keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Nikon FE


VIIKON AIHE: RIKKI
Makroviikoilla on tarkoitus kuvata joka viikko jokin kohde läheltä!

Viallinen kiamera, (RIKKI), tähyslasi on irronnut.

maanantai 17. syyskuuta 2012

Luovien laitamyötäistä

Tämä meidän Suomi isänmaamme muuttuu. Taitaa muuttua ihan päivittäin, mutta mihin suuntaan mennään, sitä on vaikea tietää. Kutenkin eteenpäin, koska ajassa ei pääse takaisinpäin, eikä huomisen tuloa voi estää.

Kaupungit, ja jotkut asutuskeskukset kasvavat kohisten, mutta syrjäiselle maaseudulle ei kehitys hyvää tee. Näyttää kuin yksityistiet rappeutuisivat eivät kylätietkään ole hyvässä kunnossa. Tievarren tyhjät navetat lahoavat ja tiilinavetat rapautuvat. Ei kaikissa tölleissä ole maalikaan kovin tuoreen näköinen.

Syrjäisten seutujen palvelut ovat vähissä ja koulut harvassa, mutta eihän siellä ole ympärivuotisesti paljon lapsia jos kunnolla aikuisiakaan. Vanhukset ovat taloissaan harmitellen, kun tilalle ei ole jatkajaa. Joku iso tilallinen voisi ostaa pellot ja metsät halvalla, jos myisi. Taitaa moni talo ja manttaalit jäädä perikunnan revittäväksi. Ehkä tulee joku rikas venäläinen, joka haluaa rannat ja metsät virkistyäkseen syrjäisessä Suomessa.

Kohta pitäisi äänestää kuntavaaleissa. Entinen peritty puoluekanta säilyy, mutta senkin edustajat valtuustossa vähenevät:
—Populistia en äänestä, sanoi isäntämies. Elämä on semmosta luovimista laitamyötäistä, hän jatkoi.
—Neljännesvuosisata vielä niin eihän näillä seuduilla monestakaan piipusta pakkasaamuna haiku nouse. Ei nouse, kun kaikki torpat, silloin kylmillään kyhjöttää.
—Tyytyväinen minä olen elämään, ja kyllä ne kaupunkiin muuttaneet nuoret pärjää, mutta olisi se hyvä, kun maaseutukin säilys. Pitäs varmaan kuntien liitosten sijaa yhdistellä noita puolueita, koska Suomessa voitas nyt tarvita semmosta Koko kansanpuoluetta.

Istuttiin ja muistellen miten oli 25 vuotta sitten. Näemme miten hyvin on tänään, mutta millaista on vuonna 2037, sitä emme kukaan voi tietää, mutta tulossa sekin aika on.

Pakinaperjantai

Heinän kaatoa hevos niittokoneella

Tauno veli ja Eetu hevonen
Mustavalkomaanantai #131  "Historian siipien havinaa."

Kuusi (6)

Numerokuvat 003

torstai 13. syyskuuta 2012

Tuomiojärvi, Jyväskylä

Valokuvatorstain 255. haaste
 
Valokuvan lähtökohtana on asuinympäristön maisema. Innoitusta valokuvaan hain kuvan alla olevasta säkeestä:
Järven rannoilla luonto hehkuu
                      

keskiviikko 12. syyskuuta 2012

Terävä

Puukko ja sen pari

tiistai 11. syyskuuta 2012

maanantai 10. syyskuuta 2012

Hetki ikkunassa

Eilen ilta yöstä kellon ollessa 22:30 katsoin olohuoneen ikkunaan. Sisältä tuleva huonevalaistus oli houkutellut lasiin 4 pienehköä perhosta. Siinä ne tarkkailivat mitä huoneessa tapahtuu.
Otin kameran ja kuvasin perhosia, jotka paikallaan ollen seurasivat puuhailuani, kuvaamisesta häiriintymättä. Sammutin valot ja niin lähtivät perhoset ikkunasta etsimään jotakin toista valonläikkää.
 
Koskaan ei ole liian aikaista
 tarttua hetkeen
 ja ihmisen käteen
avata ikkuna
 nuuhkia sumua
 kuunnella tuulta
 antaa auringonläikän hiipiä lattialle.

~ Satu Hassi ~

sunnuntai 9. syyskuuta 2012

perjantai 7. syyskuuta 2012

Suolaa ja hunajaa mausteeksi

Mehiläisparvi pihakuusessa

Mietin televisiosta tuttuja julkkiksia, etenkin poliitikkoja, niin löytyyhän sieltä ihmisiä, joista jotkut ovat pelkkää hunajaa toisten luoma mielikuva on kitkerän voimakas suolan maku. Suomen hallitus varmaan pitää sisällään tällaisia persoonallisia ihmisiä. Ulkoministeri ei ole kovin hunajainen, mutta hän antaa tarpeellista makua monilla terävillä lausunnoillaan. Valtionvarainministeri taas on usein hyvinkin hunajainen. Pääministerin on pidettävä kasassa sekalainen joukko, jolloin hänen toimintansa on sokerisuolaveden kaltainen katalysaattori. Sisäministeri on taas, jossa maku vaihtelee asiatilanteen mukaan. Samaa vaihtelevaisuutta löytyy ainakin peruspalveluminiteristä, jossa on kovin paljon tasapinon heilahtelua makean ja kitkerän välillä.

Matkapuhelinvalmistaja Nokia yrityksenä on suomalaisille tärkeä, vaikka sillä ei kilpailullisesti kovin hyvin menekään. Uudet, nyt esitellyt puhelimet ovat makeita, mutta suolaa haavoille tulee, kun ei tiedetä milloin niitä saa, ja mitä ne sitten maksavat. Nokian uskottavuus käy myös ihmisten hermoille, kun hyviä uusia tuotteita on esitelty, mutta mallikuvat lienee kuvattu muulla kuin kännykkäkameralla, ketunhäntä kainalossa. Joku tarkkaavainen katsoja, kun on löytänyt kuvista virheitä, joiden mukaan videopätkiä on kuvattu kalliilla ammattikuvaajan laitteilla, eikä nyt esitellyillä Lumia puhelimilla. Tämä on kyllä kirveltävää suolaa Nokian haavoihin, mutta ehkä kaikki pian kääntyy parain päin. Uskoisi ettei Nokian toimitusjohtajalla ainakaan ole helppo olla, kun suolainen kitkerä maku tunkee ulos hunajapurkista.

Hunaja ja suola ovat asioita, joiden voimakkaaseen makuun ei ole totuttu yhdessä. Ei se kuitenkaan mahdotonta ole sillä sokerisuolavesi on suoranainen lääke, joka pistää sekaisen masun kuntoon ja palauttaa nestetasapainon ja voimat. Ripulista kärsivälle vasikalle sokerisuolavesi palauttaa elivoiman  ja jo menetetyltä näyttäneen eläimen hyvinvoinnin. Suola ja hunajapurkki pitää olla rinnakkain heti joka tilanteessa käden ulottuvilla.

Toivottavasti tulevaisuus tulee olemaan nykyisyyttä makeampi ja nyt katkerista suolapurkeistakin huolimatta saisimme sitä hyvää:
— Hunajata hunajata...

torstai 6. syyskuuta 2012

Illan sininen hetki

Valokuvatorstain haaste 254. Debussy Valse Romantique  Linkki

keskiviikko 5. syyskuuta 2012

Huono!

Rupinen

Pieni

Hylätty

maanantai 3. syyskuuta 2012

Syksyn alkaessa


Suomalaisina olemme tottuneet vuodenaikojen vaihtumiseen. Joka vuosi ne tulevat ja menevät, emme sille mitään mahda. Joitakin vuodenaikoja odotamme, toisia taas emme odota. Onko syksy se vähiten odotettu vuodenaika, koska se tuo suuren ja nopean muutoksen aurinkoisen kesän jälkeen? Talvikin on syksyä toivotumpi, lisäähän se valoa syksyn mustaan maahan. Talvessa on paljon hyviä asioita, jos pakkaset pysyvät siedettävissä rajoissa. Kevättä odotamme malttamattomina, pitkältä tuntuvan talvikauden jälkeen ja, kohta sitten onkin uusi kesä edessä.

Vuosi kestää vain 12 kuukautta, joka on ihan hyvä näiden neljän selkeästi erilaisen vuodenajan kannalta. Marsin vuosi on pituudeltaan on 1,88 Maan vuotta eli noin 687 Maan päivää. Ilmeisesti siellä ovat vuodenajat erilaisia, etenkin, kun Marsissa ei tiettävästi ole vettä, niin ei ole luntakaan. Marsin kesässä ei voisi viettää edes rantaelämää järvettömällä planeetalla, eikä kalastaa.

Tämä maapallo on hyvä paikka ihmiselle, vaikka emme toki tiedä mitä tuolla jossakin kauempana avaruudessa olisi tarjolla, mutta ei ihmisen sitä tarvitse tietää. Mutta nyt nautitaan syksystä ja oman puutarhan sadosta.

sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Avoin

Avoin kirja

lauantai 1. syyskuuta 2012

Eihän aina olisi pakko istua

Istujallekin on tarjolla samanlaiset töppöset

Yleensä tuoli on istuin, jossa on neljä jalkaa, siinä on selkänojakin, joka lisää istumisen mukavuutta. Kuka ja koska tuoli on keksitty, sitä lienee vaikea selvittää. Istuimia on monen kaltaisia, monen muotoisia ja värisiä, eikä niillä kaikilla ole edes kunnon jalkoja.

Käydessäni tänään marjassa, istuin hetken kannolla, jolla oli karhunsammalta pehmusteena. Tuolilta se tuntui, vaikka olikin matala. Hyvä siinä oli istuskella ja syödä mustikoita varvuista. Joskus otan metsään mennessäni mukaan Walkstool nimisen ruotsalaskeksinnön. Pahuksen mukava istuin sekin on etenkin, jos käy katsomassa vaikka jotakin kenttätapahtumaa. Oma kevyt ja kestävä tuoli kulkee helposti matkassa. Tosin minun Walkstoolille kävi tässä taannoin niin, että tuolin jalat painuivat märkään saviseen kenturaan ja yhdestä sen kolmesta jalasta jäi töppönen saveen. En sitä sieltä löytänyt, joten nyt tuolini yksi jalka on paljaana.

Kuvassa olevassa tuolissa on hyvää se, että sen jalkineet ovat värikkäät joten kadonneenkin kengän löytäminen olisi helpompaa.

Terveyden kannalta istumista tulisi ainakin vähän rajoittaa, sillä minulla on suuri kiusaus aina etsiä jokin istuinpaikka. Ihminen joka seisoo vaikuttaa levottomalta, vaikka omilla jaloilla seisoskelu olisi terveydelle hyväksi. Mitähän vaimo sanoo, jos tänä iltana katsoisin vaikka illan TV-elokuvan kokonaan seisaaltani, vain ihan terveydeksi?

(Levoton)

Ø 52mm

Numerokuvahaaste (1/52)

torstai 30. elokuuta 2012

Kesä 2012

Lehtotähtimö
Juhannuskokko
Kurjenmiekka
Lumme
Sitruunaperhonen
Pihlajanmarjat
Sade
Kaupunki

keskiviikko 29. elokuuta 2012

maanantai 27. elokuuta 2012

Torilla

Meitä suomalaisia kiinnostavat erilaiset asiat, siksi minäkin pyrin luottamaan eniten omaan makuuni.

Peltovalvatti

Kauneimmillaan kukka on heti avauduttuaan, mutta vanhetessaan lakastuviin kukkiin alkaa tuntea mielenkiintoa.

sunnuntai 26. elokuuta 2012

Heijastus


Vuosikampa

Sunnuntaina 26.08.2012

lauantai 25. elokuuta 2012

Lehtokotilo


Kaikkea sitä pihamaalla kulkee, tosin tällainen lehtokotilo ei kovaan vauhtiin pääse vaikka näyttää, kuin koko eläin oli suuri pyörä. Toistaiseksi näitä eliöitä en ole omalta pihalta vielä löytänyt ja tämäkin yksilö on kuvattu muualla. En tällaisia kovin kaipaakaan, vaikka olen kuullut, että niistä voisi valmistaa herkullista ruokaa. Viime aikoina lihan hinta onkin noussut, mutta sittenkin ostan mieluummin oikeaa lihaa, vaikka se olisi hieman kalliimpaakin

perjantai 24. elokuuta 2012

torstai 23. elokuuta 2012

Romunkeräilyn loppu

On se vaan ihme, miten autotalliin ja talon ns. hyötyullakolle kertyy kaikenlaista käytöstä poistettua tavaraa. Siellä on pöytää ja tuolia, osa ihan kunnollistakin, mutta kun niille ei ole tarvetta. Eniten minua on harmittanut, kun autotallissa lojui vuonna 1979 ostettu hieno, aika kalliskin Hammond sähköurku. Ihan kunnossa se oli, mutta ei se käynyt kaupaksi vaikka sitä monesti ilmoittelin. Kukaan ei tullut hakemaan vaikka olisin antanut ilmaiseksi.

Ennen talventuloa raivaan kaikki romut varastosta ja tänään oli sen raivauksen aloituspäivä. Ensimmäiseksi lähti tuo Hammond-urku ja pari nojatuolia ym. Peräkärry pakattiin kaverin kanssa niin täyteen kuin siihen kohtuudella mahtui ja sitten Mustankorkean kaatopaikalle. Sinne kelpasi, mutta ei sentään ilmaiseksi mennyt vaan vielä piti 15 euroa maksaa, että saimme kuorman puretuksi. Toinenkin, ehkä kolmaskin peräkärry kuorma sinne on vielä vietävä, mutta kaikki sellaiset huonekalut, josta voi tehdä sahan kanssa takkapuita käytän ensi talvena lämmitykseen.

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Pensashanhikki

Keltainen Potentilla fruticosa

tiistai 21. elokuuta 2012

maanantai 20. elokuuta 2012

Muutosten aikaa

Eurokriisi ja kuntauudistus, mutta myös monet muut yhteiskunnalliset asiat askarruttavat. Kunnallisvaalitkin ovat lähestymässä, joten lehdissä on paljon seurattavaa tietoa. Kaikkea tulee luetuksi, mutta ovat nämä niin isoja asioita, jotka voi helposti ymmärtää pahasti väärin. Onkohan edes ketään, joka todella tulevasta totuuden tietäisi? En usko!

Mikä on kunnan tehtävä ja miten sen tulee palauttaa palveluina ne verovarat, jotka yhteiseen pussiin kerätään. Onko väkiluvultaan ja pinta-alaltaan suuri kunta parempi kuin pienempi? Kohtuullisen isossa kaupungissa sitä nyt asutaan, mutta vielä paljon laajemmaksi Jyväskylääkin suunnitellaan. Suomalaiset ovat sisimmässään hyväksyneet, että muutosta kuntakenttään tarvitaan, edellyttäen tietenkin sitä että verojen tuoma hyöty kasvaisi meille jokaiselle. Eihän tässä nyt huonompaan haluta mennä. Oikeudenmukaista kaiken pitää olla, mutta onnistuuko poliittinen oikeudenmukaisuus, vai onko siinä vain jonkinlainen uusjako käynnissä.

Väestön rakenne muutuu, kun kansa ikääntyy. Huoltosuhde käy heikommaksi, eläkeläisiä on paljon ja työikäisillekään ei kaikille ole työtä. Tai haluavatko kaikki edes työtä tehdä, jos tuilla ja avustuksilla hyvin toimeen tulevat. Puolueiden valta-asemakin saattaa muuttua, jos ja kun kuntauudistus vähentää valtaosan nykyisistä kunnista. Siinä pitää luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden määrän pudota myös melko paljon.
 
Varmaa on kuitenkin, että muutokset ovat ainut hyväksyttävä vakio, siksi muutoksien vastustus on turhaa. Tärkeitä tulee olemaan, että muutoksia ei tehdä, ellei niistä ole tälle kansalle todellista hyötyä.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Hyllyssä

MV-maanatain haastekuva

keskiviikko 15. elokuuta 2012

Metsästä löydetty

Löydetty hahmo

Palokan uusi aluekirjasto

Sisänäkymä
Kirjaston aulassa  Sami Alosen "Neito"

tiistai 14. elokuuta 2012

Marja aikaan

Metsissä on nyt tarjontaa jokaiselle kynnelle kykenevälle. Eivät edes aasialaiset poimijat kaikkea ehdi korjata, vaan ahkerat suomalaisetkin saavat saalista. Mustikkaa on vielä ja vatukot punoittavat samoin, kuin ensimmäiset puolukatkin.