tällaisesta säästä voi löytää, mutta on ne hyvät puolet aika hakusessa. Saattaa olla, että lämmityksessä säästyy jonkin verran energiaa, eikä tarvitse kolata lumia piha-alueilta. Äkkiä ei muuta mieleen tulekaan. Haittoja onhan niitäkin. Tällainen saattaa vaikuttaa ihmisten mielialaan, kun aina on kurja keli. Harmittaa tällainen itse kutakin.


Lapsetkin joutuvat vetämään rekeä tai pulkkaa kuraisessa maassa. Meillä käynyt Joulupukki kertoi keksineensä oivan ratkaisun poron vetämän pulkan luiston parantamiseksi.
— Oulun eteläpuolelle tullessani otin käyttöön varapulkan, jonka alle on asennettu ilmatyyny, kertoi Joulupukki.

Eivät olleet sitten enää kivet ja kannot haitanneet vanhan (677v.) pukin tärkeää matkaa. Korkeasta iästä huolimatta Joulupukin apulaiset ovat taitavia, eivätkä he ole aivan “tonttuja”.  
 


lauantai 4. tammikuuta 2014

W-kirjain

Aakkoset 05  Joulukuusen uusiokäyttö


perjantai 3. tammikuuta 2014

Luuppi

Haaste # 37: Tammikuun haaste


Tällaiset yksinkertaiset kuva-aiheet ovat mielenkiintoisia, siksi, että ei varmaan koskaan tulisi otettua tällaista kuvaa, ellei siihen olisi haastetta.

Haasteblogin yhtenä perusasiana tulee olla viikoittainen toistuvuus, sillä jos haaste tulee harvemmin, siihen jää helposti osallistumatta. Usein toistuvaan haasteeseen jää koukkuun.

Lähiluonnossa


Maassa on muutaman millin kerros valkoista härmää. Se saa päivän näyttämään aivan erilaiselta, kuin se oli vielä eilen, jolloin maa oli tasaisen musta. Pilviverho on aivan kattava, en huomannut ainuttakaan auringon pilkahdusta. Lohduttavaa on silti tietää, että aurinko on jossain pilvien yläpuolella. Yhden asteen pakkanen tuntuu tulettomalla säällä lämpimältä, vaikka se ei ole juuri mitään verrattuna Australian +43° lämpöön. Melko paljon säätilassa on eroa eri puolilla maapalloa.

Kävelimme tänään viisivuotiaiden lasten kanssa metsässä reilun tunnin ajan. Luonnossa on nyt mukava liikkua, kun maa on hieman kohmeessa eikä lumi tee kiusaa. Lapset löytävät metsässä ihmeellisiä asioita. Pelkästään kannolla istuminen on heille elämys. Kivien takaa kurkistava juurakko saattaa näyttä Mörri Möykyltä tai muumien Nuuska Muikkuselta, joka katselee pensaikosta sopivaa ongenvapaa.
 
Ainut haitta on se ettei lähiluonnossa helposti pääse sellaiseen paikkaan, jossa liikenteen ääni ei kuuluisi. Eihän tuollaisesta tasaisesta hurinasta juuri haittaa ole, mutta olisi se mukava, jos saisi kuunnella pelkää puiden hiljaista huminaa. Lintuja ei tähän aikaan vuotta tapaa ollenkaan, joten linnunlaulua pitää kuunnella vasta keväällä.

torstai 2. tammikuuta 2014

Lumettomassa maassa roskat näkyvät


Sadassa vuodessa on ollut vain yksi viime vuotta lämpimämpi vuosi. Se vuosi on ollut sekin vain 5 vuotta sitten. Tämä vuosi alkaa hyvin lämpimänä, joten mikä tietää vaikka taas rikotaan ennätyksiä. Eihän lämpimyydessä sinänsä ole mitään pahaa, mutta se saattaa olla oire jostain paljon vakavammasta muutoksesta. Muutokseen pitää pyrkiä sopeutumaan, mutta jos edessä on tulvia ja muita luonnonmullistuksia, joihin on mahdotonta sopeutua.

Filippiineillä ja monissa muissakin paikoissa ollaan luonnon katastrofien kanssa todellisissa vaikeuksissa. Ihminen on mukautuva, mutta koko ekosysteemin mukautuminen nopeaan muutokseen saattaa käydä mahdottomaksi. Yksilön omalla käyttäytymisellä ei suuria muutoksia eliminoida, mutta kyllä niihin on syytä reagoida. Ehkä me suomalaisetkin elämme kuin pellossa, sillä kulutamme varmaan aika rankasti myös tulevaisuuden ihmisten edestä. Roskaamme ympäristöä hyvin holtittomasti. Tällaisena lumettomana talvena roskaisuus on jatkuvasti silmien edessä. Tienvarsiin heitetään jos jonkinlaista pakkausjätettä. Oman tontin siisteyttä, tai roskaisuutta ei niin helposti tule edes huomatuksi, mutta edes se on pyrittävä pitämään siistinä.


Ympäristössä kävellessä huomio kiinnittyy myös erinäisten kauppojen ja isojen markettien varasto alueisiin, jotka nekään eivät kaikki ole kovin hyvin hoidettuja. Ympäristön järjestyksessä pitämisen ei pitäisi olla mikään uudenvuodenlupaus, vaan jatkuvasti voimassa oleva päätös, johon jokaisella on parantamisen mahdollisuus.  

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Lähikuvassa

Mustavalko 149

Kehrääjä

Klikkaa tästä: Rukki                                  Makrohaaste 128