maanantai 18. toukokuuta 2020

Luontoa on suojeltava


Maanantai 18.5
Kasvien vallankumous on alkanut. Maapallon elävistä organismeista noin 80 painoprosenttia on kasveja, muu 20% on tavalla tai toisella liikkumaan pystyvää elävää kuten ihmiset, metsän eläimet, kalat ja linnut, hyöteiset  ym. Jos meillä ei olisi kasvillisuutta, ei olisi muutakaan elämää, sillä kasvullisuus sitoo ilmakehästä hiiltä ja tuottaa fotosynteesissä hengitettävää happea. Kavillisuus voisi huonosti jos meiltä puuttuisivat kimalaiset, sillä ilman pörriäisiä kasvit eivät säily, koska ne eivät pysty lisääntymään. Kauaa ei rittäisi syötävää kirvoille, kirafeille, ei ihmisille eikä muulekaan elolliselle elämälle. 

Puut, pensaat ja ruohot ovat viisaita, ja ne pystyvät torjumaan mm. luontaisia vihollisiaan niin, että kasvien suku säilyy. Jos hirvi syö kuusen latvuksen, kuusi korjaa asian kasvattamalla uuden latvan. Ruusussa on piikit, jonka vuoksi mikään eläin ei pysty nyhtään sitä juurineen maasta. Ihmisellekin on vaikeaa hävittää kurtturuusua. Lupiinin puolustusmekanismi on sen karvas maku. Lupiini ja monet muut kasvit tuottavat runsaan siemensadon, jota linnut levittävät. Ilman lintuja kasvilajisto olisi paljon vähäisempi. Kasvien juurissa on paljon voimaa, sillä monien kasvien mm. puiden juuristo pystyy hajoittamaan vaikka talon perustukset. Hyvinkin kuivassa maassa kasvit voivat elää ja etsiä elintärkeää vettä. Iso koivu ottaa vuorokaudessa satoja litroja vettä. Koivun juuriin talvella varastoitunutta mahlaa minäkin kerään keväisin kymmeniä litroja.
Kasvit tuntevat, jos niitä pahoin kohdellaan, niillä on lukemattomia puolustuskeinoja, kuten esim. myrkyllisyys tai vastemielinen maku. Sekä kyky parantaa haavjojaan.Jättiputki, jota vieraslajina torjutaan on voimakas polttava ominaisuus. Nokkosen polttaman ihon olemme varmaan kaikki joksus kokeneet. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti