maanantai 31. tammikuuta 2011

Muodot

MV-muotoja

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Tässä on itua

Idut ovat hyvää ravintoa

lauantai 29. tammikuuta 2011

Ulkoinen kovalevy ei toimi

Tämä kuvassa oleva WD MyBook Studio 1 TB kiintolevy sanoi äsken yhteistyösopimuksen irti. Se ei toimi ei millään konstilla. Teran suuruisella levyllä on paljon tietoa, josta vain pieni osa on varmistettu toiselle levylle. Menetänkö tallennetut tiedot, sitä en vielä tiedä, sillä laitteen 2v. takuu on voimassa tulevan huhtikuun puoliväliin saakka. Mielenkiintoista nähdä ja kuulla miten paikallinen myyjäliike ottaa maanantaina vastaan tämän minulle ikävän asian.  

Ma 31/01 Vein toimimattoman levyaseman myyjäliikkeen huoltoon. He eivät tee sille mitään vaan levyasema lähetään maahantuojalle takuuvaihtoon. Uusi kovalevy saattaa tulla jo tämän viikon aikana. Levyllä olevia tiedostoja ei palauteta. Onneksi olen varmistanut levyn vuodenvaiheessa, eikä siellä ole mitään minulle korvaamatonta.  
La 12/02 Uutta levyasemaa, eikä vanhaa korjattuna ole vielä kuulunut! Kirjoitin kyselyn myyjälle, missä levyni luuhaa?

Ma 14/02 Vastaus: —Hei, Laitteenne on laitettu tukkurille takuuvaihtoon ja ovat kirjanneet sen vastaaotetuksi. Epäilen, että viivästyminen johtuu siitä, ettei heillä ole ollut vaihtolaitetta hyllyssä. Laitan tukkurille kyselyä tänään levystänne, jospa se vähän nopeutuisi.

Ke 16/02 Hei! Nyt on tilalle tullut vastaava kiintolevy. Oli jo eilisellä lähetteellä, mutta koko kuorma jäi tulematta. Noudettavissa huollon tiskiltä.
— Pitää käydä huomenna hakemassa!

To 17/02 Kävin hakemassa myyjäliikkeestä maahantuojan lähettämän uuden levyaseman. Malli on uudempi, ehkä myös varmempi. Ei pidä harmitella, vaikka menetin monenlaista tietoa. Onneksi en edes tarkkaan tiedä mitä menetin, joten nyt jatketaan tästä. Ehkä ostan vielä yhden levyn, jota käytän vain varmuuskopiointiin.

Rekisteritunnuksen numero

Kolme numeroinen, josta ensimmäinen numero on puolet seuraavasta luvusta!

—Lapsuusmuistoja

Se tärkeä ikävaihe, josta on vähiten muistoja. on varhainen lapsuus. Eihän aivan alusta voikaan muistaa mitään, kun ei edes puhua osannut. Sitten kun joskus komivuotiaana oppi itseään ilmaisemaan on joitakin muistijälkiä tallella. Olisiko se nyt sitten niin tärkeää muistaakaan mitä sen ajan vesirokkoinen kapalokäärö on ajatellut. Ei ollut 1940 sodanjälkeiset vuodet mitenkään hyvinvointiyhteiskunnan veroista aikaa.

Ei ollut edes muovisia leluja, vaan sai leikkiä luonnon kivien ja käpyjen kanssa. Hakohevoset ja käpylehmät olivat mukavia. Puiset autot ja itse tehdyt kaaripyssyt, niiden kanssa pihalla telmittiin. Oli mieleenpainuvaa hoidella vasikoita ja possuja vanhempien kanssa navetalla. Käydä kylässä isän hevosen reessä istuen ja kuunnella salaa jermujen huimia sotajuttuja.

Telkkari ja tietokonepelit eivät silloin ryöstäneet aikaa tärkeimmiltä tehtäviltä. Lukemaan oli helppo oppia Mummon sylissä ja kuunnella miten hän luki meille lapsille, joka päivä Satakunnan Kansassa ollutta Nalle Pekkaa. Joitakin muitakin sarjakuvia, mutta Fantom oli liian rajua. Myöhemmässä vaiheessa olen lukenut monet kesäyöt Äidille tullutta Nyyrikkiä. Muistuu mieleen Anni Polvan ja Erna Wilenin, silloin mieltä viihdyttäneet jatkokertomukset. Koulupojan seikkailunnälkää tyydytti Tarzanin huimat hommat Numan ja muiden viidakon eläinten keskuudessa. Pakko on mainita, myös Pekka Lipposen ja Kalle-Kustaa Korkin seikkailut vierailla mailla.

Keväisin tulvi läheinen joki ja se toi seikkailun lähelle. Rakensimme veljien kanssa lautaisia honkioita joilla laskettiin virran mukana. Kalastettiin ja usein saatiin suuria haukia, onneksi ei hukuttu vaikka monia vaaranpaikkoja uhmattiin. Joen vartta kävellen oli kesäiltoina mukava vetää syöttionkea tai uistinta. Naapurin Olli sai 12 kiloa painavan hauen, minun suurin poikavuosieni kala oli vain 3,1 kg hauki, mutta oli sekein aika vonkale. Uimaan opeteltiin heinäpellon ojassa, jossa oli vielä kesäkuussa reilu metri vettä.

Nykyaika on erilaista ja lapsille jää erilaisia muistoja, hyvä niin, mutta ei se ainakaan minua harmita, että lapsuus on ollut eritavalla rikas. Lapsilla ja eläkeläisillä leikki työ ja harrastukset sekoittuvat suloisesti toisiinsa. Näihin nykyajan hömpötyksiin on saanut perusteellisesti tutustua ja leikkiä työssä ja etenkin nyt eläkeläisenä. On ilo elää tasapainossa nykyaikaisten ja perinteisten asioiden kanssa, sillä ne edistät hyvää mieltä.

torstai 27. tammikuuta 2011

Ituja on kasvussa

Kysyin eräältä kaupan myyjältä mikä olisi halpa laite, joka olisi samalla myös hyvä. Hän mietti hetken ja sanoi halpojen ja hyvien olevan kokonaan loppuunmyyty. Ei niitä ole enää tarjolla! Paljon puhutaan terveellisestä ja edullisesta ravinnosta, siinäkin voi olla vähän sama asia, ettei sellaista ole. Uskon kuitenkin elintarvikealalla työelämän toimineena, että mahdollisimman vähän prosessoitu tuote soveltuu parhaiten ihmiselle.

Lähes joka talvinen harrastus on siementen idätys, joka ennen puutarhakasvien siementen kylvöä, on innostavaa puuhaa. Katsoin kertauksen vuoksi googlella ohjeita ja löysin Kotitalousopettaja, Anu Kärkkäisen Iduista nopeasti ja helposti vireyttä ja vitamiineja talveen. Tässä artikkelissa on mielestäni kaikki perusasiat hyvin esillä, joten ei muuta, kuin siemen itämään.

Minulla on nyt useampia erilaisia siemeniä liotusvaiheessa, joista viikon lopulla pääsee ensimmäisten itujen makuun. Jos tähän ituasiaan taas enemmän innostun, otan käyttöön myös vuosia sitten hankkimani Frehlife automaatin, jolla pystyy tuottamaan vähän suuremmankin itu- ja versomäärän.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

VA.........

VAnha voimala-haastekuva

Linkki: Wanhan voimalan sivulle

tiistai 25. tammikuuta 2011

Haasteet

Mustavalkomaanantain päättyessä alkoi heti Teematiistai!

maanantai 24. tammikuuta 2011

Uusi editointiohjelma

Puuhastelin eilen sunnuntaina kuvaamieni kotivideoiden parissa ja siinä minulle tuli vastamaton halu vaihtaa editointiohjelmaa. Lähdin heti aamulla kaupungille toteuttamaan päätöstäni. Ensimmäisessä kaupassa oli vain vanhoja versioita hyllyssä, haluamani olisi tilattava ja saatavana keskiviikkona. No minä kerroin kysyväni toisesta kaupasta. Ei ollut sielläkään, mutta huomenna se varmaan olisi heiltä saatavissa. Olin kuitenkin itsepäinen ja sanoin meneväni seuraavaan kauppaan. En heti itse löytänyt hyllystä, mutta kun sain asiantuntijan paikalle niin ohjelma löytyi. Hinta oli tosin kympin kalliimpi kuin noissa ei oo liikkeissä. Totesin siinä kuitenkin, että ”on tyhmää maksaa liikaa”, niin myyjä kysyi. —mitä se sitten muualla maksaa. Minä kerroin hinnan ja ajattelin jo lataavani ohjelman nettikaupasta. Myyjä kuitenkin teki jotakin tarkistuksia ja kirjoitti minulle lapun jonka kanssa menin maksamaan kassalle ja niin tulin uuden editointiohjelman omistajaksi. Sen pituinen se!

sunnuntai 23. tammikuuta 2011

lauantai 22. tammikuuta 2011

Kaksituksin

Meillä ihmisillä on normaalisti käsiä parittain, mutta joillakin saattaa käydä niin, ettei oikea käsi tiedä mitä vasen puuhailee. Siitä ei kuitenkaan voi käsiparkaa syyttää.

Ihan mielenkiinnon vuoksi voi ajatella miten hankalaa olisi, jos luoja olisi suunnitellut ihmisestä yksikätinen. Olisi silloin kaikki muutkin asiat aivan kummallisia, Veistä ja haarukkaa olisi käytettävä vuoron perää. Toisella kädellä ei voisi pidellä kiinni puupalikasta, toisen käden hallitessa vuolupuukkoa. Missä kohtaa kehoa se ainut käsi olisi, ehkä se olisi kuin norsulla kärsä.

Joku uskonto rankaisee varkaudesta käden menettämisellä, se on hyvin julmaa, kun näin tuomitaan. Monet ihmiset ovat menettäneet toisen kätensä sodassa tai muissa onnettomuuksissa, mutta se on vähän eri asia. Jonkinlainen käden korvike on useammilla kätensä menettäneillä. Joillakin se on koukku, joka toimii kätevästi, kun on sen kanssa oppinut elämään.

Joskus sitä yksikätistä elämää voi ihan huvikseen harjoitella, vaikka pitämällä toisen käden selän takana tai omassa taskussaan. Ei pidä sitten ainakaan lähteä huonolla talvikelillä liikenteessä törttöilemään, tuskin edes hiihtämään yhdellä sauvalla. On se uskottava, että vaikeaa olisi yksikätisen elämä, joten olkaamme onnellisia, kun saamme pitää ystävää käsitä, ja olla muutenkin kaksituksin.

Talo kuusikon laidassa

perjantai 21. tammikuuta 2011

Latu ilman hiihtäjiä

Hiihto on mukava harrastus ja yhteiskunta tukee sitä pitämällä yllä mahtavaa latuverkostoa. Hiihtäjiä on kuitenkin vain hyvin vähän, tai arkipäivisin ei juuri ollenkaan. Minäkään en ole hiihtänyt vuosiin, kuin kantavilla keväthangilla. Lumikengillä liikun lähes joka päivä, usein kuljen tällaisten väylien ylitse, joilla en ole hiihtäjiä tavannut. Minun sukseni ovat sen verran iäkästä mallia, ettei niillä ole asiaa näin hienolle väylälle, jossa latu on höylätty nykyaikaiselle kapealle sukselle.

Eihän työssä käyvä ehdi päivällä hiihtää ja tammikuiset illat ovat vielä pimeitä, siitä kait johtuu, ettei hiihtäjiä ole tungokseen saakka. Tuntuu, kuin riittäisi jos tuo latu avattaisiin vain viikonlopuksi, säästyisi siinäkin jonkin verran veronmaksajien euroja.

torstai 20. tammikuuta 2011

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Pikalaina tuli luettua nopeasti

Kirjastosta tuli sähköpostia, jossa ilmoitettiin varaamani kirjan olevan hyllyssä. Kauppaankin oli asiaa, joten kaksi asiaa samalla reissulla. Siellä se odotti Heikki UrmaksenRaadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät”. Kirjassa on 143 sivua ja se on uutuuskirjana kahden viikon pikalaina. Istuin heti lukemaan ja lähes samalta istumalta luin koko kirjan. Mielenkiintoista, mutta en sano muuta kirjasta, sillä se on itse luettava. Toverit ovat raadollisia ja kirjoittaja on sen varmaan useasti huomannut. Menestyvälläkin miehellä voi olla odottamattomia hankaluyuksia, eikä iso järjestelmä toimi aina kaikkien mielestä oikein.

Käyn huomenna palauttamassa lukemani kirjan takasin kirjastoon sillä sain uuden viestin sieltä, nyt ilmoitettiin että kaksi muutakin varaustani ovat noudettavissa. Eipäs sattunut, että kaikki kolme kirjaa olisi saanut samalla käynnillä.

Kätevää kirjastopalvelua, kun saa ilmoituksen milloin varatut kirjat ovat odottamassa lähimmässä kirjastossa.

Se....

tiistai 18. tammikuuta 2011

Talvi

Talvellä tulee nälkä, kun lunta on paljon ja riista vähisssä.

Klikkaa kuva suuremmaksi!

 

maanantai 17. tammikuuta 2011

lauantai 15. tammikuuta 2011

Syntymäkuukausi

1234.... numerokuvahaaste

perjantai 14. tammikuuta 2011

Taivaallista hierontaa

Istuin huutokauppasalissa katsellen ja kuunnellen miten kauppa käy ja raha liikkuu. Ostaminen on sitten ihan jo toinen asia, johon ei oikein vakavasti pidä suhtautua, sillä se saattaa käydä kalliiksi. Joskus onnistaa, kuten tässä taannoin.
Myynnissä oli jokin muhkuraisen mustan kankaan sisään koottu härpäke. Siihen kulki paksu sähköjohto ja siinä sivussa oli vielä jonkinlainen kaukosäädin. Meklari ei tainnut oikein tietää mitä oli myymässä, joten ei kympin pohjahinnan päälle ääntä kuulunut. Ajattelin, etten putoa korkealta, jos avaan kaupan ja niin huusin. Vasara paukahti heti kun äännähdin, ja niin minusta tuli tämän hierontalaitteen omistaja. Tuolia ei mukaan tullut, mutta tuon täkin voi vetää oman lempituolin istuimelle, ja asettaa valintanapista täristysohjelman päälle ja sitten vain rentoutua. Muutaman kerran se on ollut käytössä ja mukavalta se tuntuu, koska siinä on myös lämpövastus. Joskus laitan hierontalaitteen lattialle ja käyn siihen makuulle ja annan hurista. Taivaalliselta se tuntuu, joskus siihen olen jopa nukahtanut. Onneksi ajastin katkaisee hieronnan joten koko nokkaunten aikaa ei tarvitse olla hieronnassa.

Tämmöinen härrävärkki tahtoo helposti unohtua kaappiin ja jäädä sinne unohduksiin. Nytkin se oli siellä, mutta kaivoin sen esiin ja otin valokuvan siitä. Ehkä huomenna on taas aika nauttia rentouttavan taivaallisesta hieronnasta, kun annan tuon edullisen ostoksen tehdä sille luontuvaa työtä.

Puuttuvat sanat...

löytyvät sanakirjasta!

torstai 13. tammikuuta 2011

lauantai 8. tammikuuta 2011

perjantai 7. tammikuuta 2011

keskiviikko 5. tammikuuta 2011

Suojasäätä odottaessa

 
Tammikuussa saavutetaan talven huippukohta. Järvet ja maa on jäässä ja kaiken peittää valkoinen puuterilumi. Jalka painuu hangessa maapohjaan saakka, koska välillä ei ole suojasään tiivistämää lumikerrosta. Ilma on kuivaa ja kylmää, pakkanen paukkuu vanhojen hirsirakennusten nurkissa. Takassa palaa tuli, joka lämmittää pirttiä. Pihan lehtipuiden oksat ovat huurteessa ja taimikoissa havupuut kantavat suurta lumikuormaa. Lauhtuminen tekee lumesta painavaa ja silloin on nuori metsä lumituhon vaarassa painavan lumen kuormittamana. Vesijohdot myös saattavat halkeilla, kun pakkasten jälkeen mahdollisesti jäänyt putki halkeaa jään laajentuessa. Nykyaikainen kerrospukeutuminen pitää ulkoilijan lämpimänä, jos vain muistaa liikkua. Paikoilleen jäädessä pakkasviima yllättävästi nostaa nostaa tervettä punaa poskille.

tiistai 4. tammikuuta 2011

lauantai 1. tammikuuta 2011

Nyt se alkoi v. 2011

Täällä Pohjantähden alla hiipii sieluun asti halla”

Niin se loppui vanha vuosi, mutta onneksi uusi avautui välittömästi, samalla paukkeella. Olin kameran kanssa ulkona, mutta en silti ottanut ainuttakaan ilotulituskuvaa. En ollut sellaisella paikalla, että se olisi ollut mielekästä. Vuosi vaihtui rauhallisesti niin kuin yleensä ennekin on vaihtunut. Pakkanen oli kohtuullista viime yönä, sillä mittari taisi olla vajaassa -10 C°, joka on ihan leppoisaa, kun vertaa joulukuussa vallinneisiin alempiin lämpötiloihin.

Uudelle Vuodelle on aina paljon toiveita, mutta itseään ei pidä lupauksin pettää, silti pieni taikauskoisuus kuuluu ihmisluonteeseen. Tinaakin valoimme ja valoksien varjo tarkastelimme. Ihan mielenkiintoisia kuvioita niistä seinälle piirtyi.

Tänään uudenvuodenpäivänä kuuntelin Presidentin puheen, mutta siinä ei ollut juuri mitään erityistä, paitsi:
—Onko Suomi hyvä maa elää? Kansainvälisesti vertaillen vastaus on varmasti vielä myönteinen. Mutta tulevaisuuteen katsoen kehitys on monessa suhteessa huolestuttava.

Näyttää minusta vähän huolestuttavalta, kun valtion päämies ei ole aivan varma, että suomalaiseksi syntyminen olisi enää lottovoitto. Jos aihetta on huolestumiseen, se on kansallinen asia, että yksissä tuumin taistellaan hyvän kehityksen puolesta. Kyllä tästä selvitään, jos vain säätilat sen sallivat.