Jääkukat

Hevosvetoista



Uskomaton teho on yhden työhevosen voima, sillä hangessa kulkee suurikin tukkikuorma ja vielä ajomies kuorman nokalla. Olen nuoruudessani  itsekin ollut mukana hevostöissä isän kanssa, mutta siitä on aikaa, jo 50 vuotta. Myöhemmin olen omistanut kolmekin lasten harrastehevosta, mutta se on aivan eri asia kuin kunnon työhevonen.

Hevonen on ollut tärkeä Suomen sodanjälkeiselle maataloudelle, mutta 1960 luvulla hevoset väistyivät nopeasti maa- ja metsätalouden koneistuessa.

Perinteistä hevostyötä esiteltiin eilen Jyväskylän Korpilahdella, jossa kulttuuriryhditys Metsätorpanmaa järjesti tutustumispäivän ennen työkoneita elettyyn aikaan. Paljon aihe ihmisiä kiinnosti, kun paikalla olleet vanhat miehet kertoivat miten tukki, pöllit ja rangat ennen kulkivat metsistä rekipelillä tienvarteen.



Katto kestää

Lumikuorma

Talvista vääntöä

—Jyväskylä Rugby Clubin järjestämä Snow Rugby -turnaus valtasi Laajavuoren hiihtostadionin lauantaina 26.2.2011.
Lumikentillä pelattu turnaus on yksi Maailman pohjoisimmista ja samalla eksoottisimmista rugbytapahtumista. Turnaukseen osallistui yhteensä noin 30 miesten ja naisten joukkuetta ympäri Suomea ja Eurooppaa.

TV1



Innostus tuo onnea

Pakinaperjantai  222. Onni - tarkoitus ja merkityksellisyys

Harrastukset ovat ansiotyöhön verrattuna kummallinen asia, joka saa innostumaan, lisäksi harrastus rentouttaa. Mitä harrastamme on hyvin yksilöllistä eikä kaikkea osaa aina pitää edes harrastuksena, koska siitä on tullut huomaamatta tapa ja tottumus. Ulkoilemme ja liikumme eri tavoin erilaisissa säätiloissa, luemme, kirjoitamme ja valokuvaus on digiaikaan yleistynyt. Jokaisella on omat harrastuksensa ja niihin suhtaudutaan erilaisella vakavuudella.

Sellainen harrastus joka ei onnistu, jota ei oikein helposti opi, tuskastuttaa eikä se tee onnelliseksi. Osa aloitetuista harrastuksista jää muiden mielenkiintoisten kilpailijoiden jalkoihin. Kait se on hyvä, sillä turhaan ei kannata lyödä päätä seinään, koska se ei miellytä. Mutta kiinnostava hyvä harrastus tekee mielen virkeäksi ja ihmisen onnelliseksi.

Kiinnostavat asiat pysyvät mielessä ja jatkuva aktiivisuus auttaa oppimaan lisää, siksi esimerkiksi vieraan kielen harrastus saattaa olla tehokas tapa oppia, sillä tekemällä oppii, mutta pelkästään muita kuuntelemalla ja kadehtimalla osaajia, saa itselleen vain pahan mielen. Harrastuksiin liittyviä nettisivuja putkahtaa, kuin itsestään esiin, eikä kirjastosta ole vaikea löytää mitä tahansa harrastusta tukevaa kirjallisuutta. Näin minä olen ainakin kokenut. Tämä sosiaalinen media on myös aivan oma lukunsa, joka voi olla suuri merkitys kaikkiin muihin harrastuksiin.

Mitä haluaisin nyt tehdä? Juuri nyt minä kirjoitan ja sormet takovat innolla näppäimistöä. Ajattelen samalla tarkoituksella asiaa, joka ei olisi ilman pakinaperjantain merkityksellistä aihetta tullut mieleen. Tiedän toteuttavani juuri nyt, minulle mieluisaa harrastusta, koska muuten en tätä tarinaa kirjoittaisi. Hetken vielä istun tässä, mutta pian lähden ulos raittiiseen pakkassäähän. Mittari näyttää nyt vain -12 C°. Eilen tähän kellon aikaan oli kaksi kertaa kylmempi ilma, joten kevät tästä on tulossa kovan talven jälkeen.

Yleensä melkein jokainen ihminen pitää aktiivisesta toiminnasta, jolla on suuri merkitys onnellisen elämän kokemiseen. Me kaikki harrastamme yksilöinä vähän erilaisia asioita. Monesta puuhasta haluamme oppia lisää, mutta on myös paljon sellaista, joista voisi poisoppia.

Joku hiihtäjä

—Tällä viikolla kuvaillaan sanan "JOKU" inspiroimana.



Hiihtäjän kuvaa on muokattu FotoSketcher ohjelmalla!



Korkeat lumivallit

Tänä talvena on lumitöitä riittänyt omassa pihassa ja varmaan myös urakoitsijoilla on puuhaa ollut. Tämä kuva on kevyenliikenteen väylältä, jossa penkat ovat todella korkeat. Lumikenkäillessä pitää joskus ylittää tällaisia teitä, jolloin on oikein hetki suunniteltava mitä helpoimmin lumivallit voisi ylittää.
Nyt on mielenkiintoista odotella milloin tulee se aika, jolloin päivä lämmittää hangen pinnan, joka jäätyy yöllä kantavaksi kirreksi. Silloin on mukavinta liikkua aamupäivän tunnit omilla reiteillään.

ASkel

Askel

Korkeutta

SEIS

Forecan mukaan lumen syvyys on Jyväskylän seudulla: 61 cm, joten SEIS, nyt tämä riittää!

—VALO

Mustaa ja valkoista ”Vaikka pakkanen on kaiken viikkoa piinannut koko maata, on ollut ilo havaita päivien pidenneen ja auringonkin jo lämmittävän suloisesti...”


Valon mukana tuleva lämpösäteily saa aikaan ihmeitä, etenkin, kun tienvarsi mustuu liikenteen saasteista. Tästä se sulaminen alkaa ja muutaman aurinkoisen päivän ja vettä tihkuvan yön jälkeen hanget sulavat, kuin huomaamatta ja uusi kevät koittaa.

"Tiedätkö mitä kaikkea suuhusi panet?"

Se taisi olla joku telkkariohjelma, jossa keskusteltiin mm. ruotsalaisen Mats-Eric Nilssonin ruoka-aiheisista kirjoista. Ilmeisesti suomalaisia ruoka kiinnostaa, koska kirja piti varata kirjastosta ennen kuin sen sai. Tämä vanhemman hänen kirjoistaan sain aika pian, mutta uudempaa ”Aitoa ruokaa” kirjaa on odotettava pidempään, sillä varausjonossa oli yli 30 odottamassa ennen minua.

Ajattelemisen aihetta tämäkin kirja antoi. Ehkä eniten minuun vaikutti väittämä siitä, että elektroniikkaa ostaessamme tutkimme laitteiden teknisiä tietoja tarkemmin, kuin syömämme ruuan tuoteselostetta. Kun sitten ryhdyin tuota asiaa miettimään niin varmaan se on juuri niin, vaikka toisaalta tunnen aika hyvin käyttämämme ruoka-aineet. Tiedoissa on aina uutta opittavaa ja uskon kirjan vaikuttaneen tuleviin valintoihin.

Meidän perheessa ostetaan valtaosan ruuasta perus raaka-aineina, joista vaimon kanssa kokkailemme. Joitakin muutoksia ruokatottumuksiin on nyt päätetty tehdä tämän kirjan antamien tietojen pohjalta.

Syödään yhdessä!

16A

1234... Numerohaastekuva

Ei meillä ole mitään 16X, joten korvaavana 16A sulake!

Sain vakavan varoituksen

Oli vuoden 1961 kevät, eli siitä on aikaa kohta 50 vuotta, kun olin lumien sulettua suorittamassa moottoripyöräkorttia. Olin opetellut ajamaan itsenäisesti ns. määräaikaisella opetteluluvalla. Kortti piti käydä suorittamassa kotoa 50 km päässä olevassa kaupungissa. Menin sinne serkkuni kanssa hänen Cezeta 150 ccm vm.1956 pyörällään. Ensinnä oli suoritettavana kirjallinen koe, joka meni loistavasti lävitse, mutta ajokoe oli vaikea. Pyörä oli minulle outo ja siinä ei ollut kytkin kunnossa, joten risteyksissä se pahus tottumattoman käsissä sammui, ja niin töppäilin muutenkin sen verran, että ajokoe meni uusiksi. Oli tultava uudelleen muutaman viikon päästä. Silloin ajoin omalla pyörällä ja ajokoe hyväksyttiin.

Tämän jälkeen piti käydä hakemassa nimismiehen kansliasta virallinen mp. ajokortti. Vein kaikki paperit, mutta kansliassa paperit tarkistettiin. Silloin vaadittavaa poliisiin antamaa raittiustodistusta. Sellaista en ollut muistanut hakea. Sain neuvon mennä poliisin puheille, joka asui kirkonkylän toisella laidalla noin kolmen kilometrin päässä. Ajoin sinne polleasti suoraan poliisin pihaan. Konstaapeli kirjoitti raittiustodistuksen, jonka sain, mutta sitten hän halusi vielä tarkistaa sen opetteluluvan. Kaivoin lapun lompakosta ja annoin hänelle. Lupa oli päättynyt edellisenä päivänä!

—Poika sitä olet ajanut ilman ajolupaa, hän jyrisi. Nyt ajokortin saantisi siirtyy vuodella, koska olet rikkonut lakia ajamalla ilman korttia! Sakkokin tästä tulee. Meni siinä naama vakavaksi. Pyörä on ja liikkumaan on kova halu. Siinä sitten käytiin keskustelua, jossa olin todella heikoilla. Viimein konstaapeli päätti, että tämä puhuttelu olkoon sinulle hyvin vakava varoitus ja saat tämän kirjoittamani todistuksen, mutta ilman korttia et aja metriäkään.

Olin tyytyväinen, selviämiseeni varoituksella ja lähdin työntämään raskasta pyörää lämpimänä kesäkuun alkupäivänä, kohti nimismiehen kansliaa. Se oli aika raskasta ja hiki nousi pintaan. Ollessani noin puolimatkassa, sama poliisi ajoi Mossella ohitseni, silloin minä polkaisin Jawan käyntiin ja ajoin lähelle nimismiehen kansliaa, mutta en sentään pihaan, vaan jätin pyörän läheisen kaupan kuusiaidan vierelle. Pian oli taskussa uusi virallinen ajokortti.

Arvostan vieläkin tuota poliisia ja olen hänelle syvästi kiitollinen saamastani asiallisesta, mutta vakavasta puhuttelusta. Tuomio oli oikea ja se oli lisäksi inhimillisesti oikeudenmukainen, sillä se sakkokin jäi saamatta.

Lähestyvä kevät

Talvi jatkuu, kunnes kevät koittaa odottamatta

Tervetuloa uusi ulkoinen levy



Uusi ulkoinen levy

Mitä kaikkea menetin, kun levy vaihtui uuteen. Onneksi en aivan tarkkaan tiedä sitä, mutta onni on myös, että suuri osa tiedosta on koneen levyllä tallessa. Jonkun verran meni videoita ja valokuvia, mutta videoista on ainakin kuvaustiedostot tallella. On vain tehtävä uusi editointi. Opettavainen tämä vahinko oli. Nyt ostan vielä yhden lisälevyn, jossa säilytän vain varmuuskopiot. Tämä mennyt levy oli työlevy, sillä en pidä paljon tilaa vievää keskeneräisiä videoprojekteja koneen sisäisellä levyllä.


Jokainen kovalevy menee joskus rikki, sen olen toki tiennyt ja nyt oli oikeastaan hyvä, että tämä tapahtui takuun alaiselle laitteelle. Sain sentään uuden aseman vikaantuneen tilalle.

  Asiasta aikaisemmin

RIEHA

TO---

Torni

Nälkäinen ystävä



Räpylöitä paleltaa: — Ystävä anna pullaa!

Kilahtiko kirves kiveen, vai lohkeaako siitä kultaa?

Uutisia seuratessa tuntuu, kuin Nokian uusi ratkaisu olisi suuri riski,  jossa Nokia on ehkä iskenyt kirveensä kiveen.

Tämä tulee mieleen vain uutisista, sillä muuten olen älypuhelinten suhteen passiivinen ja tietämätön. Minulle riittää hyvin, hyvin vanha Nokian peruspuhelin. Nyt se on jo ulkoisesti pahoin kulunut, mutta toimiva, kun vain muistaa vanhaa akkua pitää latingissa.

Nokian kurssi on edelleen laskussa ja se on laskenut niin alas, että jos joku uskoisi tuon uuden liiton tuovan tulosta, pian alkaa osakekauppa käydä ja kurssi nousta. Sitten taas jotkut tienaavat pikavoitoilla.

Moni Nokialta leipänsä saava joutunee etsimään uuden leipäpuun. Jotakin uutta tulisi nyt keksiä. Olisiko se jotenkin liitettävä nykyista tehokkaampaa energian käyttöön, tai uusiin korvaaviin energialähteisiin. Voisi olla, että kännykän tekijöiden innovaatioista olisi hyötyä esimerkiksi entistä tehokkaamman palamisen, tai vaikka biokaasuteknologian hyödyntämisessä. Tietenkin yksi alue on kasvava peli- ym. humpuukiteollisuus, mutta ei eläke-ikäinen jaksa sellaiseen uskoa.

Pehmo

Hyvää Ystävänpäivää kaikille blogissa käyville!

Lapsille rakas ja pehmeä hauva!

Ikkunat

Viikon haasteaihe: "asuntosi ikkunoiden määrä" (ei ruutuja, ei tuplia, vaan ruutuässän arvo (14 ikkunaa))

Ikkunat

Optimisti toivoo aina

— Irwin lauloi Wexi Salmen sanoin, miten paremmaksi kaikki muuttuu, mutta hyväksi ei milloinkaan. On kuitenkin hyvä, että odotamme hyvää muutosta tapahtuvaksi. Mikähän se olisi se todellinen hyvän päätepiste, paratiisi? Ehkä se on juuri se paratiisi, johon jotkut idän uskonnolliset marttyyrit päätyvät tehdessään pahan terroriteon. On ehkä hyvä, kun siitä ei ole kukaan meille faktoja kertomassa.

Muistan työelämästä Simo nimisen hyvän asiakkaan, jolle soitin ainakin kerran viikossa. Jos kysyin häneltä kuulumisia, sai takuuvarmasti aina saman vastauksen: ”Sama kurjuus jatkuu, mutta kai tästä selvitään.” Hyvin Simo selvisi kaikesta ainakin minun mielestäni, tosin oli hänellä myös ongelmia, ainakin naissuhteissa.

Tukinajossa Eetu (hevonen) s.1945 ja Erkki s.1915
Kuva otettu v. 1959

Viisikymmenluvun lopulla rankoja ajettiin metsästä vielä suomenhevosen voimin. Tuolta ajalta muistuu mieleeni tapaus, kun naapurin miehen hevonen veti polttopuukuormaa metsässä, ja teki hangessa äkkikäännöksen, jolloin aisa katkesi ja kuorma jäi siihen. Harmissaan oleva mies otti karvareuhkan päästään ja sotki sen syvälle hankeen todeten hevoselle —P...e! minkä teit? Purkautua piti, mutta taisi olla ukossa enemmän vikaa ja vihaa itseensä, kuin kuormaa kiskoneeseen polleen. Puukuorma jäi siihen kunnes oli uusi sivuaisa vaihdettu tilalle. Varmaan sitä kuormaa piti keventää, jotta jäinen lavetti taas nytkähti liikkeelle.

Yleensä vaikeistakin asioista selvitään, koska niin päätämme, eikä tapahtunutta kurjuutta pidä jäädä pitkään harmittelemaan. Oma mieli olisi kyettävä rentouttamaan ja hyväksyttävä asia niin alitajunta alkaa työstää ratkaisuja taas uusiin arkisiin ongelmiin.

Polkupyöräkorjaamon ovi

—Tämän viikon haasteessa kolkutellaan oudoilla ovilla.

JÄ-------------i



Jäävuorisalaatti rapea, amerikansalaatti 

•Tieteellinen nimi: Lactuca sativa var. capitata

•Raaka-aineluokka: Lehtivihannekset

•Syötävä osuus: 100%



ATK-oppaita



Minä pidän erilaisia käyttöohjeita ja ohjekirjoja tarpeellisena kirjallisuuden lajina. Taakse jäänyt 1990 luku oli tietotekniikan yleistymisen vuosikymmen ja silloin julkaistiin paljon alan kirjallisuutta. Suuren osan, etenkin Petteri Järvisen kirjoista hankin, muita kahlasin lävitse lainaamalla kirjastosta. Omassa hyllyssä on yllättävän paljon, nyt jo vanhaa tietoa. Kun asia tuli esiin näin tiistai haasteena, otankin muutaman vanhan kirjan lähempään tarkasteluun. Ei näitä kirjoja viitsi paperinkeräykseen laittaa, olivat silloinkin aika arvokkaita, ainakin antamansa tiedon suhteen.  



Usein onglma saa onnellisen lopun

Mediayhteiskunnassa olemme jatkuvasti tietotulvan vaikutuksessa. Uutisotsikot hyppivät silmille ja mainontaa on kaikkialla. Pystyykö oma alitajunta seulomaan terveesti kaiken tuon tiedon jota vastaanotan?

Miten se muuten olisi seulottava, en tiedä. Vaalitkin ovat tulossa ja gallupit pyrkivät ilmeisesti tekemään varsinaisesta äänestyksestä turhan toimenpiteen. Mitä jos kansa pyrkiikin ajattelemaan omilla aivoillaan ja saattaa näyttää vaalipäivänä häränpyllyä mokomille horoskoopeille. Voi olla että vaalituloksen ennakointi on ihan turhaa ajankulua. Tärkeää mielestäni olisi, että siellä eduskunnassa olisi sellaisia kunnon kansalaisia, jotka kuuntelevat turuilla ja toreilla ja sitten toimivat valtion ja kansan yhteistä hyvää edistäen.

Saattaa kuitenkin olla, että usealla tuolilla istuva ihminen ei huomaakaan, miten kiittäessään toisaalle pyllistää toisaalle. Ei sitä varmaan ihan objektiivista ratkaisua voi kukaan tehdä, kuten nyt tuossa possu rokotteessakin kävi. Kaikille ei voi olla mieliksi. Harmi oli, ettei rokote sopinut aivan jokaiselle ja nyt jotkut lapset kärsivät ilman pienintäkään omaa syytään.

Jokainen meistä joutuu tekemään jatkuvasti omassa arkisessa elämässään valintoja, joiden oikeellisuudesta ei ole mitään fakta tietoa. Harmittavaa on, kun huomaa valinneensa väärin, on vain toivottava, että suurin osa ratkaisuista osuisi nappiin.

Onnellinen?

Mikähän se onni on? Ensimmäisenä tulee mieleen DNA-Onni ja muut hassun hauskat kännykkämainokset. Sitten muistuu mieleen Arto Paasilinnan Onnellinen mies, kirja ja elokuva. On se kait ollut kesäteatterissakin, hyvä näytelmä. Onnellisuus on tietenkin kiinni monesta asiasta, eikä vähiten onnesta, mutta myös onnea voi auttaa olemalla vain onnellinen.

Jos elämässä oikein huono tuuri käy, olisi vaikea olla onnellinen. Tosin joskus huonollakin tuurilla on puolensa, koska olisi voinut käydä vielä pahemmin. Siitä on jopa omakohtaista kokemusta. Olen onnellinen, kun selvisin aika vähällä.

Lähinaapurin mies sairastaa syöpää, mutta on kuitenkin aika onnellinen, vaikka tilanne on vakava. Sääliksi käy ja pyrin auttamaan joissakin asioissa, kuten lumitöissä ja joskus toimin kyytimiehenä sairaalalle. Samanlaisia muitakin sairaustapauksia on lähipiirissä. Elämästä ei selviä hengissä, lauleli aikanaan Juice, eikä sellaista onnea ole kenellekään suotu. Oisiko se edes mikään onni, jos eläisi maailman tappiin.

Tunnen muutamia ihmisiä, joilla minusta olisi aihetta olla vaikka kuinka onnellinen, mutta ei vain ole. Asenne on sellainen, että mikään ei riitä. Ovatko lottovoittajatkaan keskimääräistä onnellisempia? Ehkä, mutta minä en ainakaan usko rahan tuovan onnea. Onnellisuus syntyy, kun on hyvät ihmissuhteet, arvostaa toisia, mutta arvostaa myös itseään. Oma perhe on useimmille onnen lähde, mutta monella perhe-elämäkään ei onnistu. On se vain niin tuurista kiinni.

Talvinen kvartetti

Joulukaktus

Talon pohjoispuolella olevan keittiön ikkunalla on sen paikka. Vaatimattomana se siinä viihtyy, eikä sitä  tarvitse paljoakaan kastella. Rakkauden lisäksi kerran kuukaudessa kasteluveteen lisätään kasvuvoimaa. Syksyllä se oli kukassa ja nyt se taas kukkii, ei kovin runsaasti, mutta sitäkin kauniimmin. Kukinnan jälkeen seuraa pitkä lepokausi, jolloin ei juuri kasteluakaan tarvita. Vuodesta toiseen se vain viihtyy hyvin ja kasvaa. Kesäksi ruukku kannetaan ulos pihakuusen katveeseen.

Läsnä olevaa tulevaisuutta

Tämän viikon haasteena on sitaatti.

"Muisti on läsnä olevaa mennyttä, ajattelu läsnä olevaa nykyisyyttä ja odotus ja tulevan ennakointi läsnä olevaa tulevaisuutta. Augustinus siis yksityistää aikakäsityksen sijoittamalla sen jättämän jäljen henkilökohtaisesti koettuun aikaan."

Fredrik Långin esseestä 'Aika historiana ja aika kohtalona' teoksessa Minä, sinä ja rakkaus ja muita aatehistoriallisia esseitä (Teos 2010, s. 30.)

Helmikuu

Helmikuu

Syys- ja helmikuu ovat jotenkin samanlaisia, niitä yhdistää tumman ja valoisan jyrkät rajat. Helmikuussa hanki on vielä valkoista ja vastakohdat näkyvät selkeästi. Puut ovat pääasiassa huurteettomia. Helmikuu on kylmä kuukausi, aurinko näyttäytyy useammin kuin tammikuussa, mutta sen lämpö tuntuu merkittävästi vasta kuukauden lopulla. Ulkoilukuukautena helmikuulle ei ole vertaista. Luonnossa tapahtuu paljon kaikenlaista muutosta. Niin jänisten kettujen, jopa ilveksen jälkiä näkyy lumen pinnalla, lintujen toiminta aktivoituu.

Lumi kovettuu suojasäiden ja pakkasten vuorovaikutuksesta, hanki on etenkin lumikenkäilijälle miellyttävä asia, sillä tallatulta polulta on helppo siirtyä minne mieli tekee. Ennen hangen roskaantumista ja tummumista on syytä nauttia talven puhtaasta kauneudesta.

HI...

Selittämätön suru

Ihmisellä on monta syytä olla syvästi suruissaan, mutta useimmiten tilanne normalisoituu suruajan jälkeen. Pikku harmeista ja murheita ei pidä olla surullinen, vaan pikemmin iloinen siitä, miten hyvin asiat ovat. Jos ei suomalaiseksi syntyminen ole lottovoitto, ei sitä olisi ainakaan eläminen jossakin epävakaassa maassa. Meillä on hyvinvointiyhteiskunta, ja on ilmeistä että pystymme sellaisen säilyttämään sisulla ja hyvällä tahdonvoimalla. Ihmisen elämä on sittenkin niin lyhyt, ettei sitä pidä tuhlata tarpeettomaan murehtimiseen, vaan annetaan lampun valaista hämyisiä päiviä.