keskiviikko 22. toukokuuta 2024

Kesän lähestyessä


 Valkoisina tuomet, kukkivat tuoksuvasti,

sydämeen iloa, tuo se lempeästi.

Keväisen tuulen hellimänä hellästi.

Tuoksu makeana, leijailee ilmassa,


Lintujen laulu, täyttää pihan piirin,

Päivänpaisteessa, kimmeltää kastehelmet.

Luonto herää, uuteen elämään,

tuomien kukkiessa, on kevät kauneutta.


Mehiläiset ahkeroivat, kukka kerrallaan,

makean hunajan, ne keräävät talteen.

Kesän tulo, on lähellä jo,

kukkiessa tuomien, kaikki on mahdollista.


Vielä paremmin ois,

jos kevätsade vettä tois!

Kuivuudessa kukka tuomen kuihtuu,

kaikki lakastuu liian nopeasti.

sunnuntai 24. maaliskuuta 2024

Keihäsanopinkieli


 Meillä on keihäsanopinkieli, tuo vihreä sisustuselementti, joka on kuin lemmikki ilman turkkia ja tassuja. Se ei paljoa vaadi: valoisa paikka, vähän vettä ja ehkä joskus loraus lannoitetta. Se kasvaa hitaasti, jos ollenkaan, joten se sopii täydellisesti niille, joilla on kärsivällisyyden taito.

Keihäsanopinkieli on mukava katsella. Sen lehdet ovat pitkät ja kapeat, ja ne sojottavat ylös, kuin vihreät keihäät. Joskus ne myös kasvavat hassusti mutkalle, mikä antaa niille ainutlaatuisen luonteen.

Kastelu on helppoa. Vettä vasta, kun multa on kuivahtanut. Liika vesi voi olla kohtalokasta tälle vaatimattomalle kasville.

Mutta on yksi asia, jonka keihäsanopinkieli on, se on tylsä. Se ei tee mitään jännittävää. Se ei kuki, eikä se tanssi kuutamon valossa. Se vain istuu siinä, vihreänä ja hiljaisena.

Jos etsit kasvia, joka tuo eloa kotiisi, keihäsanopinkieli ei ole oikea vaihtoehto. Mutta jos etsit kasvia, joka on helppohoitoinen ja joka ei vie paljon tilaa, keihäsanopinkieli voi olla juuri sinulle sopiva.

Keihäsanopinkieli on kuin kaktus ilman piikkejä, tai lemmikki ilman turkkia ja tassuja. Se on tylsä, mutta se on myös helppohoitoinen ja kaunis omalla tavallaan.

keskiviikko 31. tammikuuta 2024

Talvi jatkuu

Kuukausi vaihtuu
tammikuun päättyessä
helmikuu alkaa


tiistai 2. tammikuuta 2024

Risujen kuvaaja

Tunnustan, minä kuvaan risuja. Kesällä kukkivia luonnonkasveja ja talvella kuvaan lumen peittämiä tai huurteen kuorruttamia risuja. Niitä riittää. Ehkä juuri siksi niitä kuvaan, kun en viitsi lähteä kotipihasta kauemmaksi muuta kuvaamaan. En pidä risukuvausta mitenkään vähäpätöisenä, vaikka tiedän sen monien mielestä sitä olevan. Risuilla ei ole oikeuksia, joten niitä otettuja kuvia saa julkaista ilman, että joku ottaisi nokkaansa, mikä saattaa tapahtua katukuvissa ja muissa julkisella paikalla kuvatuksi päätyneistä.



Jokainen kuvaa tavallaan ja valitsee itse kuvien aiheet. Ei silti, toisinaan on syystäkin, tai syytä vaihtaa aiheiden kirjoa. Eräs kuvasarjan aihe voisi olla vaikka parkkipaikalla seisovat autot, tai alennusmyynteihin kiiruhtavat ihmiset.
Silti en unohda risukuvausta, sillä pidän siitä kesät talvet.
Risukuvaaja:
Näkee luonnonkauneuden
eri muodoissa