Hyvää Joulua ja Iloista Uutta Vuotta!

On se niin, että ainut vakio on muutos, säätilojen huomaa muuttuneen jo ”sokea Reetakin”.
Valkoista joulua voi pitää Suomen eteläisissä osissa, entistä harvinaisempana. Joulukinkun mukana saa jopa vettä, josta voisi keittää suolaiset kahvit. Joulukuusen voi ostaa kätevästi marketista, eikä tarvitse sitä muovista aasialaista kestokuusta edes kastella, puhumattakaan neulasten siivoamisesta olohuoneen lattialta. Kansa karppaa, joten kinkku ja voi kelpaa, mutta puurot, monet laatikot ja muut perinteiset ruuat ovat pannassa. Pikemmin voisi kysyä mikä on enää pysyvää ja muuttumatonta, kun Joulukirkossakin käydään entistä harvemmin.

Haluamme viettää Joulua edelleen suurella hartaudella ja kunnioituksella. Joulukortteja postitetaan perinteisesti ja ystäviä muistetaan. Joulua arvostetaan vuoden tärkeimpänä, tunnelmallisena Juhlapäivänä, jonka perinteet säilyvät mielissä vaikka kaiken muutos on alati pysyvää.

   

Kuutamolla

Joulukuu

Haastetta

Taivas

Ilmaliikennettä

Heijastuksia valon kaupungissa

Lahjapaniikkia

Saattaa sellaista olla, ainakin vähän. Perjantai päivä jolloin keskipäivälläkin on pimeää. Ilmassa on sateen tuntua ja lämpömittari on selkeästi plussan puolella. Maahan satanut lumi on osittain sohjona, mutta on myös jäätä, liukasta märkää ja iljanteista. Parkkipaikoilla on autoja runsaasti ja ihmiset liikkuvat marketeissa. Jotkut ostavat vain päivittäisiä ruokatarpeitaan, mutta varmaan joillakin on lahjapaniikkia.

Lapset kaipaavat Joulupukkia ja odottavat lahjoja koska he ovat koko vuoden olleet kilttejä. Olisi aika suuri pettymys jos aattoiltana tulisi lahjaton pukki käymään. Paljon niitä lahjoja pitää olla totesi eräskin napero jolta toiveita kysyin. Pieni poika ei oikein vielä tiedä mitä toivoo tai haluaa. Hän, kuten muutkin lapset omaa rajattoman luottamuksen pukin lahjakkuuteen ja hyväntahtoiseen oikeudenmukaisuuteen.

Aattoiltana lahjapaniikki on todellisuutta, kun lahjojen jako on käynnissä. On siinä iloista ilmettä ja riemunkiljuntaa, mutta ei varmaan koskaan niin käy, että kaikki lahjatoiveet tulisivat toteutuneiksi, sehän olisi huono asia sekin. Silloin voisi kuvitella miten rajaton hyvinvointi meillä on jos kaikki toiveet noin vain toteutuisivat.

Hyvinvointivaltiossa on kaikki hyvin ja vähempikin tohina riittäisi. Tietenkin kansantalous hyötyy aina kulutusjuhlista, mutta onkohan niin, että kaikkein suurimpana hyötyjänä voisi pitää näitä suomalaisen vähittäiskaupan kahta suurta ketjua. Tosin ulkomainen nettikauppa saattaa työntää jalkaansa ovenrakoon edullisilla hinnoilla ja nopealla palvelulla. Omana kokemuksena voin kertoa, että ihmetys oli suuri kun tein aamupäivällä tilauksen ranskalaisesta nettikaupasta ja Ups. Jo seuraavana aamupäivänä soitettiin, että tuomme teille paketin tänään kello 14 tienoilla. Vuorokausi tilauksesta, on se nopeaa!

No enää viikko ja sitten tämä jouluinen lahjapaniikki on ohitse ja alkavat ne paniikin omaiset alennusmyynnit.

Ilman suurennuslasia

Tunnustan olevani koukussa monenlaiseen digitaalitekniikkaan. Niihin pieniin ja isompiinkin härpäkkeisiin, joita Joulun edellä mainostetaan todella tehokkaasti. Uutta laitteistoa olen jo ostanut ja lisää saattaa löytyä koska aattoon on vielä aikaa. Soittimet, kamerat, mittarit ja tietokoneen ja telkkarin lisälaitteet, mitä kaikkea niitä nyt onkaan.

Puhelimena käytän pääasiassa Skypeä siitä lähtien, kun jätin orjuuttavan työkännykän eläkkeelle jäätyäni. Skype on mainio puhelin, kun on tietokoneen lähellä. Kun lataa palveluun parikymppiä, voi soitella edullisia puheluita ympäri maailmaa ja toisiin nettiyhteyksiin ihan ilmaiseksi. Mielestäni kännykkä nimitys vie oikeutusta matkapuhelinta, sillä matkapuhelin on tarpeen, kun on matkalla ilman nettiyhteyttä. Pyrin valitsemaan sellaisen matkapuhelimen, jossa on mahdollisimman vähän muita ominaisuuksia. Karttapalvelu olisi tietenkin hyvä, mutta on se puhelimen näyttö on aika pieni katsoa ajaessa ilman suurennuslasia, joten autossa käytän isompaa navigaattoria ihan turvallisuus syistä.
—Navigaattorin maksullinen karttakin pitäisi taas päivittää.

Ikäihmisen kannalta tärkeintä kaikissa laitteissa on näytön hyvä luettavuus. Monissa tuotteissa on tässä suhteessa paljon toivomisen varaa, kun laitteista pyritään saamaan entistä pienikokoisempia.

Joulun merkkejä

 Ulkona näkyviä joulun merkkejä ovat lapsia ja vähän aikusiakin tarkkailevat Joulutontut. 

Kaksi kuvaa



Juna kulkee ja

ovesta käydään!

Joulurahaa

Joulurauhaa

Verottaja lähettää meille joulurahaa hihkaisin vaimolle, joka minua alkoi valistaa, ettei se mikään lahja ole vaan viime vuodelta liikaa perittyä veroa joutuvat sulle palauttamaan. Harvinaista herkkua kumminkin, sanoin. Ihan nelinumeroinen summa sitä onkin kertynyt. Ei se mikään yllätys ole, kun tehtiin remonttia, josta saatiin se kotitalousvähennys tehdä.

Nyt on sitten rahaa tilillä korkoa kasvamassa, ja voihan sillä ostaa kinkun ja perunoita Jouluksi. Vahvan kunnon jouluklögin ainekset haluaisin hakea jalon juhlan kunniaksi. Voi kuitenkin olla, että pullo on ostettava salaa ilman vaimon lupaa. Huuto netistä huusin jo vanhan kamerakassin, joten omat lahjat alkavat olla siinä. No läheisille, etenkin lastenlapsille vielä jotakin, niin siihen alkaa verottajan avulla tapahtunut pakkosäästö huveta. Loppu hupenee sitten kirjoihin ja muuhun turhuuteen! 

On niin helppoa hupuloida rahat, ihmisen joka ostaa kirjoja ja on harrastuksia sekä kummia mielitekoja. Silloin omassa lapsuudessa 1940 – 50 luvuilla eivät joululahjatoiveet useinkaan täyttyneet, mutta onneksi nyt onnistuu paremmin, kun tämä ikääntyminen ja uusi lapsuus on hyvässä alussa.

Väisty yö

Kynttilänvalo luo tunnelmaa

Itua

Itu, ituja, itua!

Uutta lunta

Itsenäyyspäivän kunniaksi muuttui maa valkoiseksi!

Kuu - Luna - Moon



Keinovaloa ja

ja kirkkaalla säällä kaikkia polkuja valaiseva taivaallinen luomulamppu!

Myyjäisissä

—Kohta meillä on joulu...

Odotusta

Vihreää

Joulukuun alun vihreyttä Jyväskylässa

Lumitilanne

Joulukuun alussa

Odottavan aika käy pitkäksi

Joku istui vieressä ja näytti minulle, mitä oli kaiverrettu hänen rannekellonsa taakse.

Hyvin pienin kirjaimin.

”Hän jota odotat tulee pian” siinä luki.

- Se on sitten ajan takana, minä sanoin.
- Siinä lukee ”pian”, hän vastasi.
- Mutta ne jotka odottavat eivät koskaan ehdi.
Sen minä sanoin ja ajattelin että kun he sanovat ”pian” puussa jo kasvaa puisia hedelmiä.
- Entä jos siinä lukisi, että hän on jo tullut, minä kysyin.
Silloin hän nousi kiireesti.

”Sinä sitten olet epäuskoinen ihminen”, hän sanoi ja lähti.

Mirkka Rekola: Maskuja