Säiden koleudellakin on puolensa

Ehtiköhän kimalaiset koleassa säässä tekemään tehtävänsä?

Taas on koleaa, niin on ollut koko kevään ja alkukesän. Tähän on jo tottunut. Monet puutarha työt ovat saaneet jäädä, kosta savinen maa on märkää ja kylmää. Siemenet homehtuisivat, ja saannoksi jäisi vain työn ilo.

Jollakin muulla kuin tonttiviljelyllä nyt on aikaa kulutettava. Minä olen sellainen eläkeläinen, etten tulisi toimeen ilman kirjastoa. On se hienoa, ettei siitä säästöinnossa ole aikomuksia leikata. Olisi suorastaan valtava summa, jos olisin elämässäni lukemani kirjat ostanut, ja sitten kirpputorille vienyt. Olen voinut lainata ja palauttaa aikanaan.

Haluan lukea kaikenlaista kirjallisuutta, jännityksestä elämäkertoihin, myös matkakertomuksista pidän paljon. Ei tarvitse itse lähteä seikkailemaan, kun lukee muiden toilailuja maailmalla. Matkakirjojen antia täydentävät mukavasti lainattavat videot ja musiikki. Joskus tekee mieli kyllä lähteä ihan omin silmin maailmaa katsomaan, mutta nykyään jo harvemmin. Passi pahuskin on päässyt yli-ikäiseksi, joten minnekään äkkilähtöön ei tule kiusausta lähteä.

Kävin kirjastossa perjantaina ja tänään uudelleen. Palautin kaksi viikonloppuna lukemaani kirjaa. Toisen niistä luin oikein huolella, mutta toisen kävin lävitse PhotoReading tekniikalla. Nyt jos joutuisin tenttiin kirjojen sisällöstä uskoisin muistamani enemmän siitä pikalukemastani kirjasta.

Tänään lainasin ATK tietoa, joka ei ole mitään uutta, mutta vanhaakin on joskus hyvä kerrata. Olisi varmaan hyvä jos tuollainen käsikirja olisi tässä pöydällä, mutta menisi siinäkin sentit hukkaan. Windowsista on kohtapuoliin tulossa uusi versio ja tietokoneeni on siinä iässä, että on varmaan vaihdettava sekin ja sitten se uusin käyttöjärjestelmä ja joku uusi ohjelmakin puhtaalle pöydälle.