perjantai 30. marraskuuta 2012

Tuuli puistattaa

Ei sitä uskoisi miten kylmää tuuli on. Pakkasta on vain 8 astetta, joka ei toki ole paljoa, mutta tuo tuulen viima, joka menee vaatteista läpi ja panee posket punoittamaan. Sitten kun on tuulen suojassa on kuin ei kylmää olisikaan.

Marraskuu vaihtuu huomenissa joulukuuksi, joten talven aika on tullut. Lunta ei maassa ole, kuin valkoinen härmä, jonka senkin tuuli sekoittaa hiekan kanssa harmaaksi mössöksi. On tämäkin silti mukavampaa kuin vesisateen ja kuran lumen kanssa muodostama loska.

Katsoin jonkin Web-kameran kuvasta, ettei ole hyvä ilma eteläisessä osassa Suomen maata, mutta jos nyt säätietoihin on luottamista niin viikonvaihteessa tulee lunta lisää meillekin.

Tuuli nostaa järveen kunnon laineet, liekö sillä vettä viilentävä vaikutus, kun ainakin pintavesi vatkautuu syvempien vesikerrosten kanssa. Olisihan se mukavaa, jos jo joulukuussa saataisiin turvallisesti kantava jääkansi ainakin pienimpiin järviin. Tiedä vaikka menisin kokeilemaan jos jouluahventa saisi pilkillä narratuksi.

torstai 29. marraskuuta 2012

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Muru hävisi,


vain kolo jäi!
VIIKON AIHE: MURU

Jakkaralla

Haastessa -ra-loppuinen hakusana

tiistai 27. marraskuuta 2012

Luottamus pulassa


Nykyaikana on entistä vaikeampaa erottaa fiktiota faktasta. Ennen oli tosin, kuin nyt, sillä silloin ei ollut näitä elektroniikan ihmeitä, joilla huijaaminen on jopa liian helppoa. Pitäisi se riittää, kun huhtikuun ensimmäisenä aprillataan, mutta nykyään tuntuu, kuin joka päivä olisi aprillipäivä.

Roskapostia tulee sähköpostiin, Facebuukissa on väärää tietoa ja luottokorttitietonsa voi menettää huijarille aivan huomaamatta.

—Valokuva kertoo enemmän, kuin tuhat sanaa.
Entistä useammin ne kaikki tuhat sanaa voivat olla ihan huuhaata. Joka paikassa kerrotaan totuuden vastaista legendaa. Uutisia seuratessa voi vain ihmetellä, miten ristiriitaisia asioita käsitellään lakituvissakin, joten langetettujen tuomioiden oikeus ei aina ole aivan varmaa.

Joskus tulee mieleen, miten voi käydä, ettei itsekään aina tiedä onko jokin mieleen tullut asia todella koettua, vai kenties vain yöllisen unikuvan jättämää muistiharhaa.

maanantai 26. marraskuuta 2012

Kuva lapsista

huoneessa auringonvalo,
ääniä, hajua pihalta,
kädet käänsivät sivun sivulta.
Sinun silmiäsi kannamme me.

- Bo Carpelan, suomentanut Tuomas Anhava

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Jotkut ottavat velkaa velkojensa maksuun


Velkaa on pidetty hyvänä ajan kuluna. Muistan, kun ennen sanottiin, kun pitkästyy, niin pitää ottaa vekseli, niin kolme kuukautta kuluu, kuin huomaamatta. Tarvittaessa saatu velka on hyvä asia, mutta sitä ei pidä ottaa niin paljoa, että siitä syntyisi vaikeasti kannettava taakka. Välimeren alueen valtiot ovat velkaisia ja, velkainen Suomikin rahaliittoon kuuluvana joutuu velkavastuuseen noiden huonommin asioitaan hoitaneiden maiden hupuoinneista. Ei käy kateeksi Olli Rhniä, joka on omastakin mielestään ”Myrskyn silmässä”.

Lainasin eilen kirjastossa käydessäni hänen kirjoittamansa ”Olli Rhen Myrskyn silmässä” nimisen kirjan.

Ei en ole sitä vielä lukenut, en edes kunnolla selannutkaan, mutta on se ihan mielenkiinnon vuoksi luettava. Kreikan ja koko Euroopan tilannetta hän siinä selvittää.

Veloista on jokaisen selvittävä, on sitten otettu mihin hankkeeseen tahansa, vaikka vain syömävelaksi tai muuten vaan. Suomalainen on tunnetusti hyvä velkojen maksaja, joten ei ihme, että Rhniin luotetaan EU:n talous- ja raha-asiain komissaarina. Melkoinen palokuntalainen hänen pitää olla, että saa kaikki, tai ainakin pahimmat kriisipesäkkeet hoidetuksi siedettävään malliin.

On se vain niin että nämä isotkin raha-asiat koskettavat meitä jokaista eurooppalaista, joten toivotaan parasta, pahinta pelkäämättä.

Marraskuista harmautta

Marraskuu on lopuillaan, eikä lumesta ole tietoakaan!

lauantai 24. marraskuuta 2012

Vitonen

Viikon HAASTENUMERO on   5
Kirja hyllystäni
 

torstai 22. marraskuuta 2012

Satelliittien ohjauksessa

Satelliittipaikannin on nykyiaikaa

maanantai 19. marraskuuta 2012

lauantai 17. marraskuuta 2012

312. Lempivelka

Lempivelka
Aika usein tavallinen ihminen on ihmeissään, jonkun oudon termin kanssa. Useimmin se tulee eteen vieraskielinen sivistyssana. Toisinaan myös ihan suomenkielinen termi on käsittämätön, kuten tämäkin ”lempivelka”.

En ole tottunut lemmestä maksamaan, puhumattakaan, että syntyisi lemmen saantivelkaa. Rahallako se pitäisi maksaa vai miten? En ymmärrä.

Kainuulaiselle kaivosyhtiölle syntynee aika suuri velkataakka, kun vahinkoa kärsineet ryhtyvät vaatimaan korvauksia puhtaan luonnon menettämisestä. Olisi se ikävää, jos oman mökin rantavesi olisi säteilevää uraanilietettä tai muuta rikille haisevaa moskaa. Ei taida olla ihan perättömiä nämä Talvivaaran ongelmat, mutta tarkempia tietoja on saatavissa perästä päin.

Syömävelka on paha ongelma meille kaikille, mutta ei ole helppoa maataloustuottajillakaan, kuten tässä viikolla saimme kuulla.
  —Miksi se joka tekee eniten saa vähiten? Näin peräänkuulutti tuottajajärjestö MTK.

On se vain järjetön asia, kun näin käy. Hankasalmelainen naudanlihantuottaja kertoi Jyväskylän kävelykadulla, että jokaisesta hänen tuottamastaan naudanlihakilosta jää 1€ edestä tiliä saamatta. Eikö se selkokielellä tarkoita, että kun hän myy 400 kiloisen sonnin lahtiin niin 400 euroa rahaa menee elukan mukana? Taitaa olla, kuten vanha viisaus on aina sanonut, että ”vain kauppa se on joka kannattaa”. Näkeehän sen jo vanha erkkikin miten mahtavasti marketteja on rakennettu.

Nyt menen vaimoni puheille tarkastamaan tilit, jotta saan selväksi kummalla meistä on saatavia, eli lempivelkaa toisiltamme.

perjantai 16. marraskuuta 2012

torstai 15. marraskuuta 2012

—Metsä oli sateen raikas...

"Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri.[…] Sateen kohina ja veden solina jatkuivat muuttumattomina, niissä oli sama lempeä yksinäisyyden ja täyttymyksen ääni."

Tekstin lähde: Tove Jansson, Muumilaakson marraskuu (1970),  suom. Kaarina Helakisa.
LINKKI VALOKUVATORSTAIN SIVULLE.

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Suomalaisia elintarvikkeita

Kuvasin noin 2 minuutin videon tuottajien tapahtumasta. Näytti niille ilmaisille elintarvikkeille olevan ottajia.
 Tuottajat kysyvät: "Miksi se joka tekee eniten saa vähiten?"

Sormet

Makronappi
Puhtaan veden puolesta

tiistai 13. marraskuuta 2012

Perhonen

                                                       EN muuta kuvaa nyt keksinyt!

maanantai 12. marraskuuta 2012

Lapsuudenmuisto

Mustavalkomaanantai #137

Valmet 20, ratissa veljeni Olavi ja vieressä seisomassa Tauno veli. Minä olen kuvaajana Dacora digna kameran takana.
Tätä ensimmäistä kameraani ei ole enää tallella. Kuva on vuodelta 1958.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Tervetuloa tiaiset ja muut pikkulinnut

Kun ensilumi on satanut maahan tulee kummasti mieleen, että pihan talitiaisia ja muitakin pikku tipejä voisi ruokkia. Kaupassa käynnin yhteydessä huomasimme vaimon kanssa edullisia auringonkukan siemeniä 25kg säkki 21,95 eurolla. Semmoinen piti heti kärryyn nostaa, jotta nyt on talviruokaa riittävästi. Sopivia syöttölaitteitakin ja muita lintulautoja oli tarjolla vaikka kuinka, mutta pidin niitä aika arvokkaina. Uskon että meidän tinteille siemenet maistuvat kierrätys automaateista yhtä hyvin, kun noista koreista härpäkkeistä. Viimetalvisiakin lintulautoja on varalla autotallin hyllyssä.

Kotiin tultuamme otin pari vanhaa maitopurkkia joista tein kierrätys syöttöautomaatin ja ripustin ne pihalle. Äkkiä siihen pyrähtikin parvi talitiaisia niitä ihmettelemään ja hyvin toimivat. Aikansa kun roikkuvat, noilla voi sytyttää tulen saunan uuniin ja leikata uudet syöttölaitteet. Voi olla, että vaimon esteettinen silmä ei oikein noista pidä, mutta lupasin ainakin jouluksi leikata uudet ja maalata ne vaikka miten korealla kulta- tai hopeamaalilla.
Nyt odottelen sellaista kaunista aamua, jolloin asennan kameran jalustalle ikkunasta seuraamaan tinttien puuhaa, mutta se saa odottaa vielä vähän talvisempaa säätilaa.


(4) 48

Viikon numero on  48

torstai 8. marraskuuta 2012

Varjokuva kesällä

Tämänkertaiset loppukirjaimet ovat JO (VAR-JO ja PU-JO)

Kuunnellaan

Valokuvatorstain
 
Tällä viikolla kuvaan haetaan inspiraatiota musiikin siivin, kuunnellen.

keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Terävä

Terävä aamun avaus
Makronappi

maanantai 5. marraskuuta 2012

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Palokan kirjasto

Valokuvatorstai: "Marraskuu saapui ja sen kunniaksi valokuvatorstaissa kootaan tällä viikolla digitaalista kuvapeittoa. Tarkoituksena on, että osallistujat kuvaavat viipaleen elämästä laukaisemalla kameransa yhtäaikaisesti sunnuntaina 4.11. kello 14.00 tai ainakin mahdollisimman lähellä h-hetkeä. Olisi myös hauskaa, jos osallistujat ilmoittaisivat tarkan kuvanottojan (myös halutessaan toki paikankin) kuvan yhteydessä. Mukavaa inspiroivaa kuvaushetkeä."

Kuvattu sunnuntaina 4.11.2012 kello 14:00:48
Kirjaston FB-sivu 

perjantai 2. marraskuuta 2012

Suomen Kuvalehti diginä

SK tämän päivän lehdessä on mielenkiintoinen uutinen, jossa kerrotaan avatusta digiversiosta. Heti sitä piti kokeilla ja ensivaikutelma on postiivinen. Ainakin pöytäkoneen isolla näytöllä lehteä on helppo selata ja lukea. Ainakaan heti en huomannut, onko sisältöä mahdollista selata myös hakemistosta. Ellei ole, niin varmaan sekin tulee myöhemmin. Kuvat voi ladata isoina omaan ikkunaan, jossa Hannes Heikuran ja muiden kuvaajien loisto-otoksia on ilo katsella.

Jos olisi vielä kookas hyvä näyttöinen Tab-tietokone, ehkä en kaipaisikaan enää paperiversiota, mutta nyt kun digilehti on vain pöytäkoneella on paperiversio myös tarpeen.

 Mukavaa on kun palvelut paranevat ja tarjonta monipuolistuu, joten ainakin tästä lehdestä voi nyt ammentaa ajankohtaisia asioita entistä suuremmalla nautinnolla.