Syksy

Korkeakoski

Vähän lirisee, mutta ei kuohu

Keltaisteten lehtien koski

Koskessa on enemmän keltaisia lehtiä, kuin vettä. Kohta on aika toivoa runsaita syyssateita.

Ylläsrinne

On kulunut vuosien tovi, kun viimeksi kävimme Lapissa, mutta nyt tuli sopiva tilaisuus viikon lomaan. Ruska-aika oli jo päättymässä ja monet hotellit sulkivat ovensa sesongin päättyessä. Oli onni puolellamme, sillä meillä oli ihanteellinen viikko. Kertaakaan ei satanut ja lämpötilakin oli miellyttävä. Mikä siinä oli lomaillessa, kun meillä oli eräopas ryhmän vetäjänä. Aurinkoisia päiviä ei ollut, sen sijaan sumu peitti tienoot ja tunturit. Hotelli Ylläsrinne oli meille sopiva paikka kaikenkaikkiaan ja siitä oli mukava tehdä lyhyiden vaellusten lisäksi myös matkoja autolla. Kävimme mm. Levillä ja monissa muissakin paikoissa, jopa Ruotsin puolella. Lehdet pysyvät puussa ja maaruska oli voimakkaan värinen. Revontulia olisi tehnyt mieli kuvata, mutta pilvet ja sumu estivät taivaalliset näkymät.   

— Punertaa marjat pihlajain,

Lokakuu on lopuillaan

Lokakuu päättyy eikä maa ole valkea vaan musta. Lunta on luvassa, sen tiedämme. Meitä on säätiedotuksissa varoiteltu huonoista keleistä, joten ei lumi tule kenellekään yllätyksenä. Katselin marketin parkkipaikalle, miten hyvin on talvirenkaisiin vaihdettu. Suurin osa autoista on talvikumeilla, niin on minunkin autoni. Antaa talven tulla, mutta silti pitää olla varovainen ja huolellinen autokuski. Syksy on pimeää aikaa, mutta valoisuus kasvaa heti kun maahan sataa lunta. Lunta jopa odotan, jotta synkkyys poistuisi.

Päivä jolloin talvi on akelen lähempänä

Pian saapuu talvi, menneille kesäpäiville kiitos, saapuva uusi vuodenaika tulkoon!

Hyyppäänvuori

Näkymä Hyyppäänvuorelta

Halki hiljaisuuden

Aamu

Harjun portaat

Ympäristötaidetta Tourujoella

Lokakuu

Syksyssä on paljon hyvää, eikä se ole ollenkaan vuodenajoista ikävin. Onhan syksy sadonkorjuun aikaa jolloin luonto on vielä lokakuun alussa hyvin värikäs. Päivien pituus lyhenee ja yöt ovat pimeitä. Lokakuussa sataa yleensä ensilumi, joka harvoin pysyy talven yli kevääseen saakka. Muuttolinnut lähtevät kohta, elleivät ole jo lähteneet. Nyt on hyvä aika kerätä kesän lehdet kompostiin maatumaan mullaksi uutta kesää varten. Aurinko paistaa lokakuussa monina päivinä ja yöpakkasen jälkeen syksyinen luonto on ihan parasta.

Syksyä pukkaa

Käydessäni taannoin lääkärissä sain määräyksen käyttää paria erilaista verenpainetta alentavaa pilleriä päivittäin.

— Mitä sivuvaikutuksia näillä on, minä kysyin?

Kaikkiin lääkkeisiin saattaa liittyä joitakin sivuvaikutuksia niin näihinkin, sillä verenpaineen alenemisen lisäksi näillä on sivuvaikutuksena antaa muutamia elinvuosia lisää., sanoi lääkäri.  

Minulla on puhelimen muistikortille ladattuna 600 sivuinen "He eivät tiedä mitä tekevät" äänikirja. Tämä on Jussi Valtosen vuoden 2014 Finlandia palkinnon voittanut teos. Valinnasta päätti Anne Brunila. Kirja ei ole oikeastaan minun makuuni, enkä varmaan lukisi sitä normaali kirjana. Näin ulkoillessa sen kyllä varmaan kuuntelen kokonaan. luettuna tekstiä on  yhteensä 26 tuntia.

Paljon erilaista tietoa siinä opuksessa on, sillä toinen päähenkilö on amerikkalainen mies joka hieman ihmettelee suomalaista elämänmenoa, jopa suomalaista sosiaaliturvaa.

Suomalaista luontoa samoillessa tällainen teos kuluu kuin huomaamatta, joten kirjan kuuntelu tuo minulle lisää ulkoilutunteja. Huomenna on tarkoitus käydä puolukkametsässä ja siinä sitten annan olla kuulokkeiden korvilla sivuvaikutuksena.

Puolukoiden aikaa

Pienet purot muodostavat
vuolaan joen, kun ne ensin löytävät

tiensä yhteiseen uomaan.

Olen huono poimimaan marjoja. Mustikanpoiminnasta ei tule kerrassaan mitään, mutta nyt on hyvä puolukkavuosi. Olen kannon tai mättään vierellä ja kas kummaa leveä poimuri täyttyy nopeasti puolukoista. Hyvässä paikassa saattaa samalla istumalla saada toisenkin rohmullisen. Kuin huomatta vajaassa tunnissa on muovinen kauppakassi marjoja pullollaan.

Puolukka on todellista superfoodia, terveys ruokaa, jolla on muutakin kuin täyttävä vaikutus. Ehkä kaikkia puolukan hyviä vaikutuksia ei edes tunneta. Jos varastoon kertyy esimerkiksi 50 kiloa marjaa se vastaa kiloa/viikko. Jo tuosta määrästä saa useampikin henkilö hyvän terveysvaikutuksen. Puolukkaa ei ihan joka päivä halua syödä mutta sopivassa määrin se antaa enemmän, kuin sen keruusta syntyy vaivaa.

Puolukan poiminta on ainakin minulle terapeuttista puuhaa. Ollaanhan siinä raikkaassa ja aurinkoisessa suomalaismetsässä, hengittäen raikasta metsäilmaa. Sitten vielä kun siellä saattaa sammakko pelmahtaa suomättään takaa sormille, on säikähdys melkoinen. Metsässä saa kuunnella linnun laulua ja katsella taivaalla pörrääviä Hawk tai Hornet sotakoneita.

Meillä tämän vuotinen puolukkapaikka on lähellä metsäautotietä, joten puolukkasaaliin kantamiseen ei kulu suurta energiaa. Metsässä kulkiessa emme ole löytäneet tänä kesänä sieniä juuri ollenkaan, eikä siihen vakiopaikkaan näytä tulevan suppilovahveroita. Milloinkaan meillä ei ole ollut näin vähän kantarellia mitä nyt on. No nyt on puolukkavuosi ja sillä hyvä. 

Kellastunut

Ruska alkaa lehtien kellastumisella

Onnea ja iloa

Ihmisen mieliala vaihtelee onnellisuudesta hyvinkin onnettomaan. Jos on kalassa eikä saa ainuttakaan sinttiä voi olla hyvinkin onneton. Marjastaja jos tulee kotiin täysinäisten  sankojen kanssa on hyvin todennäköisesti väsynyt mutta onnellinen.  Kameran kanssa samoillessa tulee aina onnelliseksi, sillä kuvia voi ottaa kaikenlaisilla ilmoilla ja melkein mitä kohteesta tahansa.

Katson äsken televisiosta dokumentin Hiroshimassa 70 vuotta sitten tapahtuneesta. Erään lehden valokuvaaja on silloin ottanut kaksi valokuvaa välittömästi atomipommin pudottamisen jälkeen. Historialliset kuvat ovat tallella ja niiden todistusarvo on valtaisa. Onneksi on nuo kaksi kuvaa, joissa olevista kaksi henkilöä on ollut elossa, kun TV-dokumentti on tehty.

Onnea ja pettymyksiä on niin monenlaisia, että niitä on vaikea jopa mahdotonta hallita. Monet joutuvat lähtemään pakosalle ja onni voi kohdata, jos pakomatkan päätteeksi saapuu ystävällismieliseen maahan, josta saa turvapaikan.

Lienee ihan parasta, kun voi iloita pienistäkin asioista ja pitää yllä iloista ja nauravaista ilmettä, ettei sydän märkänisi.

Hämärää ja sateista

Syksyinen päivä on lyhyt ja usein sateinen. Ei aurinko juurikaan näyttäydy ja lumeton musta maa imee sen vähäisenkin valon. Tuulisena päivänä saattaa jopa palella, jos unohtaa liikkua. Tärkeimmät pahamaan syystyöt on tehty, joten aikaa riittää tietokoneelle ja telkkarin katseluun. Televisiossa on paljon tarjontaa, ettei kaikkea edes ehdi katsoa. Osan tallennan, ja lähes kaikki on Areenassa, ruudussa tms. katsottavissa. Jälkeenpäin katsomiseen on hyvä mahdollisuus, mutta erittäin harvoin niitä tallenteita tulee katsottua.  

Herra Harakka

Aloitimme pihan lintujen syötön, kun näytti ilmat viilenevän pakkaselle. Ihmeen paljon talitiaiset kuluttavat auringonkukan siementä, sillä ensimmäinen 10 kg alkaa kummasti huveta. Ehkä tintit kerääntyvät laajemmalta alueelta pihaan, kun naapurit eivät ole vielä aloittaneet ruokintaa. Harakka ja oravat eivät pääse lintulaudalle, mutta maahan pudonneista siemenistä ne kyllä huolehtivat.  

Päivän kuvat

Lehdet on haravoitu pihamaalta kompostiin. Enää ei lehtä ole kuin haavassa ja tammessa

Rannassa oli jo jäätä, joka nyt on taas sulanut. Vaikka syksy on niin luonnossa riittää väreja. Värit ovat vain vaihtuneet uusiin sävyihin.

Orvokki ei säikähdä ensimmäisiä räntasateita, ei edes pikku pakkasia

Viitaniemi

Keinumieli-Tyhjämieli-Häkkimieli 

Tietoa teoksesta