Terveysteetä oman pihan koivusta

Linkki: http://www.ravintoterapeutti.fi/pakurikaapa-on-vuoden-2013-rohdoskasvi/

—Vierivä kivi ei sammaloidu

Sammal suosii jopa kiveä kasvualustana ja kasvaahan se vaikka tiilikatolla.

Ruusunmarja

Marraskuu, joka on ihan menneen kesäkuun veroinen.
nyt on +10°C

Omena

Lauantai 31/10

Saunakukka

Lokakuu päättyy

päivät lyhenevät ja

kukat kuihtuvat.

Alkaa talvinen marraskuu!

Kuljemme rauhantiellä

— Piilossa?

?

Harrastus

Jos ei työ maistu voi vaikka lukea tai lähteä kirjamessuille!

Normaaliaika

Minusta on mukavaa, kun kahdesti vuodessa pitää tarkistaa kellon aika. Kaikki kellot eivät käy aivan oikein, joten on hyvä asia, kun ne pitää siirtää keväällä kesäaikaan ja näin syksyllä talviakaan. Suuria heittoja ei ajassa ole mutta minuutti pari, joku jätättää ja joku taas edistää. Samalla tukee inventoiduksi huushollin kellojen lukumäärä. Paljon niitä on, ihan liikaa, kun monissa laitteissa on kello vaikka ei sitä juuri käytössä tarvitse. Pelkästään keittiössä on kelloja vaikka kuinka, kun niitä on liesissä, mikroaaltouunissa jopa keittiö vaaka pitää sisällään kellon. Sitten on kamerat ja muuta tallentimet. Monet laitteet voisivat siirtyä oikeaan aikaan itsenäisesti, kun niissä on satelliitti tms. yhteyksiä, mutta eivät ne kaikki vaan siirry. Onneksi tietokoneet ja telkkari hakeutuvat näyttämään oikeaa aikaa.
Tuntuu, kuin luontokin hakeutuisi näyttämään oikein. Eilen oli vielä mitä mukavain auringonpaiste, ja kesäinen ilma, mutta nyt kun katson ulos ikkunasta huomaan harmauden ja pimeyden tulleen, kun lunta ei edes härmää ole maassa. Kyllä se talvi tästä koittaa vaikka lumesta ei niin takuuta olekaan. Onneksi en ostanut viime talvena suksia, mutta voip olla ettei niihin tarvitse investoida alkaneenakaan taviaikana.

 Kovin ovat abstrakteja nykyajan talvet.

Nostalgiaa

Pokasaha oli silloin ennen joka jätkän työkalu!

Lokakuussa

Tämän vuoden lokakuun kuvat ovat kesäisiä, ehkä jopa kesäisempiä kuin ennen Juhannusta kuvatut. Mitenkähän käy, saammeko lokakuussa kuitenkin ensilumen maahan?

Ovet ja ikkunat

Kuvahaaste: OVI

Linkki: Navettakino

VALOKUVA

— ajattele, mitä kuvassa tapahtuu...

Valokuvat valtaavat enemmän alaa mediassa, sillä monissa julkaisussa kuvat vievät enemmän tilaa kuin teksti. Kuvalla on merkitystä, kun kuvat kertovat katsojalle tapahtumasta ilman sanoja. Tapahtuma voi olla vaikka luonnollisen kaunis syyspäivä jonka ruska loistaa, tai syksyisen päivän ankeus, joka näkyy. Kuva voi olla kuva hiljaisesta autiosta uimarannasta, jossa vain yksinäinen sorsa nautti, kun ei ole joutunut metsästäjän saal…iiksi. Kuva voi olla katukuva, jossa näkyy ihmisten päätön kiirehtiminen.

Valokuvissa tulee olla toimintaa, sillä staattisuus ei saa mielikuvitusta dynaamiseen lentoon. Harrastajakuvaaja joka kuvaa katsojalle, saa myös enemmän katsojia sosiaalisessa mediassa. Kotialbumiakin katsoo mieluummin, kun kuvissa on elämää.
Kuvaustaito ei ole itsestään selvyys, joka on tai ei ole. Jokaisella, joka haluaa kehittää näkemystään se myös kehittyy ja harrastus antaa enemmän kuvaajalle

Aamuvoimistelu

Joutsenet valmistautuvat, sillä niillä on edessä pitkä muuttomatka. Ne muuttavat loka–marraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön. Keväällä ne palaavat takaisin maalis–huhtikuussa.  Aamuvoimistelu vanhempien valvonnassa on tärkeä osa kun nuoret linnut valmistautuvat rasittavaan matkaan.

Lokakuu

— Onneksi tuolla on kamera eikä haulikko!

Sorsastus alkaa vuosittain 20. elokuuta klo 12 ja päättyy joulukuun lopussa. Suomessa sorsastukseen osallistuu noin 100–200 tuhatta metsästäjää. 

Stop

Pakkasen purema kallionauhus

Ympäristötaidetta Tourujoella

Lokakuu

Syksyssä on paljon hyvää, eikä se ole ollenkaan vuodenajoista ikävin. Onhan syksy sadonkorjuun aikaa jolloin luonto on vielä lokakuun alussa hyvin värikäs. Päivien pituus lyhenee ja yöt ovat pimeitä. Lokakuussa sataa yleensä ensilumi, joka harvoin pysyy talven yli kevääseen saakka. Muuttolinnut lähtevät kohta, elleivät ole jo lähteneet. Nyt on hyvä aika kerätä kesän lehdet kompostiin maatumaan mullaksi uutta kesää varten. Aurinko paistaa lokakuussa monina päivinä ja yöpakkasen jälkeen syksyinen luonto on ihan parasta.

Makunsa kullakin

Jättibalsami

— Makeisvero poistuu vuoden 2017 alusta. Hallitus poistaa makeisveron, koska se on EU:n mukaan epätasa-arvoinen. Verotus suosii kotimaisia makeisia, kun samankaltaisista ulkomaisista tuotteista peritään veron lisäksi tulli.
Lähde: YLE
...
Turhaa kikkailua tuokin, joskin se on EU:n sanelema juttu. Makeisvero ei juuri mitään vaikuta niin vähän niitä tulee ostettua. Pikemmin olisi voinut sitä korottaa, kuten alkoholi ja tupakkaveroakin. Tuollaiset haitalliset tuotteet, voisi poistaa kokonaan kaupoista ja niitä tarvitsevat voivat sitten harjoittaa salakuljetusta, kunnes joutuvat rikollisina kiven sisään. Sielläpä raitistuisivat.

Suomi on vaikeuksissa ja sen hallitus, kuin löysässä hirressä. Tuntuu, että nyt pitäisi, ainakin kohta hallituksen luovuttaa ja päästää viisas oppositio ja työmarkkinajärjestöt vallankahvaan. Mitähän siitäkin seuraisi oppositio?

Tällainen epäsopu ei kuitenkaan voi kauaa jatkua, vaan oppositiolle pitäisi antaa vallan vapaat kädet. Tuo pakolaisasiakin on sellainen, että oppositio saisi sen yksituumaisesti ratkaista.

Telkkarissa oli muuten hyvä dokumenttielokuva, joka kertoi Ylöjärvellä asuvien maahanmuuttajien kotoutumisesta. Kymmen Suomessa asutun vuoden jälkeen oli edelleen aika vaikeata. Suomenkielen oppiminen ja kulttuurieroihin sopeutuminen ei ole helppoa asia.

Pihakatu

Metsätie

Virran viemää

Tänään oli kaunis ulkoilusää, mutta tällaiset puoliaurinkoiset syyspäivät saattavat muuttua lokakuun tullessa hyvinkin harvinaisiksi.
Vesi on vähän samanlainen elementti, kuin tuli. Nuotiolla istuessa liekkien lepatusta voi seurata pitkänkin aikaa. Tänään kävelin Muuramenjoen luontopolkua välillä istahtaen polun varressa olevalle penkille. Hetken istuttuani huomasin vaipuneeni omiin ajatuksiin seuraten veden poreilua kivien välissä. Meni siinä hetki, jos toinenkin, ja tuulen tuomat syksyn lehdet jatkoivat matkaansa virran mukana kohti Päijännettä.

Rantakoivu

Syksyinen >Rantakoivu<

Peuralla oli onni myötä

Tänään on sateeton ja kaikin puolin kaunis sää, kun lähdin katsomaan onko järven rantaan noussut kantarelleja. Tein tunnin metsälenkin tutuilla sienipaikoilla näkemättä ainuttakaan kantarellia. Ei myöskään muita kunnollisia sieniä ole. Minulla oli tietenkin mukana kamera, joten keskityin sitten metsässä kuvaamiseen.

Erityisiä kohteita ei löytynyt, mutta lähestyessäni vilkkaan tien kautta kotia näin peuran joka suorastaan "lentäen" hyppäsi vilkkaalle tielle. Sattuipa sillä hyvä tuuri, kun se ei osunut autoihin. Niin nopeasti ja kovaa se tielle tuli, että, jos sillä ei oli ollut onnea myötä eläin olisi törmännyt johonkin autoon.
Eräs nainen näki tapauksen minun lisäkseni ja pysähdyimme hetkeksi juttelemaan näkemästämme. Kuvaa ei tuosta hetkessä ohi menneestä tilanteesta voinut mitenkään saada, mutta jo nähtynäkin peuran tien ylitys oli mieleenpainuva kokemus.

Syksyn vastavärit

Vastakohtia

Syksyä pukkaa

Käydessäni taannoin lääkärissä sain määräyksen käyttää paria erilaista verenpainetta alentavaa pilleriä päivittäin.

— Mitä sivuvaikutuksia näillä on, minä kysyin?

Kaikkiin lääkkeisiin saattaa liittyä joitakin sivuvaikutuksia niin näihinkin, sillä verenpaineen alenemisen lisäksi näillä on sivuvaikutuksena antaa muutamia elinvuosia lisää., sanoi lääkäri.  

Minulla on puhelimen muistikortille ladattuna 600 sivuinen "He eivät tiedä mitä tekevät" äänikirja. Tämä on Jussi Valtosen vuoden 2014 Finlandia palkinnon voittanut teos. Valinnasta päätti Anne Brunila. Kirja ei ole oikeastaan minun makuuni, enkä varmaan lukisi sitä normaali kirjana. Näin ulkoillessa sen kyllä varmaan kuuntelen kokonaan. luettuna tekstiä on  yhteensä 26 tuntia.

Paljon erilaista tietoa siinä opuksessa on, sillä toinen päähenkilö on amerikkalainen mies joka hieman ihmettelee suomalaista elämänmenoa, jopa suomalaista sosiaaliturvaa.

Suomalaista luontoa samoillessa tällainen teos kuluu kuin huomaamatta, joten kirjan kuuntelu tuo minulle lisää ulkoilutunteja. Huomenna on tarkoitus käydä puolukkametsässä ja siinä sitten annan olla kuulokkeiden korvilla sivuvaikutuksena.

Hallitus ajaa meidän kaikkien etua

Pääministeri puhui eilen illalla televisiossa kansalle järkeä, mutta menikö se kaikille perille? Ei varmaankaan, sillä kaikki eivät vain halua hyväksyä ns. pakkoa. Puhe oli kaavamaisesti rakennettu, niin kuin insinööri vain voi tehdä jonkun laitteen rakennussuunnitelman, joka kaavamaisesti on helppo toteuttaa.

Varmaan tiedämme mitä Suomessa tapahtuu kun velkaannumme lisää 1 milj. €/h. Siitä seuraa kova saneeraus ellei peräti konkurssi, kuten Kreikassa on uhkana. Kestämätön tilanne on pakko korjata.

Jokainen kansalainen hyötyy siitä, että velkaantuminen pysähtyy ja lastenlapsillemme jää vähemmän velkaa lyhennettäväksi isovanhempien luomasta taakasta. Meidän on ajateltava miten suuri hyöty syntyy toimivasta maltillisesta yhteiskuntasopimuksesta.

Emme kaiketi halua suistaa maata vararikkoon, sillä kansalaisen panos on sittenkin pieni lopulliseen hyötyyn verrattuna. Tuntipalkka saa vaikka laskea, sillä vuosiansion taso säilytetään

Tarjolla on hyviä ja vähemmän hyviä vaihtoehtoja, mutta tarvitaan työmarkkinoiden ja hallituksen yhteinen "kauppasopimus", jossa kaikki voittavat. Kuka ei haluaisi sellaista tulevaisuussopimusta? Lomarahojen poisto ei paljoa vaikuta kotimaiseen ostovoimaan, sillä suuri osa lomarahoista viedään maailman matkoihin, eli pois kotimaasta. Lomarahaleikkaus on myös tasapuolinen, koska suuripalkkainen maksaa enemmän yhteiseen pottiin. Hallitus haluaa toimia meidän kaikkien parhaaksi, siten että mahdollisimman pienellä uhrauksella saamme Suomelle suuren hyödyn.

Valaisunhallinnan tietokirja

Kyllä noita kirjoja on joka lähtöön, eikä lukemisesta ole koskaan pulaa. Monet harrastukset, kuten nyt vaikka valokuvaus on jatkuvaa oppimista. Pitää olla mahdollisimman paljon käsikirjoja, mutta ei sillä hyvä, että on tietoa, kun pitää myös pyrkiä harjoittelemaan käytännössä. Valokuvata ei voi jos ei ole valoa, siksi valaisunhallinta on ensiarvoisen tärkeä asia. Tämä kirja on vuodelta 2004, mutta vaikka tekniikka on kehittynyt, eivät valaisun perusteet ole minnekään muuttuneet. Siksi pidän ostamaani kirjaa hyvin tarpeellisena.

Puolukoiden aikaa

Pienet purot muodostavat
vuolaan joen, kun ne ensin löytävät

tiensä yhteiseen uomaan.

Olen huono poimimaan marjoja. Mustikanpoiminnasta ei tule kerrassaan mitään, mutta nyt on hyvä puolukkavuosi. Olen kannon tai mättään vierellä ja kas kummaa leveä poimuri täyttyy nopeasti puolukoista. Hyvässä paikassa saattaa samalla istumalla saada toisenkin rohmullisen. Kuin huomatta vajaassa tunnissa on muovinen kauppakassi marjoja pullollaan.

Puolukka on todellista superfoodia, terveys ruokaa, jolla on muutakin kuin täyttävä vaikutus. Ehkä kaikkia puolukan hyviä vaikutuksia ei edes tunneta. Jos varastoon kertyy esimerkiksi 50 kiloa marjaa se vastaa kiloa/viikko. Jo tuosta määrästä saa useampikin henkilö hyvän terveysvaikutuksen. Puolukkaa ei ihan joka päivä halua syödä mutta sopivassa määrin se antaa enemmän, kuin sen keruusta syntyy vaivaa.

Puolukan poiminta on ainakin minulle terapeuttista puuhaa. Ollaanhan siinä raikkaassa ja aurinkoisessa suomalaismetsässä, hengittäen raikasta metsäilmaa. Sitten vielä kun siellä saattaa sammakko pelmahtaa suomättään takaa sormille, on säikähdys melkoinen. Metsässä saa kuunnella linnun laulua ja katsella taivaalla pörrääviä Hawk tai Hornet sotakoneita.

Meillä tämän vuotinen puolukkapaikka on lähellä metsäautotietä, joten puolukkasaaliin kantamiseen ei kulu suurta energiaa. Metsässä kulkiessa emme ole löytäneet tänä kesänä sieniä juuri ollenkaan, eikä siihen vakiopaikkaan näytä tulevan suppilovahveroita. Milloinkaan meillä ei ole ollut näin vähän kantarellia mitä nyt on. No nyt on puolukkavuosi ja sillä hyvä. 

Syyskuussa ovat mättäät punaisia

Syyskuu on nyt aurinkoinen ja kaunis. Metsissä on puolukkaa vaikka kuinka ja maahan saapuu pakolaisia. Me Suomalaiset olemme melko laiskoja marjastamaan, sillä tänäänkin metsässä ollessani en siellä muita marjastajia nähnyt. Jotenkin tuntuu kummalliselta, kun Suomeen tuodaan marjanpoimijoita.
Nyt on vastaanottokeskuksissa varmaankin paljon ihmisiä, jotka voisivat kerätä suomalaisesta metsästä vitamiinirikasta ruokaa. Olettaisi että vaikean ja pitkän matkan rasitukset häipyisivät aurinkoisessa metsässä, josta nyt saa sangollisen punaista puolukkaa hyvinkin vajaassa tunnissa.

Puu- ja bioteknologiaa

Kolmepäiväiset Puumessut päättyvät tänään Jyväskylän Paviljongissa. Tutustuin messuihin aamupäivällä heti ovien avautuessa. Ei siellä ollut silloin tungosta. Kuljin kamera kaulalla uteliaasti osastoita katsellen. Ilmeisesti moni esittelijä uskoi minun olevan toimittaja, niin innokkaasti he minuun ottivat kontaktia. Hyvä asia se oli, sillä monilla osastoilla oli minua tiedollisesti kiinnostavaa, vaikka en missään tapauksessa ollut kenellekään ostavaa potentiaalia.

Suomalainen puu- ja bioteknologia on hyvin pitkällä, ja messuilla oli paljon erilaisia innovaatioita kotimaisesta raaka-aineesta. Puun käsittely ja siihen liittyvä teknologia on Suomessa kehittynyttä, ja se soveltuu hyvin moniin ratkaisuihin. Roboteilla voitaisiin rakentaa vaikka taloja tai tulostaa niitä 3D tekniikalla biomassasta. Energiaa Suomen metsistä löytyy vaikka miten, eikä puuta tai turvetta tarvitse suoraan polttaa vaan niistä saadaan myös nestemäisiä poltto-aineita. Suomen maaperässä on myös harvinaisia metalleja, joita voidaan ottaa talteen esimerkiksi puiden kannoista. Näitä erityisiä mineraaleja tarvittaneen etenkin kehittyvässä akkuteknologiassa.

Kemia on puunjalostuksessa merkittävässä asemassa ja sitä tutkitaan hyvin perusteellisesti mm. Jyväskylän yliopistossa. Jätteiden kierrätys on sitten aivan oma lukunsa, jossa suomalaiset ovat melko pitkällä. Reilun parituntisen messukierroksen jälkeen ajatukset myllertävät osin ihmetellen, miksi Suomi ei rikastu oikein kunnolla, kun meillä on luonnonvaroja ja tietoa niiden soveltamiseen?   

Mielipiteet muuttuvat

"Mitään ei voi muuttaa, ellei ensin hyväksy sitä." -Carl Jung

Tämä Jungin lause on lohdullinen, sillä sen mukaan voimme "kääntää takkia" muuttaa omaa sanomaansa, jostakin vanhasta mielipiteestään. Usein politiikassa syytetään joitakin "takinkääntäjiksi", jos vaikka hallitus muuttaa kantaansa siitä mitä on sovittu hallitusneuvotteluissa. Eikö se olisi hölmöä, jos hallitus puskisi päätä seinään, vaikka ympäristö olisi muuttunut.

Nyt tuo pakolaisten vastaanotto on asia, jossa mielipiteet vanhentuvat nopeasti. Pakolaisia on äärettömän paljon ja jonnekin ne ihmiset on saava sijoitettua Eurooppaan ja myös Suomeen. Jotkut Suomen kunnat tekevät kielteisiä vastaanottopäätöksiä, mutta monien on ilmeinen pakko "kääntää takkia" ja perustaa vastaanottokeskuksia.

Pakolaisuus on suuri ongelma, joka ei varmaan vähene, ei edes sitten kun sotaiset maat saavat rauhatilan aikaan. On myös luonnontilasta johtuvia pakolaisuuden syitä, kun väestö kasvaa ja puhtaasta vedestä ja jopa ruuasta tulee entistä rajallisempaa. Mihin kehitys johtaa pitkän ajan kuluessa, sitä varmaan viisaat ennakoivat, mutta kuka sen tietää mitä tulevaisuus tuo tullessaan?

Onneksi voimme muuttaa monia asioita, kunhan vain ymmärrämme ne syyt jotka muutostarpeeseen johtavat. 

Kellastunut

Ruska alkaa lehtien kellastumisella

Viikon 36 "TÄRKEÄ" teema

Ei kaikki ole niin kuin näyttää

Bergenia grassifolia

Eräs minulle tuntematon mies käveli auton viereen, jonka lasiin poliisi oli juuri asettamassa sakkolappua, koska parkkiaika oli päättynyt.

— Se on niin vähän yli, jotta tuon voisi katsoa läpi sormien, sanoi mies, mutta poliisi vain jatkoi työtään ja sanoi, ettei noissa renkaissakaan ole riittävästi pintaa, kun syyssateet ovat alkamassa, joten pitää siitäkin sakottaa.

— Ei kai sentään sanoi mies ja moitti kovaäänisesti työtään tekevää virkamiestä.
Poliisi linttasi jo kolmatta lappua pyyhkijän alle, kun mies alkoi häntä nimittelemään, jolloin virkaintoinen poliisi kysyi, etteikö sakotkaan saa suuta kiinni?
- Ei se minuun mitään vaikuta, hän vastasi, johon poliisi jo  harmistuneena murjaisi, että kohta lähdetään asemalle, sillä tämämä alkaa olla virkamiehen häirintää.

- Tuli siinä lyhyellä pysäköinnille hintaa, sanoi tuo poliisin toimintaa seurannut mies mies.

Poliisi nousi virka-autoonsa ja häntä arvostellut ukko käveli  toisella puolella katua olevan oman autonsa luokse.

Huomenna rikesakot nousevat, joten ollaan tarkkana!

Onnea ja iloa

Ihmisen mieliala vaihtelee onnellisuudesta hyvinkin onnettomaan. Jos on kalassa eikä saa ainuttakaan sinttiä voi olla hyvinkin onneton. Marjastaja jos tulee kotiin täysinäisten  sankojen kanssa on hyvin todennäköisesti väsynyt mutta onnellinen.  Kameran kanssa samoillessa tulee aina onnelliseksi, sillä kuvia voi ottaa kaikenlaisilla ilmoilla ja melkein mitä kohteesta tahansa.

Katson äsken televisiosta dokumentin Hiroshimassa 70 vuotta sitten tapahtuneesta. Erään lehden valokuvaaja on silloin ottanut kaksi valokuvaa välittömästi atomipommin pudottamisen jälkeen. Historialliset kuvat ovat tallella ja niiden todistusarvo on valtaisa. Onneksi on nuo kaksi kuvaa, joissa olevista kaksi henkilöä on ollut elossa, kun TV-dokumentti on tehty.

Onnea ja pettymyksiä on niin monenlaisia, että niitä on vaikea jopa mahdotonta hallita. Monet joutuvat lähtemään pakosalle ja onni voi kohdata, jos pakomatkan päätteeksi saapuu ystävällismieliseen maahan, josta saa turvapaikan.

Lienee ihan parasta, kun voi iloita pienistäkin asioista ja pitää yllä iloista ja nauravaista ilmettä, ettei sydän märkänisi.

Virtavika

Soitin illalla jonnekin ja kas kummaa, kun akusta loppui kesken puhelun virta. Vein puhelimen seinässä olevaan laturiin ja työnsin liittimen huolella puhelimeen kiinni. Tänään aamulla irrotin kännnyn latauksesta ja pian siihen tulikin soitto lehtimyyjältä. Puhelu katkesi oikeastaan ihan onneksi, mutta ihmetytti, koska akku oli taas ihan tyhjä. En sitä sen enempää ajatellut vaan uudelleen lataukseen panin puhelimen. Ei tullut virtaa nytkään.

— Olisiko Nokialaisen akku kokonaan kaput, ei pitäisi olla, mutta ei ole virtaa!

Tutkin asiaa tarkemmin ja kas kummaa, eihän se laturi ollutkaan kiinni seinäpistokkeessa. Vaimo oli irrottanut laturin ja pannut tilalle itkuhälyttimen. Vika löytyi eikä se ollut puhelimessa eikä edes laturissa vaan ongelma johtui siitä kumman yleisestä inhimillisestä tekijästä.

— Vanne

Jospa alan nauramaan

Luin eräästä kirjasta miten hyödyllistä on opetella uudelleen nauramaan. Tuntuu kovin hassulta tällainen ajatus, mutta voi siinä olla jotakin järkeä, ja jos ei ole niin ei siinä ainakaan mitään menetä. Nauramista helpottaa, kun katselee jotakin humoristista elokuvaa tai olen huomannut nauravani ääneen, kun luen vitsikirjaa, tai muistelen jotakin vanhaa tarinaa. Tällä tempulla voi jokainen parantaa mielentilaansa ja nauramalla voi päästä eroon joskin fyysisestä ongelmasta.

Olen kahdesti osallistunut nauruterapeutti Vesa Karvisen kurssille, mutta autuaasti ne opit ovat päässeet unohtumaan. Nyt palautan nenkin kurssit mieleeni. Minulla on joitakin Vesa Karvisen julkaisuja, mutta en tiedä missä ne ovat?
Lapset nauravat paljon, mutta aikuiset, puhumattakaan meistä ikääntyneistä menetämme tämän oivan taidon. Miksi?
— Ei sitä tarvitse menettää, tai se on palautettava heti. Onneksi nauraminen on helpompaa kuin polkupyörällä ajo, ainakin se on turvallisempaa, vaikka joku voi katsoa ja ihmetellä joutavia nauravaa.
Naurua voi harjoitella aika kevyin perustein, siksi katson onko YuoTubessa Veskun naurava kulkuri kappaletta? Se on ainakin niin hersyvää naurua, että siitä saattaa olla ilo aloittaa. 

Naurava kulkuri

Lämpö

Niin saapuu syys

Kohinaa ja tohinaa

Ilmailumuseossa, de Havilland Vampire 

 Etsin tänään Tikkakoskelta tohinaa, ja olihan sitä jonkin verran. Ilmailumuseon parkkialueella oli vilttikirpputori ja -museossa avoimet ovat. Lastentavaraa se myyjillä oli pääasiassa ja ostimme Philipsin itkuhälyttimen parilla eurolla. Toimiva on se olen jo testannut ja huomenna siihen sitten pikku Viljami sanoo painavat sanansa. Toinen kirpputorilöytö oli ihan iskemätön Jussi Murtosaaren kirja "Hetkiä luonnossa". Olen tuhon kirjaan tutustunut sillä se on ollut parikin kertaa minulla kirjastosta lainassa. Nyt tämä täysin lukematon kirja maksoi 0,50€, niin ei sitä sinne voinut jättää. Voisin sen nyt myydä kympillä, mutta on se ihan mukava pitää itsellä. 


Kirpputorilla

Nämä jokavuotiset kylätapahtumat ovat kokeneet jonkinlaisen inflaation. Ei niissä ole oikein ohjelmaa. Pari viikkoa sitten Säynätsalopäivät olivat lähes pohjanoteeraus, sillä siellä oli aika tyhjää. Melko autio oli myös Vaajakosken kohinat. Ehkä niissä tapahtumissa pitäisi olla joku vetonaula, mutta jos se vaatii parinkympin lipun niin voi olla ettei sitä haluta maksaa. Tikkakoskella Ilmailumuseo on kiinnostava paikka, jossa olen kyllä käynyt niin useasti, ettei se minua kiinnosta, koska olen ne koneet kuvannut monta kertaa.  

Hellettä riittää sillä nyt on 26°, ellei jopa sitäkin enemmän. Sataa jo saisi, sillä koivut kellastuvat ja nurmikko palaa. En ole meidän pihan nurmea leikannut, enkä leikkaa ennen, kun tulee pari  kunnon sadetta. Sieniä ei ole koska ne ovat kuivuneet, joten maan madotkin potevat nälkää.

Ei käytetty Ferrari paljoa maksa!

Näin tämän auton kirpputorilla ja ajattelin ostaa sen. Vanhan auton hintapyyntö oli kova, siksi tarjosin vain puolet pyydetystä. Enemmittä neuvotteluitta piti kaivaa kuvetta. Pyyntihinta oli 10€, joten sain auton vitosella.

Kotona tarjosin autoa 6 vuotiaalle pojalle, joka totesi,
— Tämä ei ole Siku-auto, minä en leiki muilla, muita kuin Siku-autoilla!
Niin jäi Ferrari papalle ja olen toki iloinen kun voin sanoa omistavani tämän punaisen lelu-ferrarin.

Siku-auto

Kaunis elokuu 2015

Kesäinen elokuinen metsä tarjoaa lämpöä, mustikkaa, vattuja, kohta puolukkaakin ja sieniä on riittävästi. Kaikkea hyvää on loppukesällä luonnossa tarjolla..

Ei se Windows10. päivitys onnistunut pöytäkoneelle

Oli tarkoitus päivittää aamulla pöytäkone Windows10 versioon, mutta ei se sitten onnistunut. C: asemalla on vapaata tilaa noin 10Gt, joten ei ainakaan tilanpuutteen pitäisi olla kiusana. Päivitys
kuitenkin pysähtyy ja koneelle palautuu takaisin normaalisti toimiva Windows7.
Virheilmoitus "C1900101-20004" tulee ruutuun, mutta mitäs se sitten kertoo, ei juuri kummempaa.

Parin yrityksen jälkeen alkaa tuntua siltä, että vajaa viisi vuotta hyvin palvellut koneeni ei tarvitse uutta Windowsia. Toisaalta häiriö ei varmaan ole kovin vakava, mutta kun en tiedä miten siitä selöviäisin.
Ajattelin jo hetken lähteä hakemaan kaupasta Applen Imac 27” näytöllä, mutta on se minusta niin kallis kone, että alan katselemaan uutta PC-konetta, joka varmaan toimii kunnolla uuden kymppi käyttiksen kanssa.
---


20.08.2015 HP-kannettavaan koneeseen päivitys onnistui ilman mitään ongelmia. Nyt on opeteltava tämän uuden käyttöjärjestelmän logiikka, joka ei ole ilmeisesti kovin paljon 8.1 poikkeava, joten kyllä tämä tästä.
Linkki: Kaikkea voi sattua
.

Päivän kuvat

Perseidit

Nousin viime yönä kahdesti katsomaan pilviselle taivaalle. Se pilvivaippa oli sellainen, että ajattelin,

— nuku sinä poika vaan! Ei siellä niitä tähdenlentoja näkynyt.

On se vaan kumma kun taivaallisilla vankkureilla kierretään kaikkeutta ja sora kuormasta on perälauta auki. Sellainen mielikuva tuosta syntyy. Kivien tippuessa tyhjyyteen osa niistä ajautuu maan ilmakehään, missä ne näkyvät tähdenlentoina. Nuo vankkurit ajavat maan ohitse kerran vuoressa. Muulloinkin niitä huonosti kuormattuja kiviä tippuu, mutta silloin ne eivät osu maan ilmakehään.

Olisipa nyt ollut kirkas yö niin olisin koettanut joitakin kuvia ottaa. Trimmasin kameran jo illalla valmiiksi jalustalle, mutta ei sitä sitten tarvinnut, katselin vain makoisia, tosin aika jännittäviä unia.

Linkki: Iltalehti 

Viikon teema: RUOHONJUURITASOLLA

Jarrupalojen vaihto kenttäolosuhteissa.

Muutoksia tulollaan

On se väistämätön asia, että kesä loppuu syksyn saapuessa. Rastaat tulevat marjapensaisiin ja ainakin punaherukka häviää nopeasti jos niitä ei heti poimi. Läheisellä tiellä on autoja jonoksi saakka, kun loma-aikaan on ollut hyvin rauhallista. Huomisesta alkaen myös lapsia on liikenteessä, kun koulut alkavat. Kaikki nämä ovat merkkejä vuodenajan vaihtuvuudesta.

Olen ollut PC-tietokoneen käyttäjä niin kauan, kun niitä on ollut. Dos ja Windowsin kaikkia perus versioita olen käyttänyt. Nyt olen varannut uuden kympin. Tietokoneeni alkaa olla siinä iässä, että kohta sen voisi vaihtaa uuteen. Pöytäkoneella on levyt täynnä, etenkin C: asema alkaa olla aivan liian tukossa. Pöytäkonetta vaihtaessa olen aina haikaillut Imacin perään, niin nytkin. Aina olen kuitenkin ostanut PC koneen sen edullisuuden vuoksi. Mitenkähän käy nyt. Houkuttaisi tuollainen 27" Retina näytöllä oleva malli, mutta 2500€ hinta tuntuu aika olevan aika paljon. Mitään erityistä kiirettä minulla ei ole uuden koneen ostamiseen ja pitäähän se uusin Windows10 ladata .

Huipulla

Yhä ylös yrittää...

Huipulla on yksi ylösnoussut ja toinen on sinne kiipeämässä

Pitkään puhuville

Skype on edelleen mainio sovellus, jolla voi soittaa maksutta muiden Skype käyttäjien puhelimiin ja muihin laitteisiin. Yllättävän vähän Skypellä on ollut varteenotettavia kilpailijoita, mutta sellainen saattaa olla Vider-sovellus jolla on jo maailmassa yli 500 miljoonaa käyttäjää.

Viderin voi ladata puhelimeen tai tietokoneeseen ja samalla on luotava oma Viber tili. Ohjelma tunnistaa kaikki omissa yhteystiedoissa olevat Viderin käyttäjät, eikä yhteystietoja tarvitse erikseen tuoda ohjelmaan. Viberillä voi lähettää myös ilmaisia tekstiviestejä. Viderissä käyttäjätunnuksena toimii oma puhelinnumero, siksi ohjelman käyttö kannattaa aloittaa omalla kännykällä.

Toistaiseksi en ole asentanut Viberiä vielä muille laitteille, koska vasta kahdella kontaktillani on sama sovellus käytössä. En ole myöskään vielä soittanut tällä sovelluksella yhtään puhelua, mutta uskon tämän olevan yleistyessään hyvinkin Skypen veroinen sovellus.

http://www.mbnet.fi/artikkeli/ajankohtaiset/testissamme_skype_viber_line_google_ja_fb_loysimme_parhaan