Kevättalvea |
Arjen ajatuksia ja askareita, sekä liikuntaa luonnossa, jolloin kuljetan kameraa usein matkassa mukana.
perjantai 28. helmikuuta 2020
lauantai 22. helmikuuta 2020
Museo Tikkakoskella
Tikkakoskella
Ilmavoimamuseolla oli tänään perhepäivä. Museo on minulle hyvin
tuttu monista käynneitä, mutta mukava siellä on käydä
toistamiseenkin. Hyvin suosittu tapahtuma tämä oli nytkin ja
puolenpäivän tienoilla siellä alkoi olla jopa tungosta. Minusta
merkittävin nähtävä oli tänään museon tiloissa entisöinnissä
oleva Locomobile
1928 (XAA-3) auto.
keskiviikko 19. helmikuuta 2020
Vähäluminen helmikuu
maanantai 17. helmikuuta 2020
Museotavaraa
En
minä kovin suuresti filmikuvausaikaa haikaile, vaikka on sillä ollut oma
viehätyksensä ja filmikameroita ja muutakin kaulustoa on kaapeissa.
Nikonin F4 varusteineen lienee niistä kallein laite, jota en ole
käyttänyt reiluun kahteenkymmeneen vuoteen. Nikon kameroita on myös
muita, sillä minulla on F500 ja F800 sekä F60 kamerat. Myös
muutama filmipokkari on olemassa. Ei niille osaa mitään tehdä,
vaikka on myös filmeja pakastimessa, kuin pahan päivän varalle. On
myös metrifilmin purkituslaite ja kehityspurkkeja. Vanhaa
valokuvauspaperia on kaapissa ja tietenkin myös Opemus suurennuskone
varusteineen.
Tulee vain nostalgisia ajatuksia mieleen, kun muistelen miten pimeässä huoneen punavalossa seurasin miten kuva ilmeistyi kehittessä olevalle paperille. On tämä digi-aika sentään paljon vaivattomanpaa, kun kuvan saa kamerasta tietokoneen näytölle muutamissa sekunneissa. Silti, se tieto ja taito vuosikymmenten takaa on arvokas asia, jota nykypäivän nuorella digitaalisella kuvaajalla ei ole. Ehkä se on tarpeetonta tietoa, mutta on se jotenkin hyvä, kun tietoa on olemassa, koska ainakin osittain se pätee tämän päivän valokuvaukseen.
Onneksi vanhat Nikon objektiivit ovat ”täysin” hyödynnettävissä D-sarjan Nikoneissa. Valtaosa vanhoista laitteista on menettänyt kaiken arvonsa, sillä niillä ei ole enää käyttöä. Harmittaa, kun minulla on myös kaksi kallista valotusmittaria, joita voisi käyttää, mutta kun se ei ole tarpeen, sillä erillisellä mittarilla mitatuista valotusarvoista ole juurikaan hyötyä digikuvauksessa.
Tulee vain nostalgisia ajatuksia mieleen, kun muistelen miten pimeässä huoneen punavalossa seurasin miten kuva ilmeistyi kehittessä olevalle paperille. On tämä digi-aika sentään paljon vaivattomanpaa, kun kuvan saa kamerasta tietokoneen näytölle muutamissa sekunneissa. Silti, se tieto ja taito vuosikymmenten takaa on arvokas asia, jota nykypäivän nuorella digitaalisella kuvaajalla ei ole. Ehkä se on tarpeetonta tietoa, mutta on se jotenkin hyvä, kun tietoa on olemassa, koska ainakin osittain se pätee tämän päivän valokuvaukseen.
Onneksi vanhat Nikon objektiivit ovat ”täysin” hyödynnettävissä D-sarjan Nikoneissa. Valtaosa vanhoista laitteista on menettänyt kaiken arvonsa, sillä niillä ei ole enää käyttöä. Harmittaa, kun minulla on myös kaksi kallista valotusmittaria, joita voisi käyttää, mutta kun se ei ole tarpeen, sillä erillisellä mittarilla mitatuista valotusarvoista ole juurikaan hyötyä digikuvauksessa.
keskiviikko 12. helmikuuta 2020
Ajokorttini pitää uusia
Tänään
tuli postista Trafin kirje lähestyvästä
ajokortin uusimisesta. Soitin
heti terveyskeskuksen ajanvaraukseen ajokorttia varten tarvittavan
lääkärintodistuksen saadakseni.
— Ei ole vapaita aikoja, joten soita uudelleen viikon kuluttua. Pyysin tekemään merkinnän jo tämän päivän soitosta, jotta saisin todistuksen riittävän aikaisin. Vasta kesäkuussa on ajokortin eräpäivä, mutta haluaisin hoitaa asian hyvissä ajoin. Jos ei terveyskeskusaikaa löydy, sitten on otettava yhteyttä yksityiselle puolen.
— Ei ole vapaita aikoja, joten soita uudelleen viikon kuluttua. Pyysin tekemään merkinnän jo tämän päivän soitosta, jotta saisin todistuksen riittävän aikaisin. Vasta kesäkuussa on ajokortin eräpäivä, mutta haluaisin hoitaa asian hyvissä ajoin. Jos ei terveyskeskusaikaa löydy, sitten on otettava yhteyttä yksityiselle puolen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)