Kirpputorilla

 Kumma juttu, kun joku ihme vietti vetää kirpputoreilla käymään. Järki sanoisi, että älä sinne mene, sillä saa vaikka kaikki paikkakunnan kulkutaudit, kun vanhoja vaatteita ja iänikuisia romuja hypistelee. Ainakin kirpparilla käynnin jälkeen on pestävä kädet saippualla ja noin +60° kuumalla vedellä. Pöpöjen lisäks, joskus harvoin voi jonkun “aarteen” bongata, mutta ainiharvoin. 

Muutaman kerran minulle on käynyt niin, että ajattelen katsoa kaikki hyllyt ja sitten tulla hakemaan tämän kiinnostuksen kohteen. Joskus se on onnistunut, mutta useimmin se minun valitsemani tuote on kelvannut jollekin kanssaihmiselle. Jonkun kerran olen jäänyt miettimään ja mennyt seuraavana päivänä muka hakemaan sitä aarretta. Lähes aina on tullut tehtyä turha sakkokierros. Varmaan vain yhden kerran onnistuin kun myynnissä oli hyvä miesten nahkasalkku, sen hinta oli 10€. en sitä ostanut, mutta menin seuraavana päivänä sitä hakemaan, jolloin salkku oli edelleen saatavana, mutta hyllyssä oli lappu 

— tämän pöydän tuotteet -50%

Se oli edullinen ostos ja salkku on minulla hyvin usein edelleen käytössä ja sen arvo on ihan hyvä.
Monet vievät kirppareille pelkkää likaista romua, se ei ole mielekästä, mutta niin tavanomaista. Hyviä löytöjä olen tehnyt joistakin kirjoista ja joskus löytänyt jonkun uuden käyttämättömän esineen edullisesti. Eräs hyvä löytö oli Nikon salamavalo. Laitteessa oli lappu, että se on epäkunnossa. Avasin paristokotelon, jossa oli patterit paikallaan. Epäkuntoisesta laitteessa oli 5€ hintalappu. Ostin sen, koska ajattelin, ettei tässä ainakaan korkealta putoa, kun lähes uusi laite oli kyseessä. Heti autossa laitoin salamaan uudet paristot ja niin se toimi, kun uusi laite toimii. Tuossa hyllyssä se on ja käytössä lähes viikoittain.

Kävimme tänään kahdella kirpparilla. Vaimo osti kaksi vetoketjua, mutta minä en löytänyt yhtään mitään. Kotona sitten pesimme kätemme oikein kunnolla ennen teen juontia.