![]() |
makroviikko 78 |
Arjen ajatuksia ja askareita, sekä liikuntaa luonnossa, jolloin kuljetan kameraa matkassa mukana.
keskiviikko 31. lokakuuta 2012
tiistai 30. lokakuuta 2012
Lokakuu on lopuillaan
Huomenna keskiviikkona on lokakuun
viimeinen päivä. Maassa on vähän lunta ja lokakuun talven
uskotaan kansanperinteen mukaan kestävän, toisin kuin marraskuisen
talven. Voi olla, että ilmasto on muuttunut joten vanhat merkit voivat
olla väärässä, mene ja tiedä. Marraskuussa maa makaa martona,
kuolleena. Ei maassa enää mikään kasva, koska kasvua edellyttävä
lämpö ja valo ovat poissa.
Kukat ovat kuihtuneet ja puiden lehdet ovat pääosin
pudonneet ja haravoitu kompostiin, uuden kasvumullan
raaka-aineeksi
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
keskiviikko 24. lokakuuta 2012
tiistai 23. lokakuuta 2012
Ensilumi (23.10)
Ensilumi sataa yleensä yöllä tai illalla, mutta joskus myös päivällä. Meille, omaan pihaan ja katoille satoi ensilunta viime yönä. Nyt on lämpöasteita +4,6 º, joten se sulaa pois, ellei kohta kylmene ja ala sataa lisää lunta. Vaikka tämä sulaisi pois, on ensilumi saatu, ja seuraavat lumisateet ovat sitten muuten edistämässä talven tuloa. Ilmastonmuutos on ilmeinen tosiasia, mutta niin on myöskin totta, että lumetonta talvea ei näillä pohjoisilla seuduilla tule olemaan vielä pitkään aikaan.
lauantai 20. lokakuuta 2012
Tulen kanssa on oltava varovainen
Savun hälvettyä voi vain todeta
jotakin jo tapahtuneen, jos sitten kykenee enää mitään
havainnoimaan.
Vanhan viisauden totuus on:
Vanhan viisauden totuus on:
- Ei savua ilman tulta
- Tuli on hyvä renki, mutta kavala isäntäHyvä nämä asiat on mielessä pitää ja yrittää olla varovainen ja tähdentää varovaisuutta myös lapsille ja nuorille, sillä ei ole tulen kanssa syytä leikkiä.
Palovaroitin
Näissä vanhoissa taloissa voidaan vielä käyttää vanhoja, pelkän pariston voimalla piippaavia varoittimia. Muistelen, että palovaroitin tulee olla jokaista alkavaa 60 m² kohden. Meillä se tarkoittaa, että noita rasioita tulee olla neljä- viisi. Nyt kun laskin niin kaikkiaan niitä onkin 6 kappaletta.
Piti oikein lähteä tarkistamaan, että ne myös toimivat, ja löytyihän siellä katossa yksi, josta oli patteri kokonaan pois. Nyt sekin on taas toimintakunnossa, kun laitoin siihen tuoreen patterin. Hyvä olisi myös, jos kaikki varoittimet aloittaisivat yhteisen konsertin, jos yksikin savua haistaa.
Sitten on vielä yksi paha asia, ja se on häkä, joka on hajuton mauton ja tappava kaasu, jota voi päästä huonetiloihin ainakin puulämmityksen yhteydessä, jos ei osata uuneja oikein käyttää.
Kaikenlaisiin asioihin ihmisen on hyvä varautua ennakkoon, sillä todellakin savun hälvettyä voi olla juupelin paha mieli.
perjantai 19. lokakuuta 2012
Aamun aatos
Jos auton huolto laiminlyödään sen arvo laskee nopeasti, mutta hyvin huollettu kulkuneuvo säilyy hyvän näköisenä ja toimii kauemmin.
Mitä jäykemmäksi kroppani käy sitä enemmän sohva kutsuu. Jäykistyn henkisesti, ja ruumiillisesti, nivelten kitka kasvaa ja lihasten hapensaanti heikkenee.
Oma keho kaipaa säännöllistä huoltoa. Ikääntymisen ongelmia ilmenee hitaammin, kun harjoitan säännöllistä terveysliikuntaa. Toistuva elintoimintoja virkistävä rentoutuminen, hengitys- ja lihasharjoitukset sekä venytykset tekevät ihmeitä, mutta se on vain niin itsestä kiinni, miten kehon omavalvonta toimii.

Oma keho kaipaa säännöllistä huoltoa. Ikääntymisen ongelmia ilmenee hitaammin, kun harjoitan säännöllistä terveysliikuntaa. Toistuva elintoimintoja virkistävä rentoutuminen, hengitys- ja lihasharjoitukset sekä venytykset tekevät ihmeitä, mutta se on vain niin itsestä kiinni, miten kehon omavalvonta toimii.
torstai 18. lokakuuta 2012
keskiviikko 17. lokakuuta 2012
tiistai 16. lokakuuta 2012
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Sieniaika jatkuu
Tänään on poikkeuksellinen syksysää, kun ei sada vettä. On valoisaa, jopa syvällä metsässä. Sammal on märkää, mutta kumisaappaat jalassa on mukava kävellä, katsella ja kuunnella. Syksy tuo muutoksia maisemaan, kun puut ovat jo lähes kokonaan lehdettömiä. Mukanani ei ole kuin kamera kaulalla, jolla kuvaan metsän pieniä yksityiskohtia. Silmäni ovat tottuneet puiden lomasta siivilöityvään valoon.
—Mitä kumman keltaista näenkään maassa?
Kantarelli! Niitä on jopa enemmänkin.
Taskussa ei ole edes muovipussia, ei ole kameralaukkukaan mukana. Onneksi päässäni on pipo. Kerään päähineellisen keltaisia sieniä. En odottanut tällä reissulta löytäväni mitään erityistä, mutta niin vain osuin sieniesiintymään. Ehkä pitää vielä toistamiseen käydä etsimässä, jos vaikka sieniaika vielä jatkuu.
Taskussa ei ole edes muovipussia, ei ole kameralaukkukaan mukana. Onneksi päässäni on pipo. Kerään päähineellisen keltaisia sieniä. En odottanut tällä reissulta löytäväni mitään erityistä, mutta niin vain osuin sieniesiintymään. Ehkä pitää vielä toistamiseen käydä etsimässä, jos vaikka sieniaika vielä jatkuu.
lauantai 13. lokakuuta 2012
Jäniksenhäntäsoppa
Luonnonystävä
tuskin pitää koskaan metsästysasetta kädessään. Hän tarkkailee
luonnoneläimiä niitä suojellen ja päättää itse mitä tekee ja
mitä ei aio tehdä missään tapauksessa.
Tulee
hetkiä jolloin elämä johdattaa kulkijan lähelle villieläimiä,
mutta hän voi samoilla korvessa ja kankailla pitkäänkin tapaamatta
ainuttakaan metsälintua tai nelijalkaista ystävää. Onko ihminen
erinäisillä toimillaan tehnyt villin luonnon elämän hankalaksi?
Ihmisen
on pakko erota asioista joita hän on aina rakastanut. Hän alkaa
miettiä. Hän katsoo, tunnenko minä tällä hetkellä metsästäjän
lihanhimon, vai toiminko itsekkäästi vain katsellen? Jos suojelu
todella kuuluu toimintatapoihin, hyväksymme asian ja antaen riistan
elää rauhassa.
Häränhäntäsoppa
on maukasta, hyvää ruokaa, mutta jäniksen tai rusakon häntä, se on niin pieni
töpöhäntä, ettei siitä kunnon soppaa synny.
Vanha
kansantarina kertoo miksi jänöjussilla on töpöhäntä:
”Kauan
kauan sitten jäniksellä oli pitkä häntä. Eräänä päivänä
jänis poimi mansikoita, kun kettu tuli vastaan ison porkkanan
kanssa. Jänis kysyi:
— Mistä olet noin ison porkkanan saanut? Kettu sanoi,
— Mistä olet noin ison porkkanan saanut? Kettu sanoi,
—Tuolta
Isännän viljelmistä.
Jänis kiitti tiedosta ja lähti hakemaan porkkanoita. Kun hän oli isännän pellolla, jänis kiskoi maasta ison porkkanan. Isäntä huomasi jäniksen. Jänis lähti karkuun. Isäntä sai kiinni jäniksen hännästä ja repäisi hännän poikki ja siitä lähtien kaikilla jäniksillä on ollut lyhyt töpöhäntä.”
perjantai 12. lokakuuta 2012
keskiviikko 10. lokakuuta 2012
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)