Käpy

Ehkä sen on pudottanut syyskesän tuuli, tai kenties käpy on tippunut puusta jo edellisenä talvena. Kukaan ei tiedä tarkkaa aikaa, kun kenenkään ei tiedetä sitä nähneen. Pitkän aikaa se on kuitenkin maannut sammaleilla. Ei edes orava ole sitä huomannut purkaa.
Kävyssä on lukuisia siemeniä, joista voi kasvaa uusia tukkipuita. Jos käpy lahoaa märillä sammaleilla maaten voi olla, että siementen itämiskyky ei säily. Suvun jatkumisen kannalta olisi tarpeen, että käpy kuivuisi jolloin siemenet karisevat hedelmälliseen maahan.
 - tästäkin elämä jatkuu, mutta ei voi tietää miten?

Myrskylyhty luo tunnelmaa

Nyt se alkaa päivien pidentyminen ja öiden lyheneminen, sillä talvipäivän seisaus oli tänään.
Myrskylyhty on kätevä valaisin ja tarpeellinen, sillä tänäkin vuonna siitä on ollut suoranaista apua sähkökatkosten aikana ja muuna aikana sillä on korvattu sähköistä tunnelmavalaistusta. Tuollainen elävä liekki on jotenkin lumoava ja sitä katsoo mielellään niin lapsi kuin aikuinenkin. Tällaisena sähkön aikakautena ei toki sillä suurta merkitystä ole, mitä nyt huvikseen katselee.

Öljylamppu on ilmeisesti tullut muotiesineeksi, sillä niitä näyttää olevan marketeissa oikein lavakaupalla. Meillä on yhdestä lyhdystä lasi rikki ja ajattelin sen hankkia varaosana. Tänään kuitenkin huomasin, että kokonaan tuliteriä lyhtyjä oli myynnissä 2,00€ kappalehintaan, joten en sen enempää ruvennut pelkkää lasia etsimään. Tuskin sellaista varaosa lasia mistään kahdella eurolla olisi löytänyt.

On se vain kumma, että 50 - 60 vuotta sitten monista maaseudun taloista puuttui vielä kokonaan sähköt. Toimeen silti tultiin ja läksytkin luettiin ihan kunniallisesti öljytuikun valossa.

Varjokuva

• Voin jakaa itse ottamiani valokuvia
• Voin kirjoittaa siitä mistä tiedän jotakin
• Voin luovuttaa sellaista, mitä minulla on
• Voin tehdä hyvää itselleni toimimalla myönteisesti muita kohtaan

Lyönti

—Asuttiin sitä ennenkin

 

Kivikaudella asuttiin hyvin luonnonläheisesti, kun koivun tuohi korvasi vesieristeet. Nyt asumme muovien ympäröiminä ja monilla on ongelmia sisäilman kanssa. Entiseen ei voi palata, mutta olisiko sieltä entistä tavoista jotakin opiksi otettvaa ja nykyaikaan sovellettavaa tietoa.

 

kuva on Saarijärven kivikautisesta kylästä

—Lainassa ei tavara parane!

Tuttava pyysi puutarhajyrsintä lainaksi, Annoin sen tietenkin hänelle ja seuraavana päivänä, kun hän toi Honda häkkyrän takaisin siitä oli toinen kytkinvaijeri poikki. Kysyin, miksi näin oli käynyt ja miksi hän ei hankkinut uutta vaijeria tilalle, kun oli kevät ja minäkin olisin tarvinnut tuota laitetta. ”Harrrmitti” niin vietävästi, kun sen uuden vaijerin joutui vielä jostain kaukaa tilaamaan.

Kerran taas lainasin tarvitsevalle moottorisahaa, jonka hän palautti kuten oli sovittu, mutta ketju oli karahtanut muutamankerran naulaan tai kiveen. Terävää siitä ei enää edes viilalla saanut, vaan piti ostaa uusi teräketju.

Toisinaan joku lomalainen on pyytänyt päästä tietokoneelle jotta hän tarkistaisi sähköpostinsa ja maksaisi jonkun laskunkin. Tietysti olen antanut siihen luvan, mutta kun menen itse koneelleni on asetuksia muutettu ja pyyhitty jopa minunkin käyttäjäjälkiäni pois. Usein on ollut puuhaa saada kone taas siihen malliin, kuin se itselläni oli.

Eräs hauska sattuma oli kun lainasin kännykkää kaverille, jotta hän voi soittaa yhden puhelun. Takasin antaessaan vanhan Nokialaisen käyttökieli oli muutettu puolankieleksi. Ei hän sitä takaisin osannut muuttaa, mutta ei se ollut helppo tehtävä minullekaan.

Ystäville lainattuja kirjoja on mennyt sen siliän tien, mutta siinä saatan olla tasapeleissä, sillä on minunkin hyllyssäni joitakin lainaksi saatuja kirjoja. Olisi aika jännää palauttaa vaikka viisi vuotta kaverilta lainassa ollut kirja, mutta en taida kehdata.

Useista epäonnisista esimerkeistä olen oppinut sen, että kun multa pyydetään jotakin laitetta lainaksi, sanon yleensä, tulevani kaatamaan sen puun, tai muokkaan sinun porkkanapalstasi, mutta konettani en luovuta vieraisiin käsiin.

Retroluuri käytössä

Kuten kirjoitin eilisessä blogilastussa, tutustuin tarjolla oleviin älypuhelimiin. Illalla vielä ajattelin asiaa, jos sittenkin tarvitsen sellaisen älyluurin. Kirjoitin listan erilaisia väittämiä, joihin vastasin itse +/- merkein. Miinuksia kertyi enemmän kuin älypuhelimen ostoa puoltavia merkkejä. Oli helppo todeta, että minulle riittää vielä vanha kunnon retrokännykkä, se sopii hyvin minun imagooni.

Olin tänään opastamassa ikäisiäni ihmisiä tietokoneen käytössä. Suurin osa mukana olleista on ostanut itselleen läppärin 1-2 vuotta sitten, eivätkä koneet ole olleet kovinkaan ahkerassa käytössä.

Pyrin motivoimaan heitä käyttämään konettaan päivittäin, vaikka päiväkirjan kirjoittamiseen, niin tulisi ainakin tekstinkäsittely tutummaksi. Saa nähdä innostuivatko.

No se siitä, poikkesin kirpparilla ja kas kummaa vanha Nokia 3210 puhelin, ihan siistillä kuorilla ja lapussa luki, että se toimii, suluissa vielä, että akkukin on tuore. Hintalapussa luki hinta 2,20€. Eikös se ole vähemmän kuin Nokian yksi osake tänään? (2,63€) Näin ostin itselleni toisen puhelimen, koska entisen akku ei enää ole hyvässä vireessä. Nyt herättelen ostamani kännykän akkua, joka näyttää hyvin latautuvan. Yhden koesoiton tein heti ja sillä totesin puhelimeni olevan kaikin puolin kunnossa.

Tein kirpparilta toisenkin ostoksen ”iphonella kuvaamisen taito” Viime vuonna painettu 160 sivuinen hyvä opaskirja kaikkeen digikuvaamiseen. Sitä ei ole varmaan kukaan selannut edes kertaalleen lävitse, joten kirja on kuin kirjakaupasta ostettu ja hintakin oli suunnilleen sama kuin tuon ostamani retropuhelimen hinta. Minulla ei ole kännykkäkameraa, mutta on opaskirja sellaisella kuvaamisesta. Jään odottamaan Nokian uusia puhelinmalleja, ja uskonkin Elopin joukkoineen saavan sellaisen aikaan ennen, kuin nämä hienot retroluurini tulevat käyttökelvottomiksi.

Kaksi vanhaa kännykkää ja uusi kirja

Sytyttää

Usko asiaan

ja toteuta haaveet,

joihin innostut.

Aktiivisuus

Ei ole vaaraksi, että tulisin mieleltäni vanhaksi, koska tunnen suurta kiinnostusta kaikkeen uuteen siis, jokapäiväiseen elämään.

• harrastan valokuvausta
• liikun luonnossa
• käytän kirjastoa, luen paljon
• seuraan nuorekkaita TV-ohjelmia
• opiskelen uusia tietokoneohjelmia
• olen mukana järjestötoiminnassa
• yms.

Vuorovaikutusta kehon ja mielen välillä

Luettujen tekstien kanssa on elettävä vuorovaikutuksessa ja pohtien mitä asia merkitsee minun elämässäni. Muistan ulkoa monia runoja sekä laulujen sanoja ja elämänohjeita, mutta onko minulla selkeää käsitystä mitä tekstit tarkoittavat?
Jokaisella asialla on syvällinen merkitys, joka ei selviä pelkästä mekaanisesta sanojen osaamisesta, vaan pitää pyrkiä ajattelemaan asiaa omalle kohdalle. Tämä pätee painonhallinnassa, jossa tarvitaan hyvä yhteys mielen ja kehon välillä. Omaa kehoa on kuunneltava ja älyn ja mielen tulee reagoida pieniinkin kehossa tapahtuviin muutoksiin.

Taiteilua vaihtoehtojen välillä

Tämä painonhallinta on sellaista kummaa taiteilua, joka taitaa viedä kaiken ajan. Aina on mielessä mitä voi syödä ja paljonko oikein pitää liikkua. Yritän syödä semmoista joka täyttää mahan, mutta jossa on vähän energiaa. On elettävä kalorivajauksessa, muuten ei paino putoa. Nälkää ei pidä kärsiä, sillä silloin kaikki menee mönkään. Liikkuminen on tehtävä taiten, etteivät paikat kipeydy ja peruskunto on saatava nousemaan. Olen lisännyt kävelymatkan pituutta, mutta käytän alhaista syketasoa. Tosin vaihtelevassa maastossa mäkien nousu nostaa sykkeen aika korkealle, ja tihkuu sitä hikeäkin pintaan heikkokuntoisella. Säät ovat mainioita, eikä pieni sade haittaa, pikemmin päinvastoin.

Ruokatottumukset muuttuvat ja kauppakassi on nyt aivan erilainen, kuin viime viikolla. Ei kai tähän urakkaan mitään helppoa kikkaa ole, ja jos on, kertokaa minullekin.

Saunakukka

Näin menen ainakin aluksi

• Valitsen terveellistä ruokaa
• Käytän  ruokailuun entistä enemmän aikaa
• Hoidan hyvin hampaani
• Lopetin löhöilyn
• Harjoitan terveysliikuntaa
• Käytän syke- ja askelmittaria kuntoillessani
• Luen painonhallinnan tietoutta netistä, lehdistä ja kirjoista
• Lisään notkeutta voimistellen ja joogaten
• Pidän mielessä lihaskuntoharjoitukset
• Pidän päivittäistä liikunta- ja ruokapäiväkirjaa
• Säästän autoa, kun kävelen enemmän

Hyvässä alussa

Tahtoessani ostaa kirjan, tarvitsen rahaa. Halutessani oppia jotakin uutta tarvitsen sinnikkyyttä. Kun haluan onnistua elämänmuutoksessa, tarvitsen myönteisiä ajatuksia.

Tarkoitukseni on tässä aloittamassani projektissa pudottaa painoa 20 kiloa, joten mikään pieni urakka ei ole edessäni. Missä ajassa sen teen sitä en ainakaan julkisesti kerro, sillä sitä on mahdoton tietää. Jos lähden autolla vaikka Jyväskylästä Porvooseen, navigaattori näyttää tarkasti perille saapumisen hetken. Se pitää tarkasti paikkansa vain, jos nelostien tietyöt, tai muut ruuhkat eivät haittaa menoa. Panonpudotuskin on sellainen asia, jossa voi tulla jotakin esteitä matkalla, mutta perille kuitenkin mennään.

Lähes kaikki ruokailuni tapahtuvat kotona, syön pääasiassa vaimon- tai itse laittamaani ruokaa. Pidän tarkkaa vaakaa pöydällä ja punnitsen kaiken syömäni ravinnon ja tallennan tiedot ruokapäiväkirjaan. Myös juomani vesi kirjautuu päiväkirjaan. Sopivin väliajoin tallennan tiedot http://kiloklubi.fi/ palveluun. Tämä Kiloklubi-sivusto on todella kätevä käyttää, eikä kotiruokakaan ole vaikea saada hyvin tarkasti koneen muistiin, eikä kaloreita tarvitse itse pähkäillä.

Kehnäsieni

Liikuntaa, sitä harrastan lähinnä luonnossa liikkumalla, tänäänkin kävimme vaimon kanssa etsimässä metsästä sieniä ja puolukkaa. Ei ollut hukkareissu, sillä energiaa kului ja varastoon kertyi kevyttä syötävää. Syysmenu!