Keppiä vai porkkanaa

Liikunta, syöminen, terveelliset elämäntavat, niistä tiedotusvälineet paasaavat eivätkä suotta. Jostain syystä ihmisistä on tullut laiskoja, sillä jalkojen päällä olemme vain pienen osan valveilla oloajasta. Suurin osa päivästä kuluu istuen. Telkkarista on tullut aikamoinen orjuuttaja, joka tahtoo vetää takamuksen sohvaan ja tunnit toisensa jälkeen kuluvat sitä tuijottaen. Mainoskatkojen aikana sentään noustaan sen verran liikkeelle, että polku jääkaapille pysyy avoimena.

VIIKON 40 KUVA

 HAASTA YSTÄVÄSIKIN!

Jotenkin on kyettävä motivoimaan itselleen uusia aktiviteettejä. Ehkä yksi parhaista on tietoisesti panna telkkarille huppua silmille ja suorastaan rajoittaa television katselua. Televisio saattaa passivoida vielä enemmän kuin tietokone, jolla sentään tehdään jotakin, kuten kuvien käsittelyä, kirjoittamista tai sitten yhteydenpitoa lähellä ja kauempanakin olevin ystävien kanssa. Pitkien kirjeiden kirjoittaminen tuttavapiirille olisi mukavaa, mutta se tahtoo jäädä siksi, että harvoin niihin kirje postauksiin saa palautetta. Ehkä olemme tottuneet tänä tekstarien ja Facebookin aikana minimoimaan viestintämme muutaman sanan mittaiseksi.

Muutos ei tapahdu ilman innostusta, ja pientäkin innon ilmausta on ruokittava ja saatava se vahvistumaan. Askelet eivät saa olla pitkiä, sillä hosumalla ei saavuteta pysyviä tuloksia. Seurantaa on muistettava tehdä, sillä helposti hyvä päätös jää hoitamatta, ellei sisäinen omavalvonta ja kannustus toimi. Tavoitteeseen pääsy antaa kumman hyvä mielialan, joten jo sen takia kannattaa jatkaa aloittamallaan tiellä.

Täältä tullaan

Valokuvatorstain 218. haaste      

"Vilu
meren valo
helmikuun valo
kesäyön lämmin valo
syksyn häikäisy
talven viima:
katse."

Pertti Nieminen, kokoelmasta Vaikka aamuun on vielä aikaa (Otava 1989)

Tatti kannolla

Ruskea on syksyn sävy

Syttyi se

KY-haastekuva

Syysaamu

Vauhdikas kahvitauko

Mustavalkomaanantai #85

”Vauhti”, sopiiko se tähän kuvaan hyvin vai huonosti? Kamera oli tukevasti jalustalla, kun kuvasin kahvitauon ryhmän 1/3 sekunnin pitkällä valotusajalla. Aika oli hidas, ”piitkä” ja kaatuneen koivunrungolla istuvat kahvitaukolaiset näyttävät kiireisesti käyttävän aikaa. 

Muuten tuollaisessa vanhassa metsässä on rauhoittavaa samoilla, kun samalla voi kuvata metsän ihmeellisyyttä ja kerätä talven varalle suppilovahveroita ja torvisieniä.   

Mikä tämä on?

Koralliorakas
Metsissä kulkiessa kohtaa monenlaista luonnonkasvia, joita ei vielä tunne. Tämä sieni on minulle outo tapaus. Sellaisia kasvaa lahoavien koivujen kyljessä ja suurimmat painavat varmaan useamman kilon. Jätin rauhaan vaikka jo muutamasta tällaisesta olisi sienikori täyttynyt. Ehkä juuri siksi jätinkin, jotta tilaa jäi tuntemilleni herkullisille sienille.

Hapakkaa

Syksy, jopa talvi ovat lähestymässä, vaikka vielä ei ole ollut edes kunnon yöhalloja. Pian se uusi vuosi kuitenkin tulee ja tuo tullessaan monia mielenkiintoisia asioita. Tasavallan presidentin paikka on avoinna ja vähitellen on selvinnyt ketkä ovat sitä haluamassa. Eva, Sauli, Paavot, Pekka ja Timo
panevat parastaan. Yhdelle se tehtävä vain lankeaa, muille jää varmaan hapakka naama, kun selittävät syitä, miksi kisassa näin kävi.
Naama on hapakkana varmaan myös monella autoilijalla, kun verot kulkuvälineen omistamisesta ja käytöstä lisääntyvät. Oikeudenmukaista olisi jos nuo verojen aiheuttamat kustannukset olisivat kaikille samat kertyvää kilometriä kohden, mutta eivät ne onnenlahjat koskaan tasan mene.

Tänä iltana on Lotossa jaossa paljon rahaa. Toivottavasti nyt olisi mahdollisimman paljon täysosumia, jotta ei kaikki yhdeksän miljoonaa aiheuttaisi harmia yhdelle ainoalle. Kyllä siinä naama venähtää hauskan hapakaksi siltä onnettomalta, joka koko jättipotin saisi taakakseen. Voisi todeta, kuten entinen jätkä pikkuvoiton saatuaan:
—Suurin osa niistä rahoista meni viinaan ja vieraisiin naisiin, mutta riitti siitä vielä turhuuteenkin”.
Itselleni en toivoisi koko pottia osuvaksi, mutta jos saisin neljänneksen, en taatusti murjottaisi hapakasti.
 
Muita pp. tarinoita

Karhu luonnossa

Viikon kuva

Lauantaina Laajavuoressa

"Haasteen tarkoituksena on kerätä mahdollisimman kattava kuvapeitto teidän kaikkien lauantaiaamustanne. Haasteeseen on tarkoitus osallistua siis vain tuoreilla kuvilla."

Nahkajäkälä

Metsä on jonkinlaista tilataidetta, tai ainakin metsässä kulkiessa näkee miten monipuolisia luonnon muovaamat yksityiskohdat ovat. Nahkajäkälä, joka on kuvassa ei ainakaan näillä seuduin ole kovin yleinen, mutta joskus tapaa tuollaisen tiiviin ryhmän.
Rauhallisesti metsässä kävellen kohtaa monenlaista muutakin, kuin marjoja ja sieniä. Useimmiten pidän noita kerättäviä luonnontuotteita vähempiarvoisina, kuin luonnossa tekemäni havainnot ovat. Mukana kulkeva kamera on opettanut minua kiinnittämään entistä enemmän huomiota näkemääni koska asioita voi tutkia vielä kauan kotona kuvia selaillen. Metsän maailma antaa elämyksiä ja liikunta kuluttaa tarpeetonta energiaa.

Silloin ennen

Läheltä, mutta niin kaukana (Erkki ja Eetu)

VOL...

Ohikulkija

Muistokuva



—Kesästä jäljelle jäi muisto vain...

Muutos



Paluu luonnon kiertoon

Monet mittarit näyttävät punaista

Sota-ajasta on jo paljon vuosikymmeniä ja luovutetun Karjalan evakot ovat hyvin sopeutuneet uusille asuinsijoilleen. Uusia evakoita tulee Suomeen muista maista erinäisistä syistä, eikä maahan tuloa voi oikein mikään estää, jos muuttuvat asuinolosuhteet pakottavat kotoaan lähtemään. Evakkoon ei tarvitse lähteä ainoastaan sodan vuoksi, vaan ilmastonmuutos ja luonnon katastrofit voivat pakottaa suurin joukkojen kansanvaelluksiin ja evakkouteen.

Monista kouluista on oppilaat joutuneet evakoiduksi väistötiloihin rakennukseen pesiytyneen homeen vuoksi. Onko niin, ettei rakennuksia osata oikein tuulettaa, vai ovatko rakennuksen suunnittelijat, rakentajat, käyttäjät tms. hutiloineet.

Jukolan pojat, seitsemän veljestä, joutuivat kiireen vilkkaa evakoitumaan Impivaarasta, kun jouluoljet syttyivät tuleen. Pojilla taisi olla vähän liian tulista joulukaljaa, jonka vuoksi kävivät huolimattomiksi. Evakoinnilla on yleensä kiire, sillä joku uhkaava lähestyy lähes odottamattomalla voimalla. Niin kuin kaikkeen pahaan on evakoitumiseen hyvä olla jonninmoinen alustava suunnitelma, sillä huomista on vaikea ennustaa.

 

Kää Pää



Tiedätkä Sinä?
Minä tiedän, että
syksy on tullut!

Sateella

http://inspis.vuodatus.net/blog/3012786/216-haaste/

Rikki

Vika, virhe

Syksyn antia

Si... alkukirjaimet