tiistai 31. heinäkuuta 2012

maanantai 30. heinäkuuta 2012

Lillukka

 Rubus saxatilis

sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Nahkajäkälä

Luonnossa on kuvausaiheita mistä valita!

lauantai 28. heinäkuuta 2012

Vaaleaorakas

VAALEAORAKAS Hydnum repandum

Helteisessä kesäsäässä metsässä kulkeminen on hikistä puuhaa. En etsinyt mustikoita, vaan katselin sieniä. Mitään apajaa ei tänään löytynyt, sillä vaimo punnitsi saaliini, joka oli vain reilu kilo kantarellia. Kantarellikin on hyvin säiden armoilla oleva sieni ja lyhytkin hellekausi heikentää sen satoa. Tänään keräämäni kantarellit olivat kuivasta paikasta, eivätkä olleet kovinkaan reheviä.
Ainuttakaan tattia tai muuta kunnollista sientä en nyt löytänyt. Orakkaita on tulossa, mutta ne saavat edelleen kasvaa. Monenlaista pientä inisijää metsässä lentää, mutta eivät ne minua kiusaa, vaikka hetken hikiselle iholle istuvatkin. Ehkä olen tottunut hyttysiin, sillä en tarvitse ”ohvia” enkä muitakaan hyttyskarkotteita ole käyttänyt.

perjantai 27. heinäkuuta 2012

Pujo

Artemisia vulgaris
Pujo on siitepölyallergisen harmi heinäkuussa. Kukintakausi alkaa heinäkuun puolivälissä ja kestää noin kuukauden. Pujoallergisen oireita ovat muun muassa nuha, aivastelu, nenän kutina ja tukkoisuus. Oireina voivat olla myös yskänärsytys, astmaoireet ja silmien ärsytys.

torstai 26. heinäkuuta 2012

keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Scenicin mittaristo kivuttomasti kuntoon

Oli muutenkin asiaa pääkaupunkiseudulle, niin kävin samalla Tuusulassa korjauttamassa Scenicin mittariston. Korjaus tapahtui odottaessa ja varsin kivuttomasti. Korjaajan mukaan mittaristo on nyt parempi mitä se on ollut auton ollessa uusi ja tuliterä. Kaikki toimii, eikä tarvinnut vaihtaa koko mittaristoa ja olen taas toistaiseksi tyytyväinen ranskalaisten tekemään autoon.

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Mansikka

Terveyttä ja hyvinvointia saa mansikasta.
Finellin taulukon mukaan mansikassa on C-vitamiinia 60mg/100g. Aikuisen saantisuositus on 75mg, joten 125g mansikkaa riittää takaamaan aikuisen ihmisen päivän C-vitamiinitarpeen.

sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Muurahaisten karjanhoitoa


Muurahaisilla on paljon lypsykarjaa, sillä kirvojen lisääntyminen on nyt vauhdissa. Muurahaiset eivät vahingoita kirvoja, vaan jopa puolustavat niitä tunkeilijoita vastaan. Kirvojen sokeripitoinen erite on hyvin tärkeä ravintoaine muurahaisille ja ne näyttävät hyödyntävän ”lypsykarjaansa” tehokkaasti.


keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Metsässä ja niityillä

Tänään on ohjelmassa ollut kolmen lasten lapsen kanssa tutustuminen lähiluontoon, paikkoihin ja lisätä kasvituntemusta. Perhosiakin tänään olemme päässeet kuvaamaan, kun sää on pitkästä aikaa hieman aurinkoisempi. Tuulisuus haittaa niin hentojen kasvien kuin perhostenkin kuvaamista. Luonnosta innostuneita poikia nämä serkukset ovat, aina kolmevuotiaasta alkaen. Nuoremmalla taitaa olla sittenkin paras tuntuma luonnonkasveihin, sillä hän on eniten ollut mummon ja papan opastuksessa.

Perhoset ovat meille kaikille hyvin tuntemattomia, mutta apuna on kirjat ja nettisivustot.
Kohtasimme metsässä kantarelleja etsiessä mm. supin, mutta se oli niin villelästi pensaiden takana, etten siitä ehtinyt kuvata lähietäisyydeltä.
Tesmaperhonen (Aphantopus hyperantus)

tiistai 17. heinäkuuta 2012

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Hinnoissa on


Autoon tuli sisälle käryä, joku komponentti siellä savusi, ja mittaristo meni pimeäksi. Onneksi kaikki valot ja muukin toimii normaalisti, joten ajamista vika ei estä. Pakko tämä häiriö on pian korjauttaa.

Soitin merkkikorjaamoon, joka vaihtaisi uuden mittariston ja homma maksaa töineen kaikkineen 1030€.

Otin yhteyttä elektroniikan vikakorjaukseen erikoistuneeseen yrittäjään, joka kertoi tuntevansa monia vastaavia tapauksia ja tekevänsä työn vaihtamalla vain uuden pikku komponentin kärähtäneen tilalle. Hän veloittaa korjauksesta 120€. Korjauspaja ei ole yhtä lähellä, kuin merkkikorjaamo, mutta nyt suunnittelen  yhdistettyä lomareissua- ja auton korjausmatkaa samalla kerralla. Säästöön jäävästä 910€ voin sitten käyttää ainakin osan mukavaan lomailuun.

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Metsämansikka

Metsissä liikkuminen on eräs harrastukseni, sillä siellä saa raitista ilmaa ja kuulee luonnon ääniä. Näkemistä ja kokemista ei myöskään voi unohtaa. Nyt kun taas päästiin noista kiusallisista helteistä metsään voi mennä, eikä siellä ihan heti läkähdy. Pieni sadekaan ei haittaa, sillä repussa voi kuljettaa sateen varalta kevyttä suojapukua.
  
Mustikka on kypsymässä, mutta sen poimintaan en vielä kiirehdi, etenkin koska selkäni ei muutenkaan pidä marjastamisesta. (Voi se olla laiskuuttakin)

Tänään löytämäni kantarellit ovat hyvällä alulla, mutta suurin osa on vasta napin kokoista, joitakin on jo poimittavissakin. Kerättäviä tatteja en löytänyt, joitakin oli, mutta matojen syöminä käyttökelvottomia.

Muutamalle mansikkapaikallekin olen osunut, mutta niistä on saanut vain suun makiaksi. Muistan kun lapsuudessa ahomansikkaa kerättiin oikein rove kaupalla. Niitä löytyi eniten peltojen avo-ojien pientareilta ja ahoilta, joissa lehmiä laidunnettiin. Maailma etenkin maaseutu on muuttunut niistä ajoista ja luonto muuttuu ihmisen toimien seurauksena.
Fragaria vesca

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Ketoneilikka aitiopaikalla

Aitiopaikka on paras paikka! Paras paikka on se missä milloinkin satumme olemaan. Olenhan nytkin aitiopaikalla, kun kirjoitan lastua blogiini.

Markkinat ovat keksineet rahastaa aitiopaikoista, ja se on hyvä niille, jotka siitä haluavat maksaa jotakin ihmeellistä nähdäkseen. Miksi emme kokisi olevamme aina parhaalla paikalla elämää kokien. Autossakin voi olla kuljettajana tai millä muulla paikalla tahansa, pitää toimia paikan antamisen mahdollisuuksien mukaan.
 
Kun kävelen luonnossa olen taatusti parhaalla paikalla. Jos en löydä sieniä tai marjoja pitää valita parempi paikka. Hyvän kohteen voi neuvoa vaikka muillekin, etenkin sen jälkeen, kun on poiminut makoisammat mansikat omaan koriinsa. Kalapaikankin neuvominen on ihan hieno juttu, jonka voi tehdä ilman kateutta. Voin kertoa minkä ukkospilven alta sain suurimmat ahvenet.

Kyllä me olemme kateellisia, mutta onko sitä pakko julkisesti tunnustaa. Nähdessämme koemme, kuullessamme opimme, ja etsien löydämme aina vain parempia paikkoja. Nyt tuoksuu siltä, kuin kahvipaikka olisi löytymässä omasta keittiöstä.
Dianthus deltoides

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Sateella sienet kasvavat

Kävin eilen illalla rannassa toteamassa, että vene todellakin pitää vettä. Viime päivien sateet olivat täyttäneet sen lähes ääriään myöten. Jos uskomme säätietoja http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288483512422.html, ja miksi emme uskoisi; vettä on tulossa jatkossakin. Viime yönä sademittariin kertyi 16mm, joka on sentään kohtuullinen siihen verrattuna, kun joissakin rankkasateissa on kertynyt noin jopa 50mm tunnin ropauksessa.

Onhan sateesta se hyöty, ettei tarvitse kasvimaalle vettä kantaa, mutta kun ajattelee mitä seurauksia ylimääräisestä vedestä on maataloudelle, niin alkaa hirvittää. Taitavat perunan- ja muidenkin perus elintarvikkeiden hinnat nousta, jos suuresta sademäärästä seuraisi katovuosi. Toivottavasti ei sentään, vaan ilmastonmuutos pysyy kohtuullisena, niin pitää toivoa.

Tuolla rannassa käydessäni poimin ensimmäiset kantarellit. Niistä näyttää nyt tulevan hyvä satovuosi, niin paljon kantarellikasvustoa on aluillaan. Sateinen kesä tietää muutenkin hyvää sienisatoa. Jokohan pitää lähteä etsimään herkkutattejakin.

Linkki: http://www.accuweather.com/en/fi/finland-weather

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Voihan perhonen

Kesää ei kestä montaa kuukautta kerrallaan, mutta loppukesästä on runsaasti perhosia. Niitä on mukavaa kuvata, jospa samalla oppisi tuntemaan edes joitakin lajeja.

Pitäisikö ostaa jokin kirja, tai onko olemassa ilmainen nettisivusto tai muu tietopankki, josta voi oppia perhostuntemusta?
Tesmaperhonen,  Aphantopus hyperantus

Kohtuullista sadetta

Onneksi tuli sade ja ulkotyöt keskeytyivät hetkeksi. Vesikin riittää, sillä meidän vesimittarin mukaan heinäkuussa on satanut jo yli 40 mm ja lisää tulee.

Iso 3300m² omakotitontti antaa paljon kesätöitä. Jo pelkkä nurmikkojen hoito vaatii oman aikansa. Joskus pitää kaataa isoja puita. Olen merkinnyt tämän kesän savottaan kuuluvan 12 puun kaatamisen ja pilkkomisen polttopuuksi. Kaksi kuusta on jo nurin ja silppuan kuusen oksat tehokkaalla murskaavalla silppurilla. Harvoin se on tukkeutunut, mutta tänään märät ja rehevät kuusenhavut täyttivät syöttösuppilon. Terät olisivat kyllä jauhaneet, mutta tavara ei mennytkään enää teriin saakka. Kova homma avata, joten ei pitäisi syöttää tukketyumaa. Nyt annan loppujen märkien kuusenoksien olla kasassa ja kuivua, sitten ne on helpompi silputa.

Isossa pihassa on paljon mukavaa puuhastelua, joten mökille ei juurikaan viitsi lähteä, etenkin kun järvi ja vene on alle ½ kilometrin päässä rannassa.

Hyvä, kun sataa niin saan hyvällä omallatunnolla vähän laiskotella, mutta on se hirveää, jos ilmaston muuttuminen tuo tullessaan jopa 100 mm suuruisia sateita kerralla. Kohtuuteen pitäisi olla kaikessa tyytyväinen. Tämä sadekuuro antoi vain 4mm vettä.

tiistai 10. heinäkuuta 2012

lauantai 7. heinäkuuta 2012

—Lainassa ei tavara parane!

Tuttava pyysi puutarhajyrsintä lainaksi, Annoin sen tietenkin hänelle ja seuraavana päivänä, kun hän toi Honda häkkyrän takaisin siitä oli toinen kytkinvaijeri poikki. Kysyin, miksi näin oli käynyt ja miksi hän ei hankkinut uutta vaijeria tilalle, kun oli kevät ja minäkin olisin tarvinnut tuota laitetta. ”Harrrmitti” niin vietävästi, kun sen uuden vaijerin joutui vielä jostain kaukaa tilaamaan.

Kerran taas lainasin tarvitsevalle moottorisahaa, jonka hän palautti kuten oli sovittu, mutta ketju oli karahtanut muutamankerran naulaan tai kiveen. Terävää siitä ei enää edes viilalla saanut, vaan piti ostaa uusi teräketju.

Toisinaan joku lomalainen on pyytänyt päästä tietokoneelle jotta hän tarkistaisi sähköpostinsa ja maksaisi jonkun laskunkin. Tietysti olen antanut siihen luvan, mutta kun menen itse koneelleni on asetuksia muutettu ja pyyhitty jopa minunkin käyttäjäjälkiäni pois. Usein on ollut puuhaa saada kone taas siihen malliin, kuin se itselläni oli.

Eräs hauska sattuma oli kun lainasin kännykkää kaverille, jotta hän voi soittaa yhden puhelun. Takasin antaessaan vanhan Nokialaisen käyttökieli oli muutettu puolankieleksi. Ei hän sitä takaisin osannut muuttaa, mutta ei se ollut helppo tehtävä minullekaan.

Ystäville lainattuja kirjoja on mennyt sen siliän tien, mutta siinä saatan olla tasapeleissä, sillä on minunkin hyllyssäni joitakin lainaksi saatuja kirjoja. Olisi aika jännää palauttaa vaikka viisi vuotta kaverilta lainassa ollut kirja, mutta en taida kehdata.

Useista epäonnisista esimerkeistä olen oppinut sen, että kun multa pyydetään jotakin laitetta lainaksi, sanon yleensä, tulevani kaatamaan sen puun, tai muokkaan sinun porkkanapalstasi, mutta konettani en luovuta vieraisiin käsiin.

perjantai 6. heinäkuuta 2012

Taidetaan olla kriisissä

Politiikan ymmärtäminen on ollut minulle aina vaikeaa, ja nyt siitä en ymmärrä kerrassaan mitään. Media kertoo suurin kirjaimin Euroopan velkakriisistä, mutta ei instanssien lausunnot eivät ole tavallisen kansalaisen kannalta kovinkaan helposti ymmärrettävissä. Kun ei ymmärrä, niin onko sillä edes väliä, tai jos luulee ymmärtävänsä, saattaa silti väärin ymmärtää.

Eikö Suomenkin poliitikkojen ja muiden asiantuntijoiden kannat ole etäällä toisistaan. Onko edes hallitus täysin samaa miltä, puhumattakaan opposition mielipiteistä. Erityisavustajat saavat selittää mitä ministeri todella sanoi: —Suomi on sitoutunut euroon, mutta muiden maiden talletussuojasta Suomi ei ota vastuuta.

Epäilyttää ovatko edes pääministeri ja EU:n talouskomissaari samaa mieltä? Hekin vaikuttavat tulkitsevan hieman eri tavoin viime viikon huippukokouksen päätöstä jälkimarkkinaostoista, vaikka Sutb kertoi telkkarissa herroilla olevan yhteisen näkemyksen.

– Ovatko hallituspuolueet tällä kertaa yksimielisiä pankkien suorasta pääomittamisesta, josta viime viikolla pääministeri oli sopimassa, näin luki jossakin uutisessa

Ekonomistit varoittavat Saksan Merkeliä EU-huippukokouksen päätöksestä, joka sallii Euroopan hätärahastojen varojen käyttämisen suoraan kriisimaiden pankkien tukemiseksi.

Onko jonkinlainen hajoaminen tulossa ja mihin kelkkaan Suomi loppupeleissä lähtee?

Ylen haastattelema Liikanen varoitti tänään monin sanakääntein alhaisen koron luovan pitkällä aikavälillä talouskuplan aineksia.
Vähempikin vetää tavallisen tallaajan kesähelteellä vakavaksi, kun ei kerran ymmärrä niin antaa uutisten olla lukematta. Minä lähden tallaamaan ahonlaitaa järven rantaan. Menen ilman paitaa, vaikka hyttyset vähän kiusaavat.

torstai 5. heinäkuuta 2012

Alustasuojaus

Peräkärry oli muutaman vuoden käyttämättä, kun autossa ei ollut vetokoukkua. Kärry on ollut seisonta-aikanakin rekisterissä kaiken varalta. Nyt on taas vetokoukku ja kärryllekin on käyttöä.
Alustassa oli maali irtoillut, joten kärryn alustasuojaus oli tarpeellinen toimenpide. Kärryn pohjaan on helppo päästä käsiksi, koska sen keikauttaminen ylösalaisin ei suurta rasitusta aiheuta. Samalla, kun kerran huoltotöihin ryhdyin vaihdoin kaikki valolaitteet uusiin, johdotus, etenkin maadoitus vaatii vielä tarkistusta, ennen kuin kärryn voi turvallisin mielin ottaa mukaan.
Kaikki valot toki palavat, mutta toisen puolen jarruvalo on normaalia himmeämpi, vaikka polttimon pitäisi olla ok. Jonnekin jännitettä katoaa, mutta eiköhän sekin maadoitus- tai johtovika vielä löydy.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2012

Rohtoliperi

Rohtoliperi eli lipstikka on hieno kasvi, jota on mukava kasvattaa ja käyttää erilaisiin ruokiin

maanantai 2. heinäkuuta 2012

Kesävieraat


Sunnuntai aamuna kun käyskentelin pihamaalla huomioni kiinnittyi outoon ääneen. Se ei ollut liikenteen hurinaa eikä näkyvillä ollut lentokoneitakaan. Ilmasta ääni kuitenkin tuli ja pian huomasin miten sankka mehiläisparvi kierteli pihamaalla. Hetken siinä pöristyään parvi asettui pihan perällä olevaan kuuseen, noin 6m korkeudelle syntyi melko suuri käpymäinen muodostelma. Tuntuivat asettuvan taloksi, kun keko oli kasvanut lisää tähän aamuun mennessä. Kyllähän ne siitä varmaan pian lähtisivät, mutta ajattelin, että joku mehiläishoitaja saattaa kaivata karjaansa.

En minä voi tietää mistä ne ovat tulleet siksi etsin hunajapurkista puhelinnumeron ja pirautin numeroon. Pian sieltä saapuikin mies varusteineen ja pitkien tikkaiden avulla hän kävi houkuttelemassa mehiläisiä puun alla odottavaan pesään. Tarvittiin siinä muovisäkkiäkin, mutta työ kävi joutuisasti. Osa parvesta jäi vielä kuuseen, mutta varmaan viesti kulki loppuporukalle, että hyvä pesäpaikka on puun juurella.

Nyt iltasella puussa ei ole enää mehiläisiä vaan ne ovat löytäneet paremman paikan ja varmaan huomenna mehiläistarhaaja käy noutamassa pesään paikoilleen asettuneen parven.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2012