Varmaan aivan 1980 luvun alussa, kun ensimmäiset kerrat puhuttiin paperittomista toimistoista. Taisi olla vain puhetta, sillä silloin rivikirjottimet sylkivät paksuja pinkkoja erilaisia tulosraportteja ja muuta tilastoa. Tuli myös faksit käyttöön, joilla lähetettiin pitkiä viestejä, joiden vastaanottajat eivät niitä kaikkia viitsineet lukea. Kopiopaperia kului paljon, kun laser kopiokone oli niin helppo laite, jolla voi kopioda mitä vain mieleen tuli. Toimisto ei ollut paperiton, vaan kaikki oli paksuissa paperipinkoissa ja asiat olivat hukassa, ja mapit pullottivat tärkeinä hyllyissä.
 |
| Pietaryrtti |
Nyt alkaa näyttää siltä, että vähemmällä pareilla tullan toimeen. Lehtien luku älylaitteella on helppoa eikä paperilehteä enää ole tarpeen tilata. Eikä se ole edes mielekästä. Omat asiat saa helposti koneen muistiin, sillä esim. kalenteri toimii kaikilla älylaitteilla ja tiedot ovat synkronissa eri laitteissa. Kauppaan mennessä on hyvä pitää ostoslistaa, mutta sekin kulkee kännykässä. Sovelluksia on aika monia, joten niistä ei ole pulaa, joskin on valinnan vaikeutta. Ostos- tai muuta muistilistaa voi pitää Evernotella, Googlen Keepillä, Wunderlistillä tai vaikka S-ryhmän Foodiella. Aika käteviä ovat kaikki, vaikka toki noissa on paljoen eroavaisuuksia, joten useampaa sovellusta käyttäessä tulee joskus tenkkapoo eteen.
Paljon on kiinni omasta akstiivisuudesta miten asiansa organisoi, mutta paperia ei juurikaan enää tarvita. Paperittomuudella on sekin hyvä puoli, että omia tulosteita ei juurikaan tarvitse printata, kun tallentaa tietoa netistä Evernoteen, Zoteroon tai Onenoteen. Muste on helkutin kallista, joten säästäväisyys on taloudellisestikin järkevää. Koneelle tallennettu tieto on katevästi tallella pilvipalvelussa, josta se on helposti loydettävissä, mutta jos pöydällä on satoja tulosteita, niin siinä menee hermo, kun ei vain se oikea paperi ota löytäkseen.
