torstai 15. marraskuuta 2012

—Metsä oli sateen raikas...

"Metsä oli sateesta raskas, puut aivan hiljaa. Kaikki oli lakastunut ja kuollut, mutta maatuneesta maan kamarasta nousi kohisevalla voimalla myöhäissyksyn salainen puutarha – kiiltävien turvonneitten kasvien outo lajisto, jolla ei ollut mitään tekemistä kesän kanssa. Paljaat mustikanvarvut olivat kellanvihreitä ja karpalot tummia kuin veri.[…] Sateen kohina ja veden solina jatkuivat muuttumattomina, niissä oli sama lempeä yksinäisyyden ja täyttymyksen ääni."

Tekstin lähde: Tove Jansson, Muumilaakson marraskuu (1970),  suom. Kaarina Helakisa.
LINKKI VALOKUVATORSTAIN SIVULLE.

14 kommenttia:

  1. Mahtava kuva! Ihana sammalpeitto...

    VastaaPoista
  2. Jopas löysit 'Mainion-Mallin'.
    Mukavasti kuva-alalle asettelit.
    Värit kohdallaan ja se on siinä -
    Metsän vanha valtias...!

    VastaaPoista
  3. Pehmeä sammal, tekisi mieli koskettaa.

    VastaaPoista
  4. Lila ja vihreä kehuvat toisiaan satumetsässäsi! Väritys todella onnistunut ja simppeli kanto on päässyt päärooliin..

    VastaaPoista
  5. Upea kuva, kuin jostain sadusta. Saattaa melkein nähdä pikkupeikoja siinä istuskelemassa:).

    VastaaPoista
  6. Upea kuva. Tekisi mieli silittää sammalmätästä.

    VastaaPoista
  7. kaunis sammalturkis kantoherralla, valmiina marraskuun juhlaan

    VastaaPoista
  8. Että ihan hattu päässä ollaan metsään tultu! Hauska!

    VastaaPoista
  9. Tunnelmallinen, kaunis kuva menninkäismetsästä !!!!

    VastaaPoista
  10. Ah, upea kuva! Vanha metsä ja sammaleiset kannot, näitä voisi katsoa vaikka kuinka.. ü Täällä pohjoisesa metsät harvoin ehtivät kovin vanhoiksi, vaalia noita pitäisi..

    VastaaPoista