Ei punerra

Terveelliset avokadot

Näin keväällä on erittäin hyviä avokadoja tarjolla. Nämä kuvaamani isot ovat Lidl helmäosastolta. Ostan avokadoja, mutta ei ihan joka päivä tule syötyä, vaikka olisi varmaan hyötyä korvata muita rasvoja avokadolla.

Pellervo-lehden marraskuun 2016 numerossa kerrotaan avokadosta aika negatiivisia asioita. Avokado on lehden mukaan ympäristön vihollinen. Avokado on tullut muotiin, sillä sen kulutus Suomessa on vuodesta 2010 lisääntynyt noin kuusi kertaisesti, joka on valtavan paljon. Avokadossa, kuten monissa muissakin etelän hedelmissä törmätään samoihin ongelmiin. Viljely suuntautuu lähes kokonaan vientiin, koska paikallisille ihmisille se on liian kallista ruokaa.

Pellervon artikkelin mukaan Meksikossa viljellään avokadoa, kaatamalla vanhoja metsiä tehdäkseen tilaa uusille hedelmäviljelmille. Avokadon viljelyssä käytetään myöskin paljon torjunta-aineita ja avokado kuluttaa runsaasti vettä. Hedelmäkilon tuottamiseen tarvitaan yli 500 litraa vettä, viljelmät koettelevat vesitilannetta näissä etelän aurinkoisissa maissa. Vedestä on pulaa ja avokado kuluttaa vettä niin paljon, kuin alueen janoisin kasvi manteli.

Länsimaisen kuluttajan pitäisi miettiä, löytyisikö samoja vitamiineja ja samoja muita hyviä vaikutuksia joistain kotimaisista hedelmistä vihanneksista tai muista ravintokasveista.

Linkki:  13 syytä

Oppia ikä kaikki

Tee itse kaurajuoma

— Tekee mieli oppia, mm. terveellisen syömisen perusteet. Siinä onkin miettimistä, jotta päätä särkee. Ruoka tulee valita laadukkaina raaka-aineina, eikä pitkälle jalostettuna.

Opastin eräälle tuttavalle kaurajuoman tekoa ja kun kysyin eilen hän vastasi:
— Ei maksa vaivaa!

Minusta itse tehty kaurajuoma maksaa rahassa todella vähän ja vaivaa on vain vähän, kun tekee 5 litraa kerralla.. Viisi litraa valmista kauramaitoa maksaa kaupassa 2€/ltr ja itse tehtynä alle 10 senttiä/litra. Pidän kotona tehtyä laadultaan vähintään yhtä hyvänä, ja ellei ole on valmistuksessa mennyt jokin mönkään. Ohjeita voi löytää googlettamalla.

Lisäravinteita ei juurikaan kannata, eikä tarvitse, jos vähänkin ymmärtää elintarvikkeista tehdä valintoja. Finelin nettisivulta löytyy kaikki tarvittava tieto, joten sitä kannattaa tutkailla aina kun on tiedon tarvetta. Minä käytän lisäravinteena omega-3 kapseleita, kun kalaa ei tule kovin usein syötyä.

Ruoka-aikojen säännöllisyys on tärkeää eikä aamupalaa pidä unohtaa. Lounas kello 12 ja päivällinen kello 17, sekä iltapala noin kello 20 aikaan.

Lautasen koolla on merkitystä sillä iso lautanen täynnä sisältää lähes aina enemmän jouleja, kuin täysi lasti pienellä lautasella. Ruokaa tulee syödä tarpeen mukaan, mutta tarpeen oikea ymmärtäminen on hirmuisen vaikeaa. Fineli

Lusikallinen mustikkaa

Nyt niitä on!

Vanha mies ja liukkaat saappaat

 Vaikka jäisellä jalankulkuväylällä on karkeaa sepeliä ja kengissä on liukuesteet, on kulku sittenkin kovin huteraa. Jotkut nuoret juoksevat, kuin kesäkelillä. Ilmeisesti ikä ei tuo kokemusta, vaan se lisää kömpelyyttä. Oli niin vaikeaa kävellä, että pian palasin takaisin kotiin. On varmaan parempi lähteä uudelleen ja nyt autolla. Otan kameran mukaan ja samalla käyn ostamassa makkaraa ja maitoa. Tietenkin pysähdyn johonkin sopivaan paikkaan ottamaan muutamia valokuvia.

Jouluksi hapankaalia

Vain valkosipulit puuttuvat

Maukkaita hedelmiä

Persimon hedelmä oli minulle tuiki tuntematon herkku, mutta ei enää ole. Ostin tänään niitä muutamia ja ovatkin makoisen makuisia etelän hedelmiä. Toki kaikki hedelmät ovat hyviä ja terveellistä syötävää, mutta on tässä mielenkiintoinen uusi maku. Varmaan noista voisi valmistaa jotakin herkku ruokalajia, mutta taitavat maistua suoraan hedelmäkorista.

Linkki: Persimon

Ruuasta voi säästää laadusta tinkimättä

Seisova pöytä

Yle julkisti eilen ruokaostosvertailun, jossa edullisimmaksi ruokakaupaksi mainitaan Lidl. On se hyvä, kun on edes vähän kilpailua, sillä muuten ruuan hinnat saattaisivat olla suurissa suomalaisissa kauppaketjuissa vielä nykyistäkin korkeampia. Hinnalla on aina merkitystä ja se korostuu myös kauppojen mainoslauseissa.

Kyläkauppa Keskinen mainostaa:
           -Sieltä ostetaan, mistä halvemmalla saadaan

Gigantti toteaa nasevasti:

           -On tyhmää maksaa liikaa

On niitä varmaan muitakin, mutta ainakin nama tokaisut saavat ajattelemaan. Suomalaista meidän on suosittava, sillä olisi tyhmää tukea ulkolaista elintarviketuotantoa, jos kotimainen vaihtoehto on olemassa. SOK: n ja Keskon kaupat ovat lähellä, joten lähes poikkeuksetta ruokaostokset tapahtuvat jommasta-kummasta. Nyt kuitenkin on kuulunut että saksalaiskauppa rakentaa samaan ryppääseen, joten on se vaan ihme, jos ei siihen tule myös poikettua, kuhan se ovensa avaa.

Ruokaostosten edullisuudessa on ratkaisevaa mitä sieltä kaupasta ostaa. Käytänkö valmiita eineksiä, vai valmistetaanko kotiruokaa tuoreista raaka-aineista omassa keittiössä. Mitä valitsen ruokajuomaksi? Onko se laatuviini, olut, maito vai läheisestä luonnonlähteestä noudettu vesi. Voin itse viljellä omakotitontilla jotakin. Vielä edullisempaa on kerätä luonnosta villivihanneksia Ja syksyisin marjoja sekä sieniä. Ei pidä unohtaa myöskään madollisuutta ostaa elintarvikkeita suoraan niiden alkuperäiseltä tuottajalta.

On tyhmää käyttää kovin prosessoituja elintarvikkeita, koska laaturuokaa on mahdollista saada edullisemminkin.

Iltasnomat kirjoittaa aiheesta

Avocadon siemenet

Avocadon siemenet



Idätys

VALOKUVATORSTAI: 324. haaste  

Makuasioista

Virallisia ravintosuosituksia pitäisi varmaan noudattaa, mutta mikä niitä kaikkia muistaa, vaan syö mitä mieli tekee. Punaisen lihan osuus on suomalaisessa ruokavaliossa kasvanut suureksi, joten sitä ei enää pitäisi lisätä, ihan vain ympäristöllisistäkään syistä. Kalaa voisi syödä enemmän, mutta kun ei itse kalasta, se on kaupassa jopa lihaa kalliimpaa. Marjoja ja sieniä kasvaa lähimetsissä lähes rajattomasti, ainakin omaan tarpeeseen riittävästi, niitä on tullut kerättyä. Vihanneksien ym. viljelyyn on omalla tontilla hyvin tilaa, mutta on se vain niin, että ammattiviljelijän tuottamaa laatua on vaikea saavuttaa. Omalla pihan pienviljelyllä saattaa olla myös aika korkeat kustannukset.
Monia perusraaka-aineita on mielekästä ostaa torilta tai marketista ja säilöä niitä. Meidän perheessä on jo pitkänä perinteenä ollut hapankaalin valmistus. Huomenna on se päivä, jolloin taas hapankaaliverstas käynnistyy.
Hapankaalin resepti on yksinkertainen, kaali suikaleiksi ja happanemaan.  Liitän tähän linkin Kotilieden ohjeeseen, jos joku vaikka innostuisi hapankaalin valmistukseen:  http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/helppo-hapankaali
Kannattaa kokeilla, jos vaikka oppisi tuohon terveelliseen makuun.

Hapankaalista oppii helposti pitämään.

Päivitetty 02.11
hapankaali on valmistumassa 15 kg on tänään suikaloitu ja nuijittu.

Suppilovahverot

Monet sienikeittoannokset ovat varmassa tallessa

Viime viikolla poimitut suppilovahverot mahtuvat kuivattuna muutamaan maitopurkkiin. Säilytys ei vaadi paljoa komerotilaa ja sienet säilyvät ruuaksilaittoon saakka.

Mahlaa

Muutamina keväinä olen juoksuttanut mahlaa. Nyt se oli unohtua kokonaan, mutta tuli aamulla puheeksi, niin otin poran ja muutamia muovikannuja sekä pulloja ja aloitin toimet. Hyvin näyttää vielä juoksevan, vaikka vähän myöhäinen aika tämä on. Katsotaan nyt paljonko sitä otan talteen pakastamista varten. Samoista koivuista olen sitä ennenkin juoksuttanut, jos puu näyttää siitä kärsivän otan moottorisahan ja teen koivusta saunapuita.

Mahlan juoksutus ei ole jokamiehenoikeus

Lenkkimakkara uutuus

Paikallisessa marketissa oli tänään monia maistiaisia ja aina pitää uutuuksia maistaa. Sain maistaa ja myös ostin minulle uutta Juustosydän makkaraa. Hyvältä se maistuikin vaikka lihaa ja lihaan verrattavia valmistusaineita on 48 % ja tuotteen lihapitoisuus vain 31 %.

Jos itselle tekisin käyttäisin lihaa reilummin. Tuntuu myös vähän kummalliselta, kun makkaran sisään on tuommoinen vuotava sulatejuusto pumpattu. En silti pode muutosvastarintaa ja saatan tuollaisen paketin ostaa toisellakin kerralla. Tuleeko kohta myös kauppohin sellaisia lenkkimakkara uutuuksia, joissa on sinappikin sisään laitettuna? Voihan sinne laittaa muitakin juustoja ja majoneeseja.

Pidän kuitenkin parempana vanhaa konstia ja ehkä sittenkin mieluummin ostan makkaran ja sinapin ja juuston eri paketissa, pientä hämmennystä koki vaimokin, kun uutuutta kotona maistelimme.

Suomalaista hevosen- ja lampaanlihaa pitää suosia

Kaiken maailman pikkuasioista nousee ajoittain kohua. Onko se niin, että media tarvitsee aika-ajoin uutta vettä myllyyn. Tässä tapauksessa teollisuus on korvannut kallista lihaa halvemmalla raaka-aineella lihamyllyssään. Hevosenliha on ihan vain sijaiskärsijän osassa, sillä näyttää siltä, kuin lihatalot haluavat tehdä tulosta. Kuluttajaa siinä juksataan se on selvä. Sama lienee ruisleivässä, jossa voi olla suurin osa vehnäjauhoa tms.

Jos lihatalo toimisi rehellisesti niin, eikä sille satu mitään inhimillistä erehdystä niin tuoteselosteessa seisoo tarkkaan kaikki käytetyt raaka-aineet. Tosin tuoteselosteet painetaan niin pienellä fontilla, ettei niitä ilman suurennuslasia kukaan pysty lukemaan. Usein on vielä sellainen värivaihtoehto, kuten musta pohja ja tummanpunainen kirjain niin eipä sitä ainakaan heikompinäköinen pysty lukemaan.

Hevosenliha sinänsä on lihaa siinä kuin joku muukin. Muistan Perniöläisen hevosmakkaran olleen ainakin Turun kauppahallissa erityisen suosittua. Vanhanaikainen paksu hevosmakkara, ihan nousee hirnumatta vesi kielelle, kun sitä muistelee.

Kaippa se on EU:n syytä tämäkin, joka on tehnyt määräyksineen karhunpalveluksen hevosen- ja lampaankin lihalle, koska nykyisin hevosia ja lampaita vastaanottavat vain muutamat pienteurastamot. Kuljetusmatkat ovat Suomessakin kohtuuttoman pitkiä ja suurin osa hevosista hävitetään ohi elintarvikekäytön.

 Haastaja

Sataprosenttista lihaa

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi:
—Tutkijat puolittaisivat lihankulutuksen!

Varmaan sitä on tutkittu miten lihantuotantoon kuluu paljon puhdasta vettä ja kallista energiaa. Joku pitää lihantuotantoa eettisesti kyseenalaisena. Lihan syöjäksi on kuitenkin totuttu ja sellainen ihminen, joka on käyttänyt koko elämäsnsä reilusti lihaa, ei siitä helposti luovu. Voi olla, että helppoa on luopua jostain muusta, kuten alkoholista tai tupakasta, mutta kun pitäsi liha jättää hankkimatta minua se ei innosta. 

Limousin so

Lihankulutuksen puolittaminen on jo niin suuri juttu, että siihen on sitten opittava ja totuttava kasviperäiseen proteiiniin lapsesta saakka.
Onko kansan lihavuuskaan lihansyönnistä kiinni? Kiivain karppauskeskustelu on rauhoittunut, niin sittenkin uskosin, että hiilyhdaatit aiheuttavat liikalihavuutta vähärasvaista lihaa enemmän. Katsellessani noita markettinen makeita osastoja, oikein ihmetyttää miten suuria ne ovat ja miten paljon limuja ym. sokerihöttöä kansalaisten kauppakasseissa kulkee.

Jostain syystä noita liikakiloja kulkee mukana eikä painon pudottaminen ole helppoa. Pysyvä painonhallinta on monille liikalihaville lähes mahdotonta. Mistä se sitten johtuu, että niitä kiloja on? Minusta tuntuu, että enemmän se on kiinni tankkauksen ja kulutuksen välisestä epäsuhteesta, eikä niinkään ole kiinni mistä ravintoryhmästä kalorit/joulet järjestelmään tankataan.

Terveellistä on kuitenkin, että asiasta puhutaan, mutta lihantuotannon/-kulutuksen puolittamen tekisi taas suuren joukon elintaviketjun ihmisiä työttömiksi. Epäilen ettei lihasta pihtaaminen yksistään parantaisi suurestikaan kansanterveyttä.

Linkki MT:n uutiseen

Suomalaisia elintarvikkeita

Kuvasin noin 2 minuutin videon tuottajien tapahtumasta. Näytti niille ilmaisille elintarvikkeille olevan ottajia.

 Tuottajat kysyvät: "Miksi se joka tekee eniten saa vähiten?"

Lehtokotilo

Kaikkea sitä pihamaalla kulkee, tosin tällainen lehtokotilo ei kovaan vauhtiin pääse vaikka näyttää, kuin koko eläin oli suuri pyörä. Toistaiseksi näitä eliöitä en ole omalta pihalta vielä löytänyt ja tämäkin yksilö on kuvattu muualla. En tällaisia kovin kaipaakaan, vaikka olen kuullut, että niistä voisi valmistaa herkullista ruokaa. Viime aikoina lihan hinta onkin noussut, mutta sittenkin ostan mieluummin oikeaa lihaa, vaikka se olisi hieman kalliimpaakin

Pala tomaatia

Lohko

Kesäkurpitsat

Tuntui vähän siltä, että tänä kesänä ei meidän tontilla minkään kasvinviljely onnistu. Alkukesä oli kylmä ja muutenkin epävakaa. Kesäkurpitsan siemenet ostin vasta loppuunmyynistä. Huonosti ne itivät, mutta sain sentään reilut kymmenen tainta avomaalle vietäväksi. Nyt ne rehottavat kohopenkissä, jonka katoin oksasilppurilla murskatuilla kuusenoksilla. Vettä ja ravinteita on riittävästi, nyt myös lämpöä. Tänä aamuna avautuivat ensimmäiset kukat. Näytti niissä jo pörriäisetkin käyvän. Nyt toivon vain,  ettei hallaöitä ei tulisi, ennen kuin syyskuun lopulla. Kurpitsa nimittäin nyykähtää heti jos lämpötila laskee alle -0°.

Paella

Palella on hieno ruokalaji, jota voi toki valmistaa myös Suomessa. Paella oli meillä eilen pääruokalaji ja se on todella maukasta. Ruoka valmistettiin ihan omassa keittiössä, mutta kokki oli taitava mies Espanjasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Paella