Oranssi appelsiini |
Arjen ajatuksia ja askareita, sekä liikuntaa luonnossa, jolloin kuljetan kameraa matkassa mukana.
torstai 31. tammikuuta 2013
keskiviikko 30. tammikuuta 2013
maanantai 28. tammikuuta 2013
Bongattu
Sinitiainen |
Pihabongausta sanotaan hauskaksi ja
hyödylliseksi. Ainakin mukava noita pikkulintuja on seurata etenkin
kun kevättä kohden ne käyvät jotenkin eloisimmiksi. Mitään
viikonvaihteen virallista bongausta en suorittanut vaikka ikkunan
edessä istuinkin kamera kainalossa. Nopeita nuo tiaiset ovat, että
ei niistä tahdo kuvaa ehtiä ottaa. Muutama punatulkkukin kävi
lintulaudalla ja harakat hakivat auringonkukkien tähteitä maasta.
Oravia oli ainakin kaksi, mutta niitä ei lintuihin lasketa. Kovin
vähän meidän pihalla liikkuu eri lintulajeja. Tiaisten lisäksi on
aika vähän muita ollut näkyvissä.
sunnuntai 27. tammikuuta 2013
Pitäsikö hankkia tablettitietokone?
Minulla on pöytätietokone isolla
näytöllä ja pienellä 10” näytöllä oleva miniläppäri. Nyt
on tullut vastustamaton halua hankkia taulutietokone.
Valinta on vaikeaa, se on sitä usein,
mutta taulutietokoneen hankinnassa tunnen olevani tuntemattomassa
erämaassa, jossa risteilee paljon pieniä polkuja. Mikä tästä
labyrintistä johtaisi oikeaan laitevalintaan?
- Haluan korvata taulutietokoneella digitaalisen kuvakehyksen. Siinä tulee olla myös hyvät videonkatselu ominaisuudet.
- E-kirjojen lukeminen on tulevaisuutta ja monien lehtien sähköinen lukeminen varmaan onnistuu kaikilla
- Voisin kokeilla pienoishelikopterikameran käyttöä jo ensi kesänä
- Haluaisin joissakin tilanteissa liittää tablettiin USB kiintolevyn ja ehkä joskus myös täysikokoisen näppäimistön pidempien tekstien kirjoittamista varten.
- Skype- ym puhelinominaisuudet
lauantai 26. tammikuuta 2013
perjantai 25. tammikuuta 2013
Kehyksissä
Haaste—>
torstai 24. tammikuuta 2013
keskiviikko 23. tammikuuta 2013
Lunta
Lunta kuusen oksalla |
Kun haasteena on kuvata hiutale on kai
luonnollista, että ensimmäinen mieleen tuleva on kuvata
lumihiutale. Ulkona on kaunis pilvipoutainen talvisää ja pakkasta
reilu 10°, mutta ei olekaan lumihiutaleita, vaan lumi on kiteistä.
Pakkaslumessa ei ole hyviä isoja hiutaleita erotettavissa. Etsin
myös pinnoista jääkukkia, mutta tämä säätila ei ole niillekään
suotuisa.
Kuvasin toki sarjan makrokuvia
lumesta ja odotan seuraavaa lumisadetta, jospa silloin saisin
kuvatuksi kunnollisen jalkarätti lumihiutaleen. Nyt kuvassani on kiteistä lunta.
Pitää etsiä myös lisää tietoa, miten lumihiutaleita oikein
kuvataan. Otan vinkeistä vaarin!
HAASTE 88
HAASTE 88
sunnuntai 20. tammikuuta 2013
Harrastajan hyviä tietopaketteja
Hyviä lehtiä molemmat |
Nyt halusin tehdä muutoksen ja peruutin Digikuvalehden kestotilauksen ja tein edullisen Kameralehden kahden vuoden määräaikaistilauksen. Tiedän kaipaavani peruuttamaani Digikuvaa, mutta minulla on tarkoitus käyttää noita edellisen kolmen vuoden vuosikertoja ja lehden mukana tulleita CD-levyjä käsikirjan tavoin. Voin toki tilata Digikuvan lyhyinä tarjousjaksoina, varmaankin ostan halutessani siitä jonkun irtonumeron.
Pääasiallinen valokuvaus harrastelehteni on nyt Kameralehti ainakin vuoden 2014 loppuun saakka. Harkitsin toki sitäkin vaihtoehtoa, että jättäisin kummatkin lehdet tilaamatta, mutta harrastelehti on se kumpi vain, tai jokin muu, on mielestäni hyvä valinta. Uusi tieto ei koskaan ole pahitteeksi. Kuvausideoita ja -virikkeitä tarvitaan aina. Vaihtoehto, että tulisi jatkuvasti molemmat lehdet ei ollut minusta ollenkaan mielekästä, koska on niin paljon muutakin tekemistä, kuin valokuvaus.
lauantai 19. tammikuuta 2013
perjantai 18. tammikuuta 2013
Suomalainen jättipotti
Tammikuun pakkanen paukkuu nurkissa, ei
tee mieli lähteä kylmään vajaan edes pilkkomaan takkapuita,
vaikka klapit ovat taas vähissä. Vaimo aina muistuttaa, että
niiden puiden tulee olla pirtissä ainakin vuorokausi ennen kuin
niitä takkaan pannaan. Toki mies sen tiesi, mutta supisuomalainen on
luoteeltaan sellainen laiskanpulskea köntys.
—Afrikka on mielenkiintoinen alue, jossa voisi rahoineen elää ja avustaa muitakin, mutta on se niin sotaisaa, että ei sinnekään.
—Aasiassa on niitä tsunameja ja pienempiäkin tulvia, joten en menisi sinnekään. Amerikassa olisi varmaan mukavaa, mutta on sielläkin niitä luonnonmullistuksia, ettei uskalla mennä sinnekään.
—Etelä Eurooppa, sinne ne rahat menisivät köyhänapuun.
Siinä ajatteli selailla tänään
ilmestynyttä Suomen Kuvalehteä, sitten voisi niitä klapeja hakea
huomistakin varten.
—Tuon kerralla enemmänkin, jotta ei
tarvitse viikonvaihteessa lisää hakea, vaikka pakkanen pysyisi
kireänä. Päivän postissa oli tullut 550 euron sähkölasku, sen
rahan edestä oli sähköä poltettu kahdessa kuukaudessa. Halkoa on
enää pieni kasa liiterin nurkassa. Sähköpululasta tuossa
kuvalehdessäkin on pitkä juttu, kun ne Suomen
atomivoimalasuunnitelmatkin ovat vastatuulessa. Sähkön kulutus vaan
kasvaa vaikka sitä kuinka yrittäisi säästää polttamalla vihreää
energiaa, eikä se ole halpaa sekään.
Selällään maatessa lehti valui
rinnalle ja supisuomalainen nukahti, ja alkoi katsella unia, kuin
joitakin lyhytelokuvia. Ensinnä hänellä oli mielessä lottorivi,
jättipotti joka arvotaan viikonvaihteessa. Numerot olivat selkeät,
mutta kun mies oli unessa ei niitä mitenkään voinut ylös
kirjoittaa. Jospa minä ne muistan niin sitten täytän sen kupongin
kun herään.
Jättipotti 12,5 miljoonaa, sillä
voisi karistaa nämä tomut ja muuttaa vaikka miten lämpimään
paikkaan.
—Australiassa olisi lämmintä, mutta
taitaa nuo neljänkymmen asteen helteet, ja savuavat pensaspalot
hirvittää.
—Afrikka on mielenkiintoinen alue, jossa voisi rahoineen elää ja avustaa muitakin, mutta on se niin sotaisaa, että ei sinnekään.
—Aasiassa on niitä tsunameja ja pienempiäkin tulvia, joten en menisi sinnekään. Amerikassa olisi varmaan mukavaa, mutta on sielläkin niitä luonnonmullistuksia, ettei uskalla mennä sinnekään.
—Etelä Eurooppa, sinne ne rahat menisivät köyhänapuun.
Puolituntia torkuttuaan mies kömpii
ylös lähtee hakemaan tupaan koivupuita. Hän muistaa unensa, mutta
se lottorivi ei tule enää mieleen. Säästyy sekin raha
sähkölaskuun kun ei tarvi nytkään lotota. Kun on kerran Suomeen
syntyesään jo saanut lottovoiton ja rehellisenä supisuomalaisena
tähänkin asti elellyt niin mikäs tässä on jatkaessa. Aurinkokin
on kiertymässä kevättä kohden joten on parasta olla ja pysyä
vain supisuomalaisena.
HAASTE
HAASTE
torstai 17. tammikuuta 2013
keskiviikko 16. tammikuuta 2013
tiistai 15. tammikuuta 2013
HEvoset
Siinä HE ovat, kaksi hevosta ja taustalla olevassa autossa on lukuisia hevosvoimia |
sunnuntai 13. tammikuuta 2013
Sataprosenttista lihaa
Maaseudun Tulevaisuus uutisoi:
—Tutkijat puolittaisivat lihankulutuksen!
Varmaan sitä on tutkittu miten lihantuotantoon kuluu paljon puhdasta vettä ja kallista energiaa. Joku pitää lihantuotantoa eettisesti kyseenalaisena. Lihan syöjäksi on kuitenkin totuttu ja sellainen ihminen, joka on käyttänyt koko elämäsnsä reilusti lihaa, ei siitä helposti luovu. Voi olla, että helppoa on luopua jostain muusta, kuten alkoholista tai tupakasta, mutta kun pitäsi liha jättää hankkimatta minua se ei innosta.
Limousin so |
Lihankulutuksen puolittaminen on jo niin suuri juttu, että siihen on sitten opittava ja totuttava kasviperäiseen proteiiniin lapsesta saakka.
Onko kansan lihavuuskaan lihansyönnistä kiinni? Kiivain karppauskeskustelu on rauhoittunut, niin sittenkin uskosin, että hiilyhdaatit aiheuttavat liikalihavuutta vähärasvaista lihaa enemmän. Katsellessani noita markettinen makeita osastoja, oikein ihmetyttää miten suuria ne ovat ja miten paljon limuja ym. sokerihöttöä kansalaisten kauppakasseissa kulkee.
Jostain syystä noita liikakiloja kulkee mukana eikä painon pudottaminen ole helppoa. Pysyvä painonhallinta on monille liikalihaville lähes mahdotonta. Mistä se sitten johtuu, että niitä kiloja on? Minusta tuntuu, että enemmän se on kiinni tankkauksen ja kulutuksen välisestä epäsuhteesta, eikä niinkään ole kiinni mistä ravintoryhmästä kalorit/joulet järjestelmään tankataan.
Terveellistä on kuitenkin, että asiasta puhutaan, mutta lihantuotannon/-kulutuksen puolittamen tekisi taas suuren joukon elintaviketjun ihmisiä työttömiksi. Epäilen ettei lihasta pihtaaminen yksistään parantaisi suurestikaan kansanterveyttä.
Linkki MT:n uutiseen
lauantai 12. tammikuuta 2013
perjantai 11. tammikuuta 2013
Nimitettiin ammattiaikojaksi
"Tammikuun on kohta puolessavälissä, joten eiköhän sun jo olisi aika aloittaa toteuttaa niitä uudenvuodenlupauksiaksisi", sanoi vaimo sohvalla lojuvalle
miehelleen.
— Niinpä taisin minä jotakin luvata, puolustautui Heikki vaimolle odottaen pitemmän nuhdesaarnan siitä alkavan.
—Aika monta asiaa sinä lupasit. Tipaton tammikuukin ja lupasit olla vähemmän syömättä ja kallista maitoakin lupasit juoda vähemmän. Ethän sinä ressukka taida edes muistaa mitä kaikkea olet luvannut. Huusholliakin lupasit tapetoida, päätit joskus auttaa minua siivoamaisessa. Päivät pitkät sinä vain istust tietokoneesi vieressä, sen ruutua tuijottaen. Pihakin on taas lumestakin siivoamatta, luetteloi vähitellen hiiltyvä naisihminen puolisolleen.
Tuli siinä pitkä ripitys, eikä varmaan ihan aiheetta, muuta miksi nuita kaikkia asioita pitäisi tehdä tänään, kunhan joskus, pohdiskeli Heikki ääneen.
Kuka meistä miehistä ei olisi vähän semmoinen "ammattiaikoja", jolla on suunnitteilla jos jonkinlaista projektia, jonka ohjaajana vaimokulta yrittää olla.
—On tämä vaimo vain hivenen lepsu projektinjohtaja, ettei vaadi kirjallista projektisuunnitelmaa, jossa olisi kaikki luvatut ja sovitut asiat aikataulutettu. Jokaisella niistä olisisi sellainen luovutuspäivä, ajatteli Heikki mielessään.
Eikös e ollut jokin vanha satu tai runo, jossa sanotaan lupailevasta harakasta että, "Moni aikoi aikoi kartanon, sai valmiiksi harakanpesän".
Nyt Heikin rouva sen keksi ja sanoi miestään ammattiaikojaksi, kun sulla on noita aikomuksia, mutta ei niinkään tuloksia.
Harmitti tuo ripitys ja vaimon aiheellinen sanominen sen verran, että taitaa Heikki kirjoittaa vakavat aikomuksensa täst edes muistiin ja tekee ainakin osan niistä aikataulun mukaisesti pois.
HAASTE
miehelleen.
— Niinpä taisin minä jotakin luvata, puolustautui Heikki vaimolle odottaen pitemmän nuhdesaarnan siitä alkavan.
—Aika monta asiaa sinä lupasit. Tipaton tammikuukin ja lupasit olla vähemmän syömättä ja kallista maitoakin lupasit juoda vähemmän. Ethän sinä ressukka taida edes muistaa mitä kaikkea olet luvannut. Huusholliakin lupasit tapetoida, päätit joskus auttaa minua siivoamaisessa. Päivät pitkät sinä vain istust tietokoneesi vieressä, sen ruutua tuijottaen. Pihakin on taas lumestakin siivoamatta, luetteloi vähitellen hiiltyvä naisihminen puolisolleen.
Tuli siinä pitkä ripitys, eikä varmaan ihan aiheetta, muuta miksi nuita kaikkia asioita pitäisi tehdä tänään, kunhan joskus, pohdiskeli Heikki ääneen.
Opiksi ammattiaikojalle |
—On tämä vaimo vain hivenen lepsu projektinjohtaja, ettei vaadi kirjallista projektisuunnitelmaa, jossa olisi kaikki luvatut ja sovitut asiat aikataulutettu. Jokaisella niistä olisisi sellainen luovutuspäivä, ajatteli Heikki mielessään.
Eikös e ollut jokin vanha satu tai runo, jossa sanotaan lupailevasta harakasta että, "Moni aikoi aikoi kartanon, sai valmiiksi harakanpesän".
Nyt Heikin rouva sen keksi ja sanoi miestään ammattiaikojaksi, kun sulla on noita aikomuksia, mutta ei niinkään tuloksia.
Harmitti tuo ripitys ja vaimon aiheellinen sanominen sen verran, että taitaa Heikki kirjoittaa vakavat aikomuksensa täst edes muistiin ja tekee ainakin osan niistä aikataulun mukaisesti pois.
HAASTE
torstai 10. tammikuuta 2013
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
tiistai 8. tammikuuta 2013
maanantai 7. tammikuuta 2013
sunnuntai 6. tammikuuta 2013
Syksyn lehti tallessa
Talvisin jotkut sauvakävelevät,
toiset kävelevät ilman sauvoja lumikengillä ja aika monet
hiihtävät. Luistelu kiinnostaa monia samoin kuin jotkut ovat
intohimoisia laskettelijoita. Vaihtoehtoja riittää, joten kenenkään
ei pidä jäädä kauniina talvipäivänä pirttiin.
Minulla ei ole nyt kunnollisia suksia
ja luistelu on jäänyt lähes nuoruuden kokeiluasteelle. Nykyisin
tuskin pystyssä pysyisin luistimilla. Kävely on minun lajini, siitä
pidän. Kävelen ilman sauvoja, mutta myös sauvojen kanssa. Lumisena
aikana laitan lumikengät jalkaan ja menen metsään. Minulla on
poljettu reitti pihasta korpeen ja siellä vähälumisessa kuusikossa
voin tehdä lenkkiä. Joskus tuntuu, että takaisin paluu on vaikeaa
umpihankea tarpoen, jolloin voin tulla omia jälkiäni takaisin.
Minua ei viehätä valmiit hiihtoladut ja vauhti, vaan lumikenkäilyn
hitaus ja vapaus valita omat reitit. Kamera on aina repussa, kun
metsään suunnistan. Toisinaan kotiin tullessa on paljonkin kuvia
kortilla, mutta joskus voi olla ilman kuviakin.
Metsässä on paljon erilaista valoja
varjoja. Kuvattavaa riittää, on maisemia, oksia, kantoja kiviä
jne. Ei niitä mikään suuri tarve ole tallentaa, mutta nykyisin
laukauksella ei ole hintaa niitä voi ilokseen ottaa. Ottaessani
kameran esiin kuvaan lähiympäristöstä useita mielenkiintoni
herättäviä kohteita. Yritän olla kuitenkin kriittinen, ainakin
tallentaessani kuvia kamerasta tietokoneelle. Ensikarsinnassa tuhoan
noin puolet pois ja senkin jälkeen saatan karsia, jolloin voi olla,
että kymmenestä otoksesta vain 1- 5 jää myöhempää katselua
varten.
lauantai 5. tammikuuta 2013
perjantai 4. tammikuuta 2013
Suuria lupauksia
Uudenvuodenlupauksilla on pitkä perinne, eikä ole helppoa selvittää kuka on perinteen aloittanut. Ei kai sillä ole mitään väliä, sillä perinne pysyy. Julkisuudessa on ollut paljon erilaisia lupaajia ja lupauksia. Vähä merkityksetön ei ole ainakaan tasavallan presidentin uudenvuoden lupaus, alentaa palkkiotaan. Presidentillä, jos kellä on tunnetusti aina perässähiihtäjiä ja niin on tämäkin lupaus saanut paljon seuraajia.
Tähän mennessä on suurin tiedotusvälineistä lukemani erään kansanedustajan lupaus alentaa palkkionsa, jopa puoleen. Se on jo tuntuva uhraus ja osoitus ylimitoitetusta talkoohengestä.
Olikohan Sale ottanut oppinsa Manulta, joka usein tuumiskeli että, ”jotain tarttis tehdä”. Voi olla, että unilukkariksikin lupautunut vallaton presidentti panee tuumasta toimeen. Nyt sitten pelätään, että kaikkia pienikin palkkoja alennettaisiin, mutta se ei suinkaan liene tämän kupletin juoni, vaan suuremmista tuloista voidaan mitään vaarantamatta vähän kuohuja leikata.
Jos kaikilta otetaan palkasta jotakin pois, syntyy valtakuntaan seisahtunut tilanne, jossa palkkojen lisäksi muukin talous jäätyy ja pian on avantojen reunoilla ja metsissä patsaiksi jäätyneitä hahmoja, joita ei edes kevätaurinko saisi työkykyisiksi sulamaan.
HAASTE
torstai 3. tammikuuta 2013
Pukki odottelee ensi joulua
keskiviikko 2. tammikuuta 2013
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)