Videokerho Monitori:n syyskausi käynnistyi

 Videokerho Monitorin syyskausi sai vauhdikkaan alun Palokan ABC:n kabinetissa järjestetyissä avajaisissa. Mukana oli noin 15 innokasta kerholaista, jotka nauttivat yhdessä omakustanteisesta lounaasta ja virittäytyivät tulevaan kauteen.

Syyskauden toiminta käynnistyy virallisesti huomenna!

Kerho kokoontuu tuttuun tapaan kuukauden 1. ja 2. maanantaina klo 18.00 Keski-Palokan koululla, ja 3. maanantaina klo 18.00 tapaamme virtuaalimaailmassa Google Meetin kautta.

Ensimmäinen kokoontuminen on ensi maanantaina 9.9. klo 18.00 Keski-Palokan koululla. Tällöin kartoitamme jäsenten tarpeita editoinnin ja teknisen avun suhteen sekä keskustelemme tulevista tapahtumista ja mahdollisesta syys-retkestä.

Syyskuun muut kerhokerrat:

• 16.9. Keski-Palokan koulu klo 18.00

• 23.9. Etäkerho Google Meetin kautta klo 18.00

Tervetuloa mukaan syksyn mielenkiintoisiin video-aiheisiin!

P.S Puhelimien kamerat ovat jopa Järkkäriä parempia!

Yksinkertaisuuden viehätys

Vähemmän on enemmän – tämä vanha sananlasku kiteyttää hyvin minimalismin ytimen. Kun elämä tuntuu välillä liian hektistä ja tavarat kasaantuvat ympärille, minimalismi voi tarjota rauhan keitaan.

Minimalismi ei ole pelkästään tavaroiden karsimista, vaan kokonaisvaltaista elämäntavan muutosta. Se on matkaa kohti yksinkertaisempaa ja merkityksellisempää elämää. Kun vapaudumme turhasta, saamme tilaa tärkeimmille asioille: ihmissuhteille, harrastuksille ja omalle hyvinvoinnille.

Miksi minimalismi?

• Vähemmän stressiä: Kun ympäristö on siisti ja järjestetty, mielikin lepää paremmin.

• Enemmän aikaa: Kun tavaroita on vähemmän, niiden hoitoon kuluu vähemmän aikaa.

• Selkeämpi mieli: Kun keskittyy olennaiseen, päätösten tekeminen helpottuu.

• Kestävämpi elämäntapa: Vähemmän kulutusta tarkoittaa vähemmän ympäristökuormitusta.

Miten aloittaa?

Aloita vaikkapa yhdestä huoneesta tai kaapista. Käy läpi tavarasi ja kysy itseltäsi: "Tuoko tämä minulle iloa tai onko se todella tarpeellinen?" Lahjota, myy tai kierrätä kaikki ylimääräinen.

Minimalismi ei ole sääntöjä, vaan suuntaviivoja. Tärkeintä on löytää oma tapasi yksinkertaistaa elämää. Muista, että matka on tärkeämpi kuin määränpää.

Muutama vinkki:

• Aloita pienestä: Älä yritä muuttaa kaikkea kerralla.

• Älä pelkää sanoa ei: On ok kieltäytyä ylimääräisistä sitoumuksista.

• Ole armollinen itsellesi: Kaikki eivät ole täydellisiä minimalisteja.

Minimalismi on vapauttava kokemus. Kun päästämme irti turhasta, voimme keskittyä siihen, mikä todella on tärkeää. Ja ehkä kaikkein parasta on se, että yksinkertaisempi elämä voi tuoda mukanaan enemmän onnea ja tyytyväisyyttä.

Aloittamista vaille valmista: Teoriassa niin helppoa, mutta käytännössä jopa mahdotonta! Niin paljon olisi hyviä ajatuksia, mutta vaikka aloittaisin kuinka varovaisesti, ei siitä mitään ole tullut!

Valokuva on silmänräpäys

Valokuvaajan elämä on kuin buddhalaisen munkin. Molemmat etsivät sitä täydellistä hetkeä, sitä yhtä ainoaa oivallusta, joka kirkastaa kaiken. Valokuvaaja vain tekee sen kameran kanssa, munkki taas istuintyynyllään.

Ensin on tyhjyys. Muistikortti, joka odottaa kuvaa, kuten tyhjä mieli ennen meditaatiota. Sitten alkaa etsintä. Kohteen löytäminen on kuin puutarhan haravoiminen – jokainen kivi, jokainen lehvä tai sieni tarkastetaan huolella. Kun kohde on löydetty, alkaa varsinainen työ: keskittyminen, hengittäminen, kohteen näkeminen.

Valokuvaaja on kuin tarkka-ampuja, joka odottaa ratkaisevaa hetkeä painaa nappia. Sekunnin murto-osa, ja kuva on otettu. Mutta ennen sitä on oltava täysin läsnä, tietoinen jokaisesta yksityiskohdasta. Kuten munkki, joka istuu meditoiden ja havainnoi jokaista ajatusta, joka nousee hänen mieleensä.

Valokuvaus onkin ennen kaikkea meditaatiota. Se on matka sisimpään, jossa kohtaamme itsemme ja maailman uudesta näkökulmasta. Se on taidetta, filosofiaa ja tiedettä yhtä aikaa. Se on tapa nähdä kauneus, joka on kaikkialla ympärillämme, jos vain osaa katsoa.

Mutta kuten kaikessa, myös valokuvauksessa on tärkeää löytää tasapaino. Tekniikka on tärkeä, mutta se ei yksin tee kuvasta hyvää. Samoin kuin meditaatiossa ei ole kyse vain istumisesta ja hengittämisestä, vaan myös siitä, että päästää irti ajatuksista ja tunteista.

Joten seuraavan kerran kun otan oman Nikonini käteen, yritän muistaa: ole läsnä, keskity, hengitä. Ja kun painan laukaisinta, annan sen olla kuin mukin huokaus – täydellinen, ohikiitävä hetki joka tallentui muistikortille.

Valokuvaus ja meditaatio ovat läheisiä sukulaisia. Molemmissa haetaan keskittymistä, läsnäoloa ja täydellistä hetkeä.

Omasta kokemuksestani tiedän kaiken tämän, mutta muistanko, otanko nämä asiat huomioon kuvatessani? Jos kaikki olisi selvää niin minulla olisi paljon hyviä kuvia. Yritän saada aikaan minimalistisia kuvia mahdollisimman vähistä elementeistä, jospa samalla voisin oppia meditatiivista valokuvausta.

Syksyn alku,
sen kalenteri kertoo.
Ruskan kuukausi!