tiistai 1. helmikuuta 2011

Selittämätön suru

Ihmisellä on monta syytä olla syvästi suruissaan, mutta useimmiten tilanne normalisoituu suruajan jälkeen. Pikku harmeista ja murheita ei pidä olla surullinen, vaan pikemmin iloinen siitä, miten hyvin asiat ovat. Jos ei suomalaiseksi syntyminen ole lottovoitto, ei sitä olisi ainakaan eläminen jossakin epävakaassa maassa. Meillä on hyvinvointiyhteiskunta, ja on ilmeistä että pystymme sellaisen säilyttämään sisulla ja hyvällä tahdonvoimalla. Ihmisen elämä on sittenkin niin lyhyt, ettei sitä pidä tuhlata tarpeettomaan murehtimiseen, vaan annetaan lampun valaista hämyisiä päiviä.

3 kommenttia:

  1. Suru voi myös parantaa - valoa kuitenkin näkyvissä?!

    VastaaPoista
  2. Raskas on taakka, painaen kohti maata.
    Hyvä vastaus haasteeseen, lamppu on syttynyt.

    VastaaPoista
  3. Surun painava kerros, jonka valo ja lämpö sulattaa! Toivo on voimamme. :)

    VastaaPoista