Valoa pimeyteen

 Eino myrskyn sähkökatkon aikaan ulkovalaistus oli hyvin hallinnassa. Kuvasin kuun niin läheltä, kuin vain pääsin sitä lähestymään.



 

Toinen tärkeä valonlähde oli myrskylyhty, jonka voi kuvata paljon lähempää kuin taivaalla kelluneen kuun. Nämä otokset on kuvattu 17.11.2013 myrskyn jälkeisen sähkökatkon aikana.

Valo/pimeys

Marraskuinen aamurusko

Aamulla rusko,
päivällä sataa vettä,
yöllä pakkanen.

Eino-myrsky

Nimipäiväsunnuntain aamuna oli kovanlainen tuuli, joka yltyi myrskyksi saakka. Kello yhdeksän aikaan katkesi sähkö ja niin sain viettää nimipäivää Eino-myrskyn hämärässä. Sähkötön aika kesti kaikkiaan vähän yli 28 tuntia. Nyt taas valot palavat ja koneet toimivat normaalisti.

Pakasteessa olevat tuotteet vähän surettivat, mutta jääkaapin sisältö ei niinkään, sillä ulkona oli suunnilleen sama lämpötila kuin jääkaapissa.

Myrskylyhty oli tarpeen

Valottomuus oli oikeastaan mielenkiitosta, sillä varastossa oli myrskylyhty, lamppuöljyä ja paljon kynttilöitä. Sähköttömyys toi elävästi mieleen ajan 60 vuotta sitten, jolloin kotiin saatiin sähkö, eikä koululäksyjä tarvinnut lukea sen jälkeen öljytuikun valossa. Oikeastaan joitakin kertoja kuukaudessa voisikin viettää sähköttömän kynttilä iltapuhteen ihan vain vapaaehtoisesti ilman töllötintä tunnelmoiden.

Onneksi nyt ei ollut kova pakkanen, vaikkei tuo olisi meitä haitannut, onhan talossa varaava takka ja koivupuilla saa saunan lämpenemään. On myös puuhella, jolla oli mukava keittää pannukahveet, ja laittaa ruokaa. Radiota voi kuunnella paristoradiolla, mutta telkkarille ei ollut varavoimaa. Lämmintä vettä säännöstelemällä se pysyi varaajassa katkon ajan melko lämpöisenä.

Kannettavissa tietokoneissa oli akkuvirtaa, mutta nettiin en päässyt, sillä ainut nettiyhteys olisi tarvinnut sähköä. Illalla ja yöllä oli hyvä ulkovalaistus, josta piti huolen pilvettömällä taivaalla loistanut hopeinen täysikuu.

Sähkökatkoksiin on syytä varautua, sillä aina joskus tällaisia sattuu. En minä tosin kyllä muista, että meiltä olisi koskaan aikaisemmin ollut sähkö poikki muutamia tunteja kauempaa. Me nykyihmiset olemme yllättävän paljon riippuvaisia sähkövirrasta, joten tulee mieleen, mitä jos jokin syy katkaisisi sähkön useiksi vuorokusiksi, jopa viikoiksi, siinä olisi vitsit vähissä tavallisella tallaajalla. Pitkän sähköttömän ajan kestäminen maaseudun karjatiloilla, voi olla tämänkin Eino-myrskyn johdosta tuiki tukalaa, ellei varalla ole isoa traktorikäyttöistä agregaattia. Sähkölinjat olisi hyvä saada suojaan maan alle, mutta sepä ei olekaan niin helposti tehty.

—Myrskyn jälkeen on tyyni sää

 

Kaamoksen kukat

Luonnossa on aina elämää

Tänään on Valokuvatorstai

Väriä kaamokseen

Kaamos on hämärän aika, kun maasta puuttuu lumi ja pilvet ovat matalalla. Metsässä ei juurikaan näe lintuja ja kukat ovat kuihtuneet. Ei tämä aika kuitenkaan elotonta ole, sillä lintulaudalla on jos jonkilaista siivekästä ja erittäin kekseliäitä oravia. Nyt on hyvää aikaa lukemiseen ja saattaahan telkkarikin olla enemmän auki kuin valoisaan kesäaikaan.

On ulkonakin valoa, joten valokuvaus onnistuu nykyisillä laitteilla hyvin vähässäkin valossa. On olemassa myös ledit ja salamat, heijastimia unohtamatta. Voihan metsästä ja pihamaalta tuoda jotakin kuvattavaksi sisälle ja etsiä kameran käyttöohjeesta uusia mukavia jippoja, joita voi käyttää nyt ja etenkin, kun taas on valoa ja hanget ja korkeat nietokset.  

Kuihtunut

Valokuvatorstain 303. haaste on —Kaamos!

Mikrojärkkäristä kiinnostunut

Minulla on DX järjestelmäkamera, oikeastaan kaksikin, mutta vanhempi Fuji S2Pro kamera kuluttaa virtaa niin, ettei siinä mitkään paristot riitä kuin hetken. Onneksi se käyttää tavallista AA paristokokoa. Sen lisäksi siihen tarvitaan kaksi kallista 123-litium patteria. No se on enkä vie sitä juurikaan ulos. Siistissä sisäkäytössä se on ihan ok. Onhan se pohjimmiltaan Nikon, jonka objektiivit, salamat ym. istuvat kuten kuuluukin. Kahden järjestelmäkameran lisäksi käytössä on pikku pokkari ja kolmikennoinen videokamera.
Todellista tarvetta kaluston lisäämiseen ei ole, mutta pientäi halua olisi kuitenkin. —Täysi FX kennokoko kiinnostaisi, mutta en tarvitse sellaista pelkkään harrastekäyttöön. Mikrojärjestelmä kiinnostaa pienen kokonsa ja hyvien video-ominaisuuksien vuoksi, mutta niistäkin parhaat ovat aika kalliita, sillä pelkkä runko on noin tonnin pyörteissä. Objektiiveihin saa sitten sijoitettua helposti tonnin pari lisää.
No ei minulla ole mitään kiirettä ja olen huomannut, että tällainen, ei niin tosissaan oleva kameran etsintä lisää mukavasti asiantuntemusta noihin uusiin ihmelaitteisiin. On hyvä pysyä ajan hermolla ja seurata kehitystä. Ehkä sitten jonakin päivänä ostan jonkun vähän käytetyn Panasonic tai Olympus pikkujärkkärin reissukäyttöön.  

Ajan valinta

Nikon F4
 

Makrohaaste 121
Valokuvauksessa on tärkeää, oikea valotusaika, suhteessa aukkoon ja käytettyyn ISO herkkyyteen. Automatiikka voi hoitaa kaiken tämän, mutta...

Marraskuista hämärää

Joka päivä on hyvä kävellä ainakin ½ tuntia terveydeksi. Marraskuisen metsän synkkä sävy on erityisen rauhoittavaa. Lähialueiden polut ovat niin tuttuja, että pitää samoilla myös polkujen ulkopuolisissa korvissa ja rämeillä. Pyrin löytämään vaihtelevia maastoja, vanhojen metsien näkymiä, noita rauhallisia alueita. Pieni tuuli ei haittaa, eikä sadekaan kastele, ei ainakaan sadetakkiin suojautunutta samoilijaa.

Katselen puita, kuusia, leppiä, katajia ja kiviä ym., kuuntelen tuulen suhinaa, noita rauhoittavia luonnon ääniä. Toki maantien äänet kuuluvat lähes kaikkialla, eikä niiden ulottumiin kaupungin läheisyydessä pääse. Tietenkin minulla on mukana kamera ja ulkoinen salamalaite. Marraskuun hämärässä voisi tietenkin kuvata ilman lisävaloa, jos olisi jalusta mukana. Hämäryys antaa salamakuviin erilaista kontrastia, mutta jonakin päivänä korvaan salaman tukevalla jalustalla. Ehkä silloin on mukana myös makro-objektiivi. Joku voisi ihmetellä mitä kuvaamista metsässä, puissa ja kivissä on, mutta se olkoon hänen ongelmansa.

Ennen lumen tuloa

Lumimarjat

 Märkä, kurainen ympäristö voi tarjota ihmeteltävää kuvallista kauneutta. Marraskuinen valo on hämärää, mutta sitä on, joinakin päivinä jopa aurinko paistaa. Lumeton maa ei paljoa valoa heijasta, mutta ei päivän hämäryys estä luonnossa kävelyä. Marraskuisessa maisemassa piilee kauneutta, joka ei ole niin silmiinpistävää, kuin valoisampina aikoina. Taivaalla voi olla näyttäviä pilvimuodostelmia tai aurinko on kokonaan harmaan pilvilautan peitossa.

Vähässä valossa yksityiskohdat ovat näkyvissä, eikä mikään estä kuvaajaa käyttämästä salamaa tai muuta  lisävaloa kuvausapuna. Kaikissa vuodenajossa on ulkoilun kannalta oma nautittavuutensa, ja kaikkia kohteita on mahdollista valokuvata. Nyt voi tutustua niihin asioihin, joita ei ehkä kesällä, tai talvipakkasten aikaan ollenkaan huomaa. Varmaankin tämä kaamosaika kuitenkin laiskistaa, joten harvemmin viitsii lähteä ulkoilemaan kamera kaulalla. Pimeämmälle vuodenajalle pitäisi oikein laatia jokin projekti, jonka toteuttaisi suunnitellusti.

—Maistuis varmaan sullekin

Makkarat

Äijälänranta

Ensi kesän asuntomessualue on vielä näin kuraisen kelin aikaan ankean näköinen, mutta kunhan kesä koittaa kaikki on toisin. Paikka Jyväsjärven rannalla ei voisi olla parempi, joten melkein kateeksi käy kaikkia niitä jotka hankkivat kodin näin hienolta paikalta kaupungista.
http://www.asuntomessut.fi/jyvaskyla-2014

Varjokuva

Tämän viikon haaste on Shakespearen lause 53. sonetista

“Millaista ainetta ja mitä olet:
miljoonat varjot näen vierelläsi?”

Suolakiteet

Makrohaaste 120

Pöllö

Tämän aamun pöllökuva

Etäisyys

Marraskuu

Lehti on kääntynyt

Kun ranta on riitteessä

Vene on kääntöpisteessä!  301. haaste

Omenan hahmo

Lokakuisena iltapäivänä vesipisara roikkuu Makamik omenan leuan alla. Kevyt tuuli ei saa vesipisaraa siitä putoamaan, ei vielä, mutta kyllä se kohta tuosta tipahtaa.
Koristeomeneapuun hedelmä on kurttinen ja pieni, eivät edes linnut sitä kelpuuta ruuakseen, niin hapan se on. Hedelmä saattaa roikkua siinä vielä ensi keväänä, kun uudet punaiset kukat täyttävät puun. Pakko sen on kuitenkin aikanaan lahota, mutta vielä ei ole sen aika.

Ruskeat valmiuslaukut

Kamerat

Linkit: Samat kamerat  Makrohaaste 119

Tänään on puolipilvistä

Onneksi se säätiedotuksessa viime yölle luvattu myrskytuuli meni ohitse. Sadetta kyllä saatiin ihan kohtuullisesti. Vesisade ei olekaan pahasta, sillä puroissa ja järvissä vesipinta on melko alhaalla. Ensilumi tuli ja sen sulaessa koivuista lähtivät viimeisetkin lehdet. Maisema on nyt syksyinen, jopa vähän kurainenkin ainakin hiekkateillä ja paljon kuljettavilla poluilla.
Luonnossa on aina kuvattavaa, eikä luonto ole koskaan ankea, mutta lumettoman talven vähästä valosta voi tulla synkkyys ihmismieleen.

Makuasioista

Virallisia ravintosuosituksia pitäisi varmaan noudattaa, mutta mikä niitä kaikkia muistaa, vaan syö mitä mieli tekee. Punaisen lihan osuus on suomalaisessa ruokavaliossa kasvanut suureksi, joten sitä ei enää pitäisi lisätä, ihan vain ympäristöllisistäkään syistä. Kalaa voisi syödä enemmän, mutta kun ei itse kalasta, se on kaupassa jopa lihaa kalliimpaa. Marjoja ja sieniä kasvaa lähimetsissä lähes rajattomasti, ainakin omaan tarpeeseen riittävästi, niitä on tullut kerättyä. Vihanneksien ym. viljelyyn on omalla tontilla hyvin tilaa, mutta on se vain niin, että ammattiviljelijän tuottamaa laatua on vaikea saavuttaa. Omalla pihan pienviljelyllä saattaa olla myös aika korkeat kustannukset.
Monia perusraaka-aineita on mielekästä ostaa torilta tai marketista ja säilöä niitä. Meidän perheessä on jo pitkänä perinteenä ollut hapankaalin valmistus. Huomenna on se päivä, jolloin taas hapankaaliverstas käynnistyy.
Hapankaalin resepti on yksinkertainen, kaali suikaleiksi ja happanemaan.  Liitän tähän linkin Kotilieden ohjeeseen, jos joku vaikka innostuisi hapankaalin valmistukseen:  http://kotiliesi.fi/ruoka/reseptit/helppo-hapankaali
Kannattaa kokeilla, jos vaikka oppisi tuohon terveelliseen makuun.

Hapankaalista oppii helposti pitämään.

Päivitetty 02.11
hapankaali on valmistumassa 15 kg on tänään suikaloitu ja nuijittu.

Nyt odotetaan lunta

Talviaika tuli, mutta sää ei ole kovin talvinen, vaan puolipilvinen, aurinkokin näkyy ja on lämminkin. Tuskinpa koripaju enää kasvaa vaikka se on edelleen vihreä ja kurkottaa valoa kohden. Sää on mitä mukavin, mutta aika on kulunut kellojen rukkauksessa ja toinen hommaa on ollut, kun annoin kannettavan koneen ladata yöllä Windows 8.1 päivityksen. Hitaasti se koneelle meni, mutta näyttää kuitenkin onnistuneen.
Paljon en ole vielä uusiin ominaisuuksiin tutustunut, mutta tätä kirjoittaessa huomasin Suomen kielen oikoluvun tulleen myös tähän blogitekstin kirjoittamiseen. Samoin oikoluku toimii nyt Evernotessa ja  Sprinpadissa. Pöytäkoneessa minulla on edelleen seiska, vaikka se alkaa vaikuttaa aika antiikkiselta tähän uusimpaan verrattuna.

Huomenna ollaan talviajassa

  Kelloja siirretään taas ensi yönä takaisin talviaikaan. Kelloja siirretään tunti taaksepäin eli menneen kesän suuntaan  – klo 04:00 -> 03:00.
Jotkut uusimmat digitaaliset laitteet siirtyvät itse yön aikana uuteen aikaan, mutta asia kannattaa varmistaa aamulla ja siirrellä kaikki kellot uuteen rytmiin.
En tiedä onko tästä kellojen rukkaamisesta muuta hyötyä, kuin se, että kahdesti vuodessa pitää kaikki kellot täsmätä. Ympäristöä voi tarkkailla monella tavalla ja asioita voi olla huomioimatta, jos itse niin haluaa. Varsin kesäiseltä nyt näyttää, sillä maa on lumeton ja lämpöasteita on viiden paikkeilla.

Maassa on talvista vihreyttä, mutta oravan turkki harmaantuu.

Kolme vanhusta

Zorki, Beidette ja Dacora Digna I

Numerokuvat 052  (3)

Siirrymme kohta talviaikaan

 Vuodenajasta riippumatta jokaiseen päivään liittyy kaikenlaista nähtyä. Jonkin rujon paikan kuvassa saattaa silti olla  jotakin kaunista.

Kiveen hakatut

Sanat

Valokuvatorstain 300. haaste

Tikut

Kolme tikkua

Makrohaaste 118

Piilossa

Tarkoitukseni oli tarkentaa kurren silmään, mutta nyt kävi näin. Kamerassa oli valittuna koko alueen tarkennus eikä automaatti tajunnut, että minä halusin kuvata taustalla olevan oravan. Oravalla oli jonnekin niin kiire, ettei minulla ollut aikaa vaihtaa kameran asetuksia, tai käyttää käsitarkennusta. Onko etualaan tarkennettu kuva pilalla, vai onko se parhaimmillaan juuri tällaisena, se on kiinni katsojan mielipiteestä.

Varjokuva

• Voin jakaa itse ottamiani valokuvia
• Voin kirjoittaa siitä mistä tiedän jotakin
• Voin luovuttaa sellaista, mitä minulla on
• Voin tehdä hyvää itselleni toimimalla myönteisesti muita kohtaan

Pakkasaamuna

Lokakuisen aamun valkea hanki ja auringonpaiste saa luonnon näyttämään huhtikuisen aamun kaltaiselta. Ilma oin raikas ja yöllisen pakkasen jäljiltä järven rannassa on ohutta riitettä. Ei kuitenkaan kannata uskoa, että tässä ja nyt olisi pysyvän talven alku. En muista milloin, jos koskaan lokakuinen lumi olisi pysynyt maassa kevääseen saakka. Muutama lämmin päivä ja yö sekä syksyinen vesisade, niin palaamme jälleen pimeään syksyyn.

Tällainen alkutalven kirkas sunnuntai on kuitenkin oiva sää kävellä metsässä. Jos puheradiosta kuulemani ohjelma pitää paikkansa, voi metsässä kävely ilman sen kummempaa tarkoitusta vastata muutamia lääkärin määräämiä ihmepillereitä. Tässä kuten niin monessa muussakin asiassa on avuksi, kun voimakkaasti uskoo kuulemaansa ja vähän itseensäkin.

Ventti vauhdissa

Numerokuvat 051   (21)

Ensilumi

Lumi tuo valoa talveen

Valokuvatorstain 299. haaste (VALO)

Huolimattomuutta ja viitseliäisyyttä

Jokin motivaatio pitää olla ihmisellä, joka kantaa tietonenäytön kauas metsään. Lähellä ei ole autotietä, joten kantomatka on ollut melko pitkä. Minulla olisi käytöstä poistettu keskusyksikkö, mutta olen niin laiska, etten todellakaan kantaisi sitä tämän naytön luokse. Eipä siellä toki metsän jäniksillä ja oravilla ole sähköäkään millä konetta voisivat käyttää.

Keltainen ötökkä

Makrohaaste 117

Yöpakkasen jälkeen

Pakkenen tekee monia sellaisia asioita, joita ihminen ei taida.

Pihla

Metsässä

Taitaa talvi lähestyä. Maa on härmässä ja aamulla oli 6° pakkasta.

Syysaamu Palokkajärvellä

Numerokuvat 050

Keltainen on lokakuun väri

Lokakuu on joskus väritön ja harmaa, mutta toisin on tänä vuonna.

—Hetki unen ja valveen rajalla

Nyt eletään syksyä, hetkeä menneen kesän ja tulevan talven välillä.

Vuodenaika vaihtuu, muutos talvea kohti etenee päivä kerrallaan. Talviuni ei tule kaikille samalla hetkellä. Yksi  lehtikuusi on kellastunut ja nukahtamaisillaan, kun muut ovat vielä kesäisen vihreitä. Muutos ei pysähdy ikinä, vaikka se on joskus hidasta ja näkymätöntä. Kuitenkaan mikään ei sitä pysäytä, koska talvi on aivan varmasti tulossa.
HAASTE

Sadunomaista



— Apuva! Merirosvot nousivat öljynporauslautalle jäämerellä!!



Makrohaaste 116

Päivän kuva

Soilikki

Valokuvata voi silloin kun haluaa, tai olla kuvaamatta. Valo ja aika ovat minulle sopivat juuri nyt.

Kaunis kesä muistetaan

Syysväri katoaa, kun lehdet varisevat puista maahan

Kauniit syyspäivät ovat jopa mukavampia, kuin kuuma kesä. Tänä vuonna kesästä sai nauttia sillä lämmön, sateiden ja auringon suhde oli kohdallaan. Saimme jokainen nauttia kukkivasta kesästä ja lämpöisistä vesistä. Puutarhakin kukoisti, vaikka sitä ei hirveästi kastellutkaan. Syksyn sadonkorjuun aika oli kuiva jaoten kasvikset voi korjata hyvälaatuisina talteen. Hallattoman syksyn marjasato oli riittävä, mutta sienien osalta keruutulos oli huono. Voi olla, että vaimoni ja minä etsimme sieniä vääristä paikoista.

Kesästä jäi mieleen mukavia muistoja, joita täydentää ihanteellinen syksy. Tästä eteenpäin talvi tekee tuloaan, seon  jo muutamien askelten päässä. Lokakuun lopulla siirretään kellotkin talviaikaan.

LO itto

Nikon paljeloitto ja PK-13 loittorengas

Loitto on kameran lisäosa, joka liitetään kameran ja objektiivin väliin. Loitto muuttaa objektiivin tarkennusaluetta niin, että objektiivi pystyy tarkentumaan normaalia etäisyyttä lähemmäs. Loitonnuksesta on hyötyä kuvattaessa pieniä kohteita ilman kallista makro-objektiivia.

Loittorenkaita on eri pituisia eri objektiivien kanssa käytettäväksi ja eri tarkennusetäisyyksien saavuttamiseksi. Paljeloitossa loitonnuksen pituutta voi muuttaa portaattomaksi. Loitonnuksen lisääntyessä samalla polttovälillä suurennussuhde kasvaa, ja objektiivin valovoima alenee.

Monet uudet loittorenkaat sisältävät sähköisen yhteyden objektiivin ja kameran väliseen tiedonsiirtoon. Kuvassa olevat loittoni ovat Nikonin vanhoja, mutta käyttökelpoisia vehkeitä, ilman mitään automatiikkaa. Jos tätä vertaa Micro Nikkoriin tai vaikka edullisiin automaattisiin loittorenkaisiin, niin helposti nämä saavat vain museoarvon. Kuitenkin käyttö on helpompaa digi rungolla, jossa voi huoletta haarukoida erilaisia valotuksia. Ennenvanhaan jokainen filmiruutu maksoi, nyt muistiin tallentuvalle sulkimen räpsähdykselle ei tarvitse hintaa laskea.

LO haaste

Numeron etsintää

Numero 44

Haastenumeron löytäminen on joskus tuskallinen prosessi, mutta siinä sen viehätys piileekin. Jos numero olisi aina heti silmien edessä ei siitä kokisi mitään erityistä iloa. Olisi vain kuvattava joku kirjan sivunumero ja siinä se sitten on. Minulle ei numeron 44 avautuminen ollut ollenkaan helppo tävä, mutta sitten näin parkkipaikalta lähtevän Volvon. Nappasin auton perästä kuvan. Kuljettaja ei tainnut huomata kuvaamistani, joka olisi häntä varmaan kummastuttanut. Miksi joku haluaa tallentaa kamerallaan rekisterinumeron? Auton tunnistamisen välttämiseksi leikkasin rekisterikilvestä näkymään vain nuo haastevastaukseen tärkeät viimeiset numerot.

Aavistuksia

Aavistus?

Kuvakulmia

Kulmakuvia

Talveen on vielä matkaa

Lokakuu on alussa, mutta syksy jatkuu todennäköisesti ainakin tämän kuukauden, ehkä vielä pitkälle marraskuussakin. Talven alkuna pidetään sitä, kun vuorokauden keskilämpötila laskee nollan alapuolelle. Puiden lehvistö harvenee ja värikirjo kasvaa, kunnes puut ovat lehdettömiä. Keskisuomen ruska ei ole tänä syksynä kovin värikäs, sillä yöhallat eivät ole juurikaan lehtiä värittäneet. Pihlajissa on vielä jopa lähes vihreitä, on myös keltasävyisistä aina punaisiin saakka. Onko se maaperästä ja ravinteista kiinni, miten väritys vaihtelee.

Sen verran ulkolämpötila on alentunut, että taloa on pakko lämmittää, muuten voisi varpaita palella. Sähkölämmitteisessä talossa ilmalämpöpumppu on hyvä ratkaisu, joka on toistaiseksi antanut riittävästi lämpöä asuintiloihin. Kosteissa tiloissa on tietenkin lattialämmöt olleet jo pitkään kosteutta torjumassa.