Kevät hymy

Viikon aihe; HYMIÖ!

100 x Onnea!

Haaste 100

Suomalaisia herneitä

2x500g=1 kilo

Kirjainhaaste *IL* 

Tammenlehvät

Terminen kevät on vasta alkamassa, mutta haittaako tuo mitään, jos vapuksi tulee kesä. Aikaa on vielä hyvin, sillä viidessatoista päivässä voi tapahtua paljon. Saattaahan siihen mahtua vaikka vielä takatalvikin. Toukokuussa lehtipuut saavat nopeasti vihreän värin ja kasvukausi alkaa.

Meillä on pieni pensasmainen pihatammi, jonka lehdet säilyvät pensaassa talven yli ja putoavat vasta keväällä ennen uusien lehtien puhkeamista. Tämä pikkuinen pihatammi kukoistaa vielä viime kesäisissä lehdissä. Aurinkoisena kevätpäivänä se saa väkisinkin katseita osakseen erilaisuudellaan.

Odotan perhoskesää

Kevät on tulollaan ja se on taas sitä aikaa, kun amatöörivalokuvaajille alkaa kesälaitumet. Minulla perhosten kuvaus on jäänyt aika vähälle, mutta nyt voinkin ottaa vinkistä vaarin ja aloittaa nyt heti, kun perhoset alkavat lennellä. Vielä en ole nähnyt ainuttakaan kevätperhosta. Wikipediasta tarkistin, että neitoperhosia voisi ehkä jo huhtikuussa löytää, mutta tosin perhonen vaatii toimeen tullakseen jo selkeästi + asteita. Tänä kevään ei noita perhosten lentokelejä ole vielä ollut.

Minun kuvausvehkeilläni voisi kyllä saada perhoskuvia sillä laukussa on 105mm makro ja 300 mm linssiin on loittorenkaita. Lisäksi on langattoman salaman kanssa mahdollista lisävalaista ja saada lyhyellä suljinajalla ja pienellä aukolla vaikka käsivaralta kuvia.

Olen vain huono löytämään perhosia, vaikka yritin niitä viime syyskesän aikana tavoittaa, mutta menestys oli tosi huono. Jotakin konstia olisi käytettävä. Hyvät neuvot otan kiitollisuudella vastaan ja taidan ensiviikolla käydä etsimässä kirjastosta jotakin ohjeita parantaakseni huonoa perhosten elämänlaadun tuntemustani.

Onko tämä viime syksynä kuvaamani neitoperhonen?

Lumitilanne

Vähän on kevät myöhässä viime vuoteen verrattuna

Kampa sivulle

Silloin ennen euroa

Hinta 19 mk

Huhtikuussa siirrytään kesäleluihin

Harmaa taivas, muuttuu kevään siniseen. Pienessä lapsen mielessä näemme kaiken hienon.
Mitään ei tarvitse tehdä, kun voi jo  tuntea poskilla auringon ja aistia kevään pidentyvät päivät.

Valokuvatorstai 282. haaste

Sidontaan

Muovipinnoitettua rautalankaa

 

Maistuu makealle

Suomessa pakattua hunajaa

Tänään ja tasan vuosi sitten

Keväät eivät ole aivan samanlaisia

Miehen mieleen

  Moottoripyörä on sellainen laite, että se on minun mieleeni, vaikka en sellaista omista, enkä edes ole aikonut hankkia. Kiinnostus konepyöriä kohtaan juontaa aivan -60 luvun alusta, jolloin minulla oli JAWA moottoripyörä.
 

Tänään Jyväskylän Hipposhallissa oli nähtävänä moottoripyöriä moneen lähtöön. Todellisia namusia ovat nuo kiiltävät koneet. Kansaa oli paljon, joten varmaan monilla on suunnitelmissa hankkia kaksipyöräinen menopeli.

Suunnilleen hyvän käytetyn auton hintaisia ovat, joten eivät ne motoristin kilometrit kovin edullisia ole, siksi tällaisen vanhemman miehen on syytä tyytyä vain vanhaan polkupyörään.

Kevät keikkuen tulevi

Volvo (47)

Vanha auto vauhdissa

Kevään kukka

(Tussilago farfara) Keltainen leskenlehti on sellainen kevään huomiomerkki, jota ei voi ohittaa näkemättä. Jo eilen näin kukkavanoja, mutta vasta tänään ne olivat avoinna tienpenkassa huomiota herättävinä väriläikkinä. Leskenlehti saa pian ensimmäiset hyönteiset kukilleen, mutta tänään en nähnyt niillä vielä ainuttakaan pörriäistä tai sitruunaperhosta.

Pääsiäisnoita paluulennolla

Turkoosi noita-akka, kun ei ole tullut kuvatuksi edes turkoosin värisiä revontulia taivaalta.

Korkki kiinni

Kun et tarvitse korostuskynää, pistä korkki kiinni, ettei väri kuivu.

Kevätkärpänen

TuhkakupPI

Aamulla luistellen illalla kahlaten

Suunnittelijan työ on haasteellista, ja saattaa olla jopa vaikeaa. Suomessa on tehty paljon suunnitteluvirheitä, sillä meillä on homekouluja, sortuneita halleja ja heikkokuntoisia teitä. Yksi tiesuunnittelun virhe näkyy monissa jalankulkutunneleissa, joiden vedenpoistoa ei ole ehkä ollenkaan mietitty. Näin keväällä, kun on yöpakkasta ovat tunnelit vaarallisia liukkaan jään takia ja myöhemmin päivällä, kun jää sulaa, voi olla vaikeaa selvitä kuivin jaloin tunnelista.

Pojista kasvaa konemiehiä

Kaikki pikkupojat haluavat olla koneenkäyttäjiä, eikä jatkuvasti leikkivästä pojasta välttämättä kasva koskaan miestä, jos uskoo minun vaimoani. Koneiden käyttäjä olen ainakin omasta mielestäni. Harmittaa tosin katsoa, nykyisiä pikkupoikia, joilla on aivan erilaiset lelut, kuin ennen muinoin oli. Nykyiset lelut ovat teknisiä ja ja radio-ohjattuja, kun ne onnen oli tehty puusta tai sitten leikittiin vain kuusenkäpyeläimillä. Nyt jo alle viisivuotiaat kuuntelevat musiikkia äitinsä älyluurin Spotifystä. Silloin joskus ei ollut putkiradiotaan joka huushollissa, puhelimesta puhumattakaan. Telkkaria me päästiin katsomaan vasta kun olimme jo toisella kymmenellä.

Nykyiset pikkupojat tuntevat automerkitkin, jopa vastaantulevien autojen mallit luetellaan automatkan aikana. Viisikymmenluvun alussa auto oli niin harvinaisen, että riitti kun tunsi naapurin piikkinokka Mossen, ja enon haisevan Wartburgin. Volkkarilla jos joku tuli pihaan, tiesi sen olevan Kukkulan, Rauma-Repolan tukinostajan.

Monenlaisia konemiehiä on kuitenkin meistäkin pojista kehittynyt, mutta ihmetyttää millaisia näistä elektronisten lelujen kasvateista syntyykään. Kehitys on ollut valtavaa, jopa uskomatonta, kun ajattelee asiaa vaikka siitä näkökulmasta, kun omat isovanhemmat ovat syntyneet tsaarin aikaan, jolloin Suomessa elettiin kuten Aleksis Kivi ”Seitsemässä veljestä” kirjassa on kirjoittanut.