Tarpeet on!

Ensimmäisen "taskulaskimen" hankin vuonna 1972. Taskulaskin oli silloin suuri ja painava Canon. Se painoi noin ½ kiloa, ollen melkoinen mötikkä taskussa kuljetettavaksi. Kalliskin oli, mutta hintansa arvoinen, silloin kun se oli tärkeä työväline. Nykyisin taskulaskin on luottokortti kokoa, mutta ei se ole enää tarpeen, kun kännykkä, jossa on laskin seuraa aina mukana.
Paljon muutakin kännykkä on tehnyt tarpeettomaksi, kuten esim. navigaattorin. Oikein kun ryhtyy miettimään, niin mikä sitten on tarpeellista? Elektroniikassa on paljon mielenkiintoista, mutta ilmankin pärjää.